Lainaus käyttäjältä: juko7 - 17 marraskuu, 2020, 21:28^mikäs olisi hyvä paikka tilata kunnollisia akkukaapeleita mittojen mukaan? Irtokengistä, joihin kaapeli kiristetään parilla ruuvilla, ei oikein kunnollista saa

Ite oon tehny pellistä painimen sinne kengän sisälle, kuten oikeasti laadukkaissa kengissä on jo tehtaalta

Millistä peltiä naputtelee kaarelle vaikka puristimessa 1/4 koon jatkoa meistinä käyttäen ja tekee riittävän pitkän et saa sen metallin sinne ensin sit kaapelin ja koko systeemi tungetaan läpi, sit vaan leikkaa ylimääräset pois kun ruuvit on kiristetty

Ite meistäny niitä kaaria laittamalla ruustukin leuat pellin paksuuden verran irti jatkosta, sit pelti siihen leukojen päälle, jatko pellin päälle ja isolla vasaralla kerta lyönnillä pelti kaarelle
leukojen kitka pitää riittävästi et pelti seuraa tarkalleen sitä jatkon muotoa joten loppu tuloksena on kaunis symmetrinen kaari

Lainaus käyttäjältä: juko7 - 17 marraskuu, 2020, 21:28^mikäs olisi hyvä paikka tilata kunnollisia akkukaapeleita mittojen mukaan? Irtokengistä, joihin kaapeli kiristetään parilla ruuvilla, ei oikein kunnollista saa

Paa tämmöset ja juota perus 10mm reiällä olevat reikäpäät kaapeleihin?

https://m.motonet.fi/fi/tuote/481845/Akkukenkaparipulttiliitos

Kun nykypykälillä kuorma-auton vetävillä tarttis olla m+s ja 5mm ja edessä 3mm..edessä vissiin kelpaa ilman m+s merkintää?

Mites tämmönen tilanne, jos käteen- eiku etuveto hupikuorkki..
vetävällä ja ohjaavalla siis 5mm ja m+s... mutta riittääkö takana kesäset ja 3mm?
Siis kaikkienhan pitäisi olla hyvät
mutta täs ihan kaverin puolesta kyselen.. 😁🙃

https://www.autonrengasliitto.fi/fi/raskaan-kaluston-talvirengasvaatimukset-2-1-2017/

Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset tulivat voimaan 2.1.2017. Talvikauden rengasvaatimus merkitsee, että kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan
yli 3,5 tonnin henkilöautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä.

Ota nyt tuosta selvää 

Niin eikös olekin mielenkiintoisa tilanne noitten hupikuorkkien kanssa...

Sitä paitsi noitten rengaskauppiaiden kaikkia juttuja ei kannata täysin uskoa. Tänä vuonnahan tuli uus TLL ja toi juttu - 17 vuodelta

Lainaus käyttäjältä: Therealsamppa - 05 joulukuu, 2020, 11:00https://www.autonrengasliitto.fi/fi/raskaan-kaluston-talvirengasvaatimukset-2-1-2017/

Raskaan kaluston talvikauden rengasvaatimukset tulivat voimaan 2.1.2017. Talvikauden rengasvaatimus merkitsee, että kuorma-autossa, linja-autossa ja kokonaismassaltaan
yli 3,5 tonnin henkilöautossa sekä sellaisessa traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita, talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä.

Ota nyt tuosta selvää 

Ton mukaan etuveto kuormuria saa työntää menemään pakujen rengaslailla, mut sit takaveto rintteri mese vaatii taakse 5mm ku edessä saannee olla 3mm

Mut jos toi on kuten laki ois kirjoitettu edessä ei tartte etuvedossa olla talvirenkaita kesäset riittää kuhan on 3mm uraa ja takana pitää olla 3mm talvista 

Suurimmaksi ongelmaksi tossa tulee se et miten lakia tulkitaan kulloisenkin prästäkertoimen perusteella

Ei kai Suomessa vielä vaadita lumihiutaletta raskaassa kalustossa. Kevyessäkin siirtymäajat vielä muutaman vuoden. M+S pitäisi riittää. Ei kaikissa pinnatuissa oo lumihiutaletta, ninkun tiedämme paljon on kesärungolle pinnattu nappulapintaa minkä kyljessä vaan m-s

Lainaus käyttäjältä: kuutio - 05 joulukuu, 2020, 13:29Ei kai Suomessa vielä vaadita lumihiutaletta raskaassa kalustossa. Kevyessäkin siirtymäajat vielä muutaman vuoden. M+S pitäisi riittää. Ei kaikissa pinnatuissa oo lumihiutaletta, ninkun tiedämme paljon on kesärungolle pinnattu nappulapintaa minkä kyljessä vaan m-s

Onhan noita toisinkin päin pinnattuja

3 raitaa kesäkuvio m+s ja lumihiutalevuori

Aina toisinaan tulee kateltua kuorkkeja, kun nosturille olisi tarvetta ja katsastettuja 2-akselisia 80-90 lukujen scanioita ja volvoja yms. saisi sopivasti.

Mutta onko noissa jotain vuosmallia joka vaikuttaa katsastukseen tai käyttöön jotenkin, mikä pitäisi ottaa huomioon? Piirturiko pitää jotenkin erikseen testauttaa nykyään, miten kun on yksityiskäytössä niin onko jotain vm-rajaa ettei piirturia tarkasteta edes konttorilla?

Enkä oikein tiedä mimmosta lavaa katselisi. On ollu vaihtolavaa, koukkulavaa ja kiinteätäkin perälautanostimella. Periaatteessa kippi olisi kai hyvä, mutta miten sitten vaikuttaa rungon ehjyyteen näin vanhassa. Tuskin tulee soraa kuskattua, mutta jos hommaa isompaa kaivuria tms niin kyytiin ajo olisi helpompaa kuin ihan kiinteällä. Toisaalta perälautanostinkin olisi kätevä kun kaikkea ei aina kehtaisi nosturilla kyytiin, vaikka muuttokuormaa jos teettäisi pressukapellin?

Vaihto/koukkulava voi taas johtaa akuuttiin tilanpuutteeseen, jos alkaa niitä lavoja keräilemään..

Niin joo jos olisi kommenttia mitä EI kannata hommata. (no ehkä ylipäätään lisää romua)

Olishan se kiva päästä taas isommalla autolla liikenteeseen. Vaikka aika vähäiseksi jäänee käyttö.

Ai niin ja esimerkiksi Scanian 92-sarjaa löytyy myynnistä useampikin yksilö, sekä P- (kolme askelmaa( että matalampaa G-hyttistä (2 askelmaa) jakelukoppia.

Onkohan tuollainen G-hytti matalampana hankalampi huoltaa vai mitään väliä kun kippaa kumminkin?

Lainaus käyttäjältä: sämpy - 26 joulukuu, 2020, 16:13Aina toisinaan tulee kateltua kuorkkeja, kun nosturille olisi tarvetta ja katsastettuja 2-akselisia 80-90 lukujen scanioita ja volvoja yms. saisi sopivasti.

Mutta onko noissa jotain vuosmallia joka vaikuttaa katsastukseen tai käyttöön jotenkin, mikä pitäisi ottaa huomioon? Piirturiko pitää jotenkin erikseen testauttaa nykyään, miten kun on yksityiskäytössä niin onko jotain vm-rajaa ettei piirturia tarkasteta edes konttorilla?

Enkä oikein tiedä mimmosta lavaa katselisi. On ollu vaihtolavaa, koukkulavaa ja kiinteätäkin perälautanostimella. Periaatteessa kippi olisi kai hyvä, mutta miten sitten vaikuttaa rungon ehjyyteen näin vanhassa. Tuskin tulee soraa kuskattua, mutta jos hommaa isompaa kaivuria tms niin kyytiin ajo olisi helpompaa kuin ihan kiinteällä. Toisaalta perälautanostinkin olisi kätevä kun kaikkea ei aina kehtaisi nosturilla kyytiin, vaikka muuttokuormaa jos teettäisi pressukapellin?

Vaihto/koukkulava voi taas johtaa akuuttiin tilanpuutteeseen, jos alkaa niitä lavoja keräilemään..

Niin joo jos olisi kommenttia mitä EI kannata hommata. (no ehkä ylipäätään lisää romua)

Olishan se kiva päästä taas isommalla autolla liikenteeseen. Vaikka aika vähäiseksi jäänee käyttö.

Vuosimalliraja on 1978, mulla oli hetken aikaa niittikoppi-Sisu, just 1978, oli piirturi mutta sitä ei tarvinut tarkastaa. Siitä uudemmissa pitää olla piirturi, 2v välein tarkastus ja kiekkoa pitää käyttää vaikka yksityisajoa on.

Sitä en tiedä mikä järkevin päällirakenne olisi? Itellä on 4-akselinen Sisu, apurungossa on etukippi, ja takana kippisaranat. Saranoissa on kiilatapit, eli lavan saa irti jalkojen varaan tunkin kanssa puljaamalla.

Mulla on soralava, vanha huono mutta ajaa asiansa. Sitten on 15m3 kokoinen lietesäiliö, sekä nyt rakentelin rahtilavan. Nuo kaikki tulee siis kiinni kippisaranoissa olevilla kiiloilla.

Jos itse nyt pitäis valita niin vaihtolava autoa katsoisin, jotain halvaantuneita koneita huomattavasti helpompi vetää kyytiin lavalle kun on liki maan tasossa, vs jos pitäis saada suoraan auton päälle, minun Sisussa rahtilava on 135cm korkealla maasta, joska se on kippaava ja siellä on apurunko välissä.

Niin ja se nosturi, helpoin ratkaisu kun se on kiinni vaihtolavassa, ei ole kantavuutta syömässä jos tarvii jotain painavaa kuskailla. Ja se lavan vaihto on nopeaa, itellä menee varmasti tunti kaikkineen kun on päällirakenne vaihdettu

Lainaus käyttäjältä: sämpy - 26 joulukuu, 2020, 16:22Ai niin ja esimerkiksi Scanian 92-sarjaa löytyy myynnistä useampikin yksilö, sekä P- (kolme askelmaa( että matalampaa G-hyttistä (2 askelmaa) jakelukoppia.

Onkohan tuollainen G-hytti matalampana hankalampi huoltaa vai mitään väliä kun kippaa kumminkin?

Kokemusta ei ole kyseisistä malleista, R143H Scaniassa ainakin hytti kääntyi kokonaan pois moottorin tieltä 

Harrasteeseen kun kerran tulee, niin niiiiiiiin piiiiiitkä runkonen ku vaan mahdollista joku pre piirturi laites

Ford Cargot on harmillisesti kadonneita aarteita, niitä löyty niinkin hullusti ku 6m vaihtolaitteet 22,5" pyörät ja 2 akselinen 14 tonnia kokomassalla

Eli riittävä pituus, fillarit saa vaikka hobbyhall;ista ja kevyempi veroluokka

Omat omituisuutensa niissäkin on/oli kuten 12v järjestelmä ja mehujarrut, kattoo ettei ole ruuvattu käsijarrua pois käytöstä ja mittareissa on painetta ennenku lähtee huitelemaan liikkeelle, niin jarrut pelaa kuten pitääkin, kärry jarrumoduulin löytäminen voi olla vaikeaa, mutta se ei taida olla tärkeimpien joukossa


Mut esim. kontio sisukin menee, leilin koneeseen joutuu vaihtamaan kannen tiivisteen, sen saannista en osaa sanoa, rolssi on jo kait pikkasen parempi
Valtsu koneisista en osaa sanoa ku ei pahemmin ole moisesta kokemusta.

Hytin nurkat mätii niistä mutta se on sisällä kantikas tolppa ja ulkona pelti, joten rällätirälläti nurkkaan ja uutta neliö putkea ja päälle kaarelle taivutettu pelti

Koukkulaitetta en laittais harrastukseen, pitää sumplia lavojen pituudet, halvaantuneiden raatojen kyytiin kiskominen on erilaista ja jos keskilukko nivelestä pettää se ei kait ole halpa remppana

Ja jos sattuu kohdalle koukkulava vie hemmettiin se tosta pihalta, oliko 30-100€ pari vaijeri tartunnat ja siihen ne ohjari putket 10-40€ pari ellei laita jotain nurkissa pyörivää rauta putkea

Laitteissa halvempi remontillisesti on se missä on perä vetolaitteena, mutta jos laitteet toimii ja ei kuse öljyä ulos, toimii se pötkylä pyörittäjäkin ja ei se mahdottomuus ole vaihtaa sitä vetolaitteistoa jos siltä tuntuu

Vaihtolava-auto on siinä suhteessa arveluttava hankinta, että se laskee kynnystä hankkia ei-ajokuntoisia projekteja hyvin alhaalle. (Tästä on kokemusta.)

En muista, että olisi ollut mitään käytännön eroa huollettavuuden suhteen oli sitten P tai G-alusta. Hytti muistaakseni aivan identtinen niissä.

2- ja 3-sarjan Scaniat on ehkä kaikkein luotettavimpia autoja, millä on tullut ajettua. Jos vertaa Scanian 92-mallia lähimpään kilpailijaan FL7 Volvoon, niin silloin kun näitä oli vielä aktiivikäytössä, oli Scanian käyttökulut hieman alhaisemmat ainakin puoleen miljoonaan saakka.