Harri S:n El Camino ja pienkoneosasto

[Harri S]

Akusto määrittää minulla panelien (controllerin) latausjännitteen. Vasta siitä sitten muunnan 220V siniaallolle tuolla 3,5kW invertterillä.
En aja suoraan 220V koska päivällä parhaimpaan tuottoaikaan ei ole juurikaan käyttöä sähkölle.
Nelisensataa makso kuusi 18V panelia posteineen.
Ovat taivuteltavia 36 solun monokristallipaneeleita.

Hitsasin joutessani loput 160 kennoa kehikkoon.
Huomenna kyken rivit sarjaan.
Tästä tulee 60V 16s10p akusto.

[Kaarne]

Mistä saa tuohon hintaan?

ebaysta tilasin, 15e jäi postit Saksasta.

[Harri S]

Lisäsin tänään vielä pari kennoriviä tuohon akkuun. Se on nyt 16s12p ja samalla laitoin noihin päätyihin lisää nikkelinauhaa ettei sula poikki jos ottaa tuosta enemmän virtaa ulos.
Nyt sitä on viitisen milliä paksusti.



Liimasin myös akun kylkiin paksua juurimattoa suojaksi, kun tuosta saa jo tasavirrallakin mukavasti näpeille kun ampeereja on sen verran reilusti.
Laitan tähän 35A BMS:n ja saas nähdä josko mahdollisesti kesällä nähtäis huonoimmassa tapauksessa mitä käytännössä tarkoittaa lithiumakun terminen karkaaminen. Laitoin tuon nyt toistaiseksi takan sisään palosuojaan odottamaan.
Ei siis enää mitään rajumpia sisähommia tuon kanssa.

Rokkiautosta tuli Toronadon loput jarruosat.
Siispä tiedossa hiilivetyhommia tulevalle viikonlopulle.

[slant sickness]

Tasavirtasähköisku on "erilainen". Ei käy sydämen päälle yhtä pahasti kuin stöpselistä saatava 50Hz vaihtovirta, mutta "kivasti kramppaa". Mun lapsuuden kodissa oli kahdet pistorasiat. Molemmat samanlaisia. Toisissa oli viereisen tehtaan tuottamaa 220 voltin tasavirtaa. ja toisessa "Imatran" 220 volttista vaihtovirtaa. Tuskin oli yhtään asukasta alueella, joka ei olisi rikkonut jotakin kodinkonetta väärässä rasiassa. Itse räjäytin LEGO -sähkövalon pistämällä piuhat suoraan töpseliin. Paljain käsin. Siitä se ura sitten lähti...

Eniten tuommoisen kennon kanssa on vaikeuksissa, jos sattuu tipahtamaan joku "jakoavain" noiden johteiden päälle. Siinä roiskuu metallia ja rätisee.

[Hupeli]

Eikös se ole vanha "kikka" kypsentää makkara Akku napojen välillä?

[Harri S]

Tänään pääsi akkuporakoneet töihin ja kyllä se vain niin on että laturin äly estää akkujen täyteen lataamisen, jolloin 4V varauksella ei kuuhun lennetä.

Kokeilin ensiksi laittaa kolme kennoa sarjaan ilman BMS:ää, mutta kennot alko lämmetä liikaa tuolla vajaalla 3A latausvirralla.
Sitten kokeilin laittaa diodeja tuonne laturin piuhoihin mutta syy toimimattomuudelle oli se että laturi lataa kyllä mutta akkuvalvonta saa pulsseja tuon BMS vuoksi ja menee minuutin päästä vikatilaan.
Ei muuta kuin piirilevy huit hittoon laturista ja 12V 500mAh verkkolaturi kykettynä laturin akkuistukkaan.
Lataujännite tuolla olikin ~13V millä saan akut ladattua täyteen asti. Akun sisällä tuo 13V lataus kulkee kuitenkin akun alkuperäisen lämpökytkimen kautta, joka suojaa ylikuumenemiselta niin käytössä kuin latauksessa ja BMS hoitaa latauksen katkaisut jännitteen ylä ja alapäässä.

Kokeilin ensiksi 5W ledilamppua merkkilampuksi mutta se oli liian kirkas.
Merkkilampun laitoin latauskarvaan + diodin kera siten että se palaa vain silloin kun virtatöpseli on seinässä, millä estän merkkilampun syömästä akkua, jos se unohtuu laturiin ja virtatöpseli ei ole seinässä.







Kaivelin hieman noita tietsikka-akkujen vanhoja piirilevyjä, jotka oli säästänyt varmuuden vuoksi, ja muutamassa niistä oli ledit merkkivaloina.
Yhdestä löysin mittaamalla sarjan sopivia 12V ledejä vastuksineen joista napsasin saksilla yhden ledin pätkän vastuksineen hyötykäyttöön.
Juotin siihen pari virtakarvan pätkää helpottamaan kytkentöjä.





Yhden random tietsikka-akun latausliittimen liimasin pystyyn pohjalevyyn kuumaliimalla ja siihen sitten kirkkaalla UV liimalla kiinni tuo merkkiledi vastuksineen.





Nyt näkee milloin laturissa on latausvirta päällä ja kun töpselin ottaa senästä ei merkkilamppu pala vaikka akku on paikallaan.





Tuolla saa nyt akut täyteen, BMS virran katkaisuun asti, jolla voimaa tulikin taas huomattavasti lisää ja merkkilappu on hillitty eikä loimota liian kirkkaasti.
Hitaampi toki kuin tuo vajaa 3 ampeerinen orkkispiiri, mutta kaikkea ei ilmatteeksi saa, ja lisäteho vaatisi verkkomuuntajan vaihdon tymäkämpään.
Tosin noita Li-ion akkujakin on neljä, joten eiköhän tuo 2-3 tunnin latausnopeuskin perus kotikäytössä riitä.

Aurinkopaneelit saapui toissapäivänä ja niillä sai eilen testattua aurinko metsäntakana ja pilviselläkin ilmalla 15V jännitettä ulos.
3 paneelia sarjaan, kaksi rinnan ja boostericontrolleri sitten tuuppa siitä sopivaa 60v akustoon. Paljon on tilattua tavaraa vielä matkalla.

[Harri S]

Kaivohommeleiden jälkeen tekasin tuon viimeisen akuston valmiiksi.
Liittimet ja BMS saapui eilen ja noudin ne postista.

Rakenne on muiltakin osin sama kuin noissa edellisissäkin, liittimeksi laitoin XT90 liittimen niin kestää paremmin virtoja. Malliksi tuli 60V ja 16s12p, eli 16 kennoa sarjassa ja 12 kennoa rinnan.





Nyt akku on ollut parisen tuntia olkkarissa syöttömässä virtaa televisiolle, eikä se nyt ihan paska tunnu olevan, vaikka onkin lopuista "keräilyerän" kennoista kasattu.

[Harri S]

Tuossa akussa riitti jerkkua seitsemäksi tunniksi joten se on nyt yksi kolmesta suurimmasta 1,2kWh akusta, ja toimii jatkossa aurinkopaneeleiden powerpankkina, kun ei se cruiserin akkulaatikkoon mahdu millään.

Tänään latasin sen takas täyteen, jotta näin balansoinnin toiminnan ja otin lopuksi hieman latausta pois ja laitoin takkaan huilaamaan. Balansointi toimi ihan oikein ja kennostoerot pysyi hyvin 0,03V sisässä.

Otin myös tuon 24Ah peltikuorisen akun jossa oli ostettaessa vain se epäbalanssi, ja syy siihen selvisi kun tutkin piirilevyä. Latausta ei oltu kytketty piirilevyn latauspisteeseen ollenkaan vaan suoraan kannen päävirtajohtoihin.



Juotin pätkän johtoa liittimineen C+ ja C- pistesiin ja pienelle liittimelle parin kannen latausliittimen taakse.





Sitten vaan kansi kiinni ja akku testiin television ja invertterin avulla.

Huomioitavaa näissä mun testeissä on se että invertteri katkaisee virran jo 54 voltissa joten virtaa jää akkuun vielä vähintään tunniksi koska näiden akkujen BMS katkaisee akuston virrat vasta 48 voltin alarajalla (kennojännite 3v), mutta näin invertteri myös pidentää Li-ion akun elinkaarta kun ei vedä akkuja tyhjäksi asti.

Noiden mun akkujen yhteiskapasiteetti lähentelee jo 10kWh ja diodein rinnakytkennällä sillä hoitaa useamman  päivän OKT perussähköntarpeet sähkökatkon sattuessa.

[Peku]

Nyt kun BMS nippu saapui niin otin yhden 12V Makitan akun auki ja korvasin hyytyneet 1200mAh Ni-Mh kennot kolmella Sony-Fukushima 2000mAh kennolla jolla jännitteeksi tulee sopivat 12,6V.

Mulla on pari tuollaista Makitan akkua joutilaana. Molemmat on tietty kaput
Mikäli sulla käyttöä näille voin tuoda mukana, kun mennään seuraavan kerran sumpille.

[Harri S]

Juu. Sopiiha tuo. Meinasin just SW laittaa viestiä et vois Terijoella piipahtaa.

[palontie]

Mikä on bms?

[Harri S]

Battery management system.
Balansoi konnot samaan jännitteeseen, katkaisee latauksen jännitteen ylärajalla ja akun virransyötön jännitteen alarajalla. Suojaa myös ylivirralta joka rikkoo kennoja jos puretaan tai ladataan liian suurella virralla. Siitä tulee tuo 25A BMS (maksimivirta) joka näiden vähän A ulos antavien mutta suuremman kapasiteetin läppärikennojen kanssa rajoittaa virran ulosantia.

Siitä piiristä lähtee jokaiseen sarjaankytkettyyn kennoon/kennostoon balansointijohdot sekä yleensä akun miinus- virta kulkee tuon BMS suojapiirin läpi (jännitteen ylä-ja alarajan suojaus).
Ilman balansointia sarjaankytketyistä kennoista hitaammat ei tuu täyteen ja nopeammin latautuvat menee rikki ylijännitteestä.

Nää mun BMS:t on passiivisia eli balansoivat kennoja latauksen aikana.
Aktiivinen balansoiti tasaa kennojen jännite-eroja koko ajan ja huonot kennot syö virtaa paremmista balansoinnin ajan jos ei ole latausta.

Keskustelua on kovasti siitä että kumpi on parempi, mutta tuo passiivinen ei ainakaan riko kennostoja viemällä ehjät alijännitteeseen.

Noissa rinnankytketyissä kennostoissa, jossa tätä mun akkua balansoidaan kokonaisuutena, huonot kennot vievät muista jännitettä ja siksi noissa parissa risassa akussa meni ko. rivit kokonaan vaihtoon kun risa kenno oli imenyt rinnakytketyt mukanaan alijännitteeseen/tyhjäksi.

Vituttaa tää risa puhelimen näyttö kun saa oikolukea kaiken moneen kertaan. Mutta toivottavasti saa selvää.

[Jussi]

Ootko mittaillu paljon tollasesta tietska-akusta ryövättyä kennoa voi kuormittaa? Mulla voi olla kaikki kyllä jotenkin paskoja, mutta näyttää et toi patukkaruuvari vie liikaa yhdelle kennolle. Siihen ei mahdu ku yks.

[Harri S]

Lähtökohtaisesti kaikki eri mallin kennot omaa erilaisen maksimi lataus- ja purkuvirran sekä ylä- ja alajännitteen. Tietsikka-akut antaa huonosti virtoja ja ne sopii huonosti porakoneisiin/paljon virtaa ottaviin laitteisiin.
Periaate: Pieni kapa / suuri virrananto ja päinvastoin.

Laita googleen kennosta tiedot niin pääset sivulle: Secondlifestorage, josta panasonicin NCR18650a tuossa alla mallina.

https://secondlifestorage.com/index.php?threads/panasonic-ncr18650a-cell-specifications.1742/

Mä elän vaarallisesti koska sekoitan erilaisia akkukemioita ja tyyppejä sekaisin näissä mun akuissa. MUTTA, teen sen niin että ne jakautuvat tasaisesti jokaisen sarjaankytketyn kennoryhmän välillä jolla saan sekä maksimi lataus- että purkuvirrat tasaisiksi ryhmien välillä.
Ainoa muuttuja on saman mallisten kennojen välinen kunto (kapasiteetti) jota haarukoin sitten noilla purkumittauksilla ja senhetkisillä todellisilla kapasiteeteilla.
En myöskään ahnehdi sen virran ulosoton suhteen ja pidän BMS:t maltillisen kokoisina (max 25A) noissa 8p, 9p ja 10p akuissani.

Katotaan sitten ulkotesteissä syttyykö noi palamaan kun testaan maksimitehoja.
Mä näistä mitään oikein tiedä, mut kovasti koetan opiskella.
 

[Jussi]

Lähtökohtaisesti kaikki eri mallin kennot omaa erilaisen maksimi lataus- ja purkuvirran sekä ylä- ja alajännitteen. Tietsikka-akut antaa huonosti virtoja ja ne sopii huonosti porakoneisiin/paljon virtaa ottaviin laitteisiin.
Periaate: Pieni kapa / suuri virrananto ja päinvastoin.

Silläpä kysyin, kun toi on ihan tuttua jo nikkeli-ajalta. Kun ei useimmista kennoista sillonkaan saanu työkaluun tarpeeksi virtaa. Monet myyjätkin oli ihan ulalla ku kysyi kuormitettavuudesta. Tai kennotyypissä oli esitteeseen verrattuna yhden kirjaimen ero, ja speksit ihan toiset.

Valtaosassa noissa mun purkuakuissa ei 18650 kennoissa ole mitään merkintöjä... Täytyy tehdä koekuormitus.