Bluebird Meteor

Aloittaja Harri S, 13 toukokuu, 2020, 16:45

« edellinen - seuraava »

Harri S

Purin eilen mallatun peräosan ja tein siihen samanlaiset alapuut kuin muualla korissa. Tuo mun kanttikone toimii myös näppäränä puristimena tällaisissa pidemmissä kappaleissa jotka tarvitsevat liimauksen ajaksi tasaista puristusta.
Laitoin alle 4x4 parrut pediksi ja 2x4 lankun evän kylkeen mallaamaan laskevaa muotoa.



Sitten vaan kaari kerrallaan kii evään ja merkkaamaan kohdat mistä niiden jalat pitää katkaista.
Lopuksi käänsin parrun pikittain kannattelemaan peäosaa ja liimasin kaikki osat kiinni toisiinsa, mutta irroitettaviin kohtiin sujautin väliin valkoista liukasta suojapaperia. Tein myös vahvikekolmiot alapuiden etuosaan.











Sitten annoin reilun tunnin kuivumisaikaa jolloin myös reilu  liimamäärä tursusi ulos kaikki raot tukkien.
Laitoin koloamalla, liimaamalla ja naulaamalla neljä pitkittäistä ruodetta jotka ovat jatkumona korin ruuviriveille.
Hetken kuivumisen jälkeen koko peräosan saattoi  kokeeksi nostaa pois paikaltaan. Rakenne on tukeva ja kevyt, ja se jäykistyy entisestään pintapeltien kiinnityksen jälkeen.



Tein myös evän kylkiin pienet ruoteet ruuvausta varten ja sahasin perästä ja myös koripuista ylimääräiset pois.
Kylkiin tulee vielä yksi vaakarima kun saan päätettyä mille kohdalle sen kiinnitän. Samalle tasalle korin vaakasaumaa sitä ei voi laittaa, ehkä alapellin puoliväli on se paras kohta, vaikkain epäjatkuvuutta siihen riviin tulee.

Viimeiseksi viellä 2x15mm vanerisoiroista tukeva poikkipiena perän alaosaan liimalla ja ruuveilla yön ajaksi kiinni kuivumaan.









Kaikista kovin työ oli moninkertainen mittaaminen ja linjarilla passaaminen jotta kaikki peräosan valmiiksi viistoiksi hiotut kaaret sai katkottua ja kiinnitettyä samalle tasalle ja jouhevana jatkumona varsinaisen korin peräosalle.
Auton lopullinen pituus on 5,5m josta tuo peräosa on 80cm.
Päätoiminen harrastaja

palontie

Paljon tossa on tota peränylitystä?
Eniten vituttaa kaikki.

Harri S

Renkaasta taakse 110cm, mikä on yli puoli metriä vähemmän mitä esikuvassa.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Tänään vuorossa pihan siivoaminen ja peräosan viimeistelyt.
Hioin peräosan kauttaaltaan puhtaaksi ja pensselöin siihen kaksi kerrosta valtti pohjustetta.
Yli 30 asteen helteessä pohjusteet kuivui sukkelaan ja pääsin viimeistelemään kaiken pähkinäpuupetsillä. Samat hionnat, pohjustukset ja petsaukset sai myös auton korin viimeinen kaari, johon tuo peräkappale kiinnitetään.

Otin muutaman kuvan mutta ehkä tuo video antaa selkeimmän kuvan alkuviikon tuotoksesta.












Seuraavaksi pääsee taas korin pellityshommiin.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Ukkosta ilmassa mutta sain minä jotakin aikaiseksi.

Päivä alkoi viimesitelyhionnalla jotta sain kaikki kaaret samalle tasalle, ja samalle linjalle korin peräosan kanssa.
Peräpellin teko oli simppeli juttu kun pystyi käyttämään peräkappaletta shabluunana.
Peltiin tein alaosaan hetken mielijohteesta ylimääräisen loivan kanttauksen jolla alaosa on 90 asteen kulmalla maanpintaan nähden. Reunaan porasin luonnollisesti rivin ruuvinreikiä.



Sitten pääsinkin rullailemaan päällimmäisiä peltejä ja sain ne nikkaroitua molemmille puolille ennen ukkosmyrskyä. Molempiin pelteihin porasin parisataa reikää. Jätin takaosaan reilusti ylimääräistä jotta saan tehtyä sinne pienen lipan sitten kun kaikki pellit on tehty ja paikallaan.





Sateen aikana piti hakea vielä yksi arkki peltiä Motonetista.
Sitten pääsinkin tekemään sivupeltejä ja päädyin lopulta siihen että se korin keskilinjan ruuvirivi jatkuu samalla tasalla perään asti.
Se tietty aiheutti yhden ylimääräisen peltisuikaleen ja tarkan mallaamisen jotta sauma tulee sivusta katsottuna suoraan ja vaakatasoon sekä jatkumoksi korin vastaavalle saumalle, vaikka pelti kaartaa useaan suuntaan juuri tuossa kohdassa. Lisäksi piti tehdä vanerista ruode tuon sauman kohdalle niitä kiinnitysruuveja varten.
Sain sen onnistumaan ihan kelvollisesti.









Vielä jäi hieman viimeisteltävää ja porattavaa ennen kuin pääsen tekemään tuon toisen puolen.
Ja ehkä jopa vielä samanlaiseksi.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Täysi päivähän se tästäkin lopulta tuli.

Viimeiset pellit syntyi melko sukkelaan ja sitten alkoivatkin ne hitaimmat ja työläimmät vaiheet eli viimeistely, maalaus ja kiinnitys.



Pelleille ekaksi purseidenpoisto, reunojen hionta, tinneripesu, hionta, toinen tinneripesu ja lopuksi maalaus molemmin puolin.
Kiinnittelyt aloitin peräpellistä jonka reunaan rivi ruuveja. Siitä sitten yläosista alas edeten ja molemmat puolet yhtäaikaa.
Sain tehtyä sovituksista aika tarkat.





Armottoman ruuvaamisen jälkeen peräosa tuli valmiiksi ja se on jopa ihan symmetrinen muodoltaan.









Kyllähän se tiedossa oli että korin teko on kohtuu iso homma mutta n. 1800 ruuvin jälkeen olis naulaaminen ollut hyvin helppo vaihtoehto. Mutta ei siitä näin tasaista jälkeä olis koskaan tullut.
Jokainen ruuvi kun on vedetty näppituntumalla kiinni, koska toi 0,75 pelti menee erittäin herkästi lommolle puurunkoa vasten jos ruuvia kiristää vähänkään liikaa.
Päätoiminen harrastaja

Puman

Ihan erittäin upea.

Aluksi mun silmään näytti, josko peräylitystä olisi ollut himpun verran liika, mutta nyt suhteutettuna kokonaisuuteen, se onkin just sopiva. Ja tuo Stuerbakerin cowli on tosiaan kuin tuohon tehty. Onko sopivaa etugrilliä tai ideaa sellaiselle jo löytynyt ?

Onko tuo harmaa lopullinen väri vai maalaatko lopulta tummansiniseksi tai jotain?




Harri S

Kiitos.
Tuota on vaikea saada kuvattua niin että mittasuhteista saisi järkevän näköiset.
Niin iso rohjake se on, kun miettii että ohjaamoon mahtuu kaksi raavasta istumaan rinnakkain.
Toi perän profiili muuttuu tuosta vielä korkeammaksi kun saan sen evän tehtyä. Auto ei enää sitten näytä niin luiskaperäiseltä, "vyötiäiseltä".
Toi cowli antaa myös hieman tuulensuojaa matkustajille, ja kojelaudan paikka onkin koko korin levein kohta.
Tarkoitus olis tehdä autosta tummansininen samanvärisillä vanteilla ja mattamustalla pakoputkistolla, lisäksi mattamustalla sotketaan koriin nokea ja likaa niin tietty "synkkyys" ja autenttisuus säilyy.
Maski, tai oikeammin ehkä ilmanottoaukko tulee tuohon keulaan muotopeltien ympäröimäksi.
Jahka saan syylärin, kuivasumpun ja muut kilkkeet hommattua ja paikalleen niin sitten selviää minkä levyinen ja korkuinen siitä imuaukosta tulee.
Etuaisat jousineen piilotan muotopeltien sisään ja siksi aisoilla on jo valmiiksi sellainen muoto.
Päätoiminen harrastaja

Kaarne

Minä arvelin että teet nuo pellit isommasta alumiinilevystä ja tuo perä olisi ollut ihan terävä suippo?

Harri S

On tuosta kamm-leikkauksesta mainittu aiemmin mm. talvella tehdyllä videolla. Suipolla takaosalla autosta tulisi liian takapainoinen esitys.

Tänään oli taas aikaa rakentelulle.
Kardaani työn alle ja tilasinkin siihen viikolla muunnosristikon ja akselin joukkiin U-pultit.

Tremecin mukana tuli järeä kardaanin alkuosa ja kaivoinkin kardaanin aihioksi esille vanhan Olds Custom Cruiserin kardaanin jossa on sopiva paksuus, supistus ja sopiva takapään joukki.

Tuota alkupään joukkia oli rälläköity parista kohtaa kun sitä on ilmeisesti yritetty saada irti vanhasta putkesta. Siinä on noiden laikan viiltojen välissä useita pistehitsauksia, eikä sitä saa järkevästi irti ja puhtaaksi muuten kuin sorvissa. Siispä irrotin siitä ristikon, koputtlein hakulla putken suikaleen irti pistehitseistä ja sovittelin sen sorviin.
Tasasta pintaa löytyi sen verran että sain sen kärkipylkän kera suoraan pyörimään.







Sitten laskin varovasti joukista pois vanhat hitsaukset sekä sen mitä kardaaniputkesta oli siinä vielä jäljellä. Terinä erilaisia ja pyörimissuuntaa välillä vaihdellen, kun piti saada välillä vääränkätisellä pitimelläkin sorvattua. Sain joukin aika hyvin puhtaaksi ja uudelle putkelle suorassa olevan vastinpinnan.







Rautasahalla CC kardaani poikki, sitten ruosteista puhtaaksi ja sovittelin sen kii sorviin pyörimään.
Putkiklemmarin kiristin vielä pakanpuolipäähän tukea antamaan.
Terällä katsomalla ja koputtelemalla passasin turhat heitot pois.
Sitten vaan sorvaamalla putki sopivasta kohtaa tarkasti ja suoraan poikki.





Sitten joikki oikeaan asentoon rautatankojen avulla sihtaamalla, lopuksi spraymaalilla ja pellinpalalla tarkka merkki.
Hitsasin sen puikolla neljästä suunnasta pari senttiä kerrallaan tasaisesti paikalleen. Päälle mustat maalit, eturistikko kiinni ja nyt voimansiirto on enää sitä tilaamaani ristikkoa vaille valmis.









Tasapainon näkee sitten aikanaan.
Nivelten kulmat on noin puolet maksimista vaikka kuva vähän asiaa liioitteleekin.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Kuivasumppujuttuja.

Miettiny sopivaa (myös tyylillisesti) kuivasumpun säiliötä tähän ja parhaaksi osoittautui viime syksynä romulavalta pelastamani 24 litran kalvopaisuntasäiliö joka on kromattua peltiä/rosteria. Siinä on sopiva luukku valmiina sen kuin vaan suolesti sieltä sisältä sen kumirakkulan pois.

Hain tänään puuilosta tarverautaa telineen ja kiinnikkeiden tekoa varten sekä säiliön varastosta.

Siinä oli kaksi ohuesta pellistä pistehitsattua kiinnitysjalkaa joista toinen oli jo puolittain irronnut.



Otin äsken, päivän päätteeksi, siitä poraamalla loputkin pistehitsit auki, poistin jalat ja hinkkasin jäysteet mirkelillä sekä ruosteroiskeet hiontavahalla pois.
Tuli ihan siisti ja nätti säiliö sekä ennenkaikkea kevyt.
Jätin tuon paksummasta tavarasta olevan kiinnikkeen vielä toistaiseksi paikalleen. Pohjan öljyntyhjennysventtiili tulee tällä hetkellä säiliön pohjassa olevan ilmanpaineventtiilin tilalle.



Sitten sovittelin säiliötä sekä kaavailemaani esivoitelupumppua paikalleen. Niille on sopivat tilat starttimoottorin molemmin puolin.
Ostin talvella Mocalin tuplasuodatinjalan jonka ruuvasin alustavasti kiinni tuohon säiliön kyljen kiinnikkeeseen.
Sähköinen öljypumppu menee mukavasti startin paaksausruuvin alle ja sen alle puolestaan tulee mitä todennäköisimmin laturi.
Talvella ostin lisäksi kolme 1" täysmessinkistä takaiskuventtiiliä jotta saan öljylinjoihin tarvittavat takaiskut ettei voiteluöljyn esipaineet, tai moottorin öljynpaineet, karkaa väärään suuntaan.







Sitten vaan telineitä ja kiinnikkeitä rakentamaan, sekä sumppusäiliölle kansi, johon tulee paikat öljylinjoille ja öljyntäyttökorkille.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Sain tehtyä öljysumpulle telineen.

Työt haittaa vielä harrastamista mutta iltapäivän lopulla pääsin taas hieman rakentelemaan.
Poikkasin 80x35mm rhs putkesta pari palaa jalustaksi ja hitsasin ne kiinni startin viereen.
30mm latasta tein sitten pari vannetta joista toinen menee sumppusäiliön ympäri ja on pultilla kiristettävä, ja sen toisen umpinaisen hitsasin kiinni keskelle jalustaa.





Tänään hitsasin kaiken Ihan tavan puikolla niin tarttuu varmasti kunnolla kiinni, eikä jää turhaan saumoihinkaan hiottavaa. Sen kun kopistelee kuonat pois.

Sitten otin 50mm latukasta pari palaa ja passasin ylemmän vanteen paikalleen. Lopuksi poralla reikä telineeseen säiliön tyhjennyslinjaa varten, telineen hionta puhtaaksi ja maalaus mustalla alkydimaalilla.
Alempi panta kantaa säiliön painon ja ylempi kiristää säiliön tiukasti paikallaan.
Ylempi panta tulee säiliön keskisauman päälle, niin on tukevampi kohta, ja myös valmis kokonaisuus on hieman kliinimpi.









Suodattimet tulee säiliön taakse, magneeton etu- ja yläpuolelle kuten eilen uumoilin.
Alempaan vanteeseen halkaisen pehmikkeeksi ~8mm kumiletkua ja ylempään kiristettävään liimaan pehmikesuikaleen, mistäpäs muusta kuin kumikorkista.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Telineen maalit kuivahti vajaassa vuorokaudessa ja laitoin siihen halkaistun letkun ja kumikorkkia pehmikkeeksi.
Kumikorkin liimasin ylempään vanteeseen.



Leikkasin plasmalla 5mm lootusta kansiaihion jonka päälle sovittelin koristeeksi säiliön alkuperäisen kannen reunaosan, josta olin ensiksi leikannut keskiosan pois. Kumikorkista tein vielä kannelle tiivisteen.



Sitten alkoikin satamaan.
Tarvii hommata muutama hydraulinippa.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Esivoitelupumppu.

Sovittelin silloin viime talvena perämoottorin startin ja vanhan hydraulipumpun väliin koplingin.



Nyt aika oli kypsä telineen tekoon osana voiteluöljyhommeleiden rakentelua. Otin palan 5mm lootua ja leikkelin siitä plasmalla kiinitysosan ja laipat sekä pumpulle että moottorille. Hitsailin osat kii ja vielä koplingin kohdalle pätkän putkea tulevoittamaan pumpun laippaa, koplingin suojaksi ja myös ehkäisemään mahdollisen pumpun öljyvuodon roiskumista pitkin moottoritilaa.



Päälle pohja- ja pintamaalit, muutama tunti kuivumista ja pumpun saattoi kasata nylockeilla autoon asennusta odottamaan.





Vähän piti moottorin kiinnityksen tasopintaa tasotella ja hioskella että sai sen sopimaan napakasti tuohon laippaansa.
Päätoiminen harrastaja

puu

En epäile etteikö, mutta kysyn kuitenkin jotta
onhan tuo pumppu oikeaan suuntaan pyörivä.