Olen melko samaa mieltä. Ajatuksena vety on kiva, mutta se vaan on käytännössä järjetön aina kun miettii kokonaisuutta.

Kumma kun nyt sanovat, että sähköauto skaalautuu koko fossiiliajopelikannan korvaajaksi. Eikö Anttonen ollut vahvasti sitä mieltä, että ei skaalaudu. No joku mineraali onkin loppumassa. Mutta ehkä siinä luotetaan että the insinööri saa aikaiseksi sen myrkyttömän kaupallisesti ja tuotannollisesti järkevän uuden akun. Ettei vaan tarttisi panostaa synteettisiin NESTEMÄISIIN polttoaineisiin. Mielummin panostetaan synteettiseen lihaan, se on ihqua.

Just oli juttua että kävivät sähköautolla Helsingistä Lappeenrannassa. Yksi suurteholataus ja yksi pienempi, että pääsi kotiin.

Siis hyvää päivää, jos ajattelee että mekin reissataan paljon, mutta siinä liikutaan yleensä koko ajan tai sitten ollaan jossain syrjässä, niin ei siinä ole missään mitään latauksia tarjolla eikä ole tulossakaan. Ihan koko elämä pitäis tunkea roskikseen jos tuohon pitää mennä. Ei voisi mennä kuin keskustoihin ja aina pitää hengailla yhessä paikassa tunti-pari että pääsee kotiin.

Nyt kun sähkiksiä alkaa oikeasti olemaan, odotan mielenkiinnolla ensi kesää että miten noi maanteiden suurlatausasemat. Tosin ehkä ne sähkisten omistajat ei harrasta kotimaan matkailua tai pitkiä mökkimatkoja. Eiköhän noi Ähtärin eläinpuistot voi kohta tunkea roskikseen, saati jotkut Ranuat.

Eihän sähköauto sinällään pelasta kuin korkeintaan kaupunkien ilmanlaadun, jos kuitenkin liikkuminen pysyy ennallaan. Kokonaisuudessa liikkuminen pitäisi vähentää ainakin puoleen, niin silloin energiankulutus ja -tuotanto vasta vähenisi, mikä vaikuttaa sitten näihin päästötavoitteisiin.
Nyt vaan on kaikkien sähköpyörien skoottereiden yms. myötä vaan käymässä ihan päinvastoin.

Meneillään olevissa ja tulevissa poliittisissa suunnitelmissa ei ole mitään merkitystä sillä viekö se matkustaminen ajallisesti enemmän aikaa, tai onko se hankalampaa saatikka kalliimpaa.
Jo edellinen hallitushan sanoi suoraan, että tulossa on suuri liikenteen ja liikkumisen murros joka vaatii kaikilta sopeutumista, ja tulee aiheuttamaan totutuista tavoista poisoppimista ja mukavuudesta tinkimistä. Puolueilla on siis laaja enemmistökannatus tässä.
Ukrainan sota entisestään kiihdyttää näitä toimia.

Juuri siksi kannattaa autoilussa siirtyä omavaraisuuteen. Näin ainakin itse toimin, koska en aio ruveta jalkamieheksi tai bussimatkustajaksi, pyöräilystä puhumattakaan. Tähän mennessä asiat on menneet kuten ajattelin.

Päästöt ja maailmanpelastaminen, niillä helppo myydä sähköauto ja muut vatkaimet. Todellisuudessa vihreä siirtymä ei välttämättä ole niin puhtoinen kaikkine kaivoksineen ja ongelmajätteineen.

Kiivaasti silti halutaan siirtyä uuteen teknologiaan, koska autot perusmuodossaan on jo yli sata vuotta vanhaa tekniikkaa. Eurooppa ja Amerikkakin haluaa pysyä kehityksen kärkimaina ja kehittää jotain uutta. Akkutekniikan ja robottiautojen myötä siirrytään lähemmäs 5. Teollista vallankumousta. Vallankumouksen myötä syntyy aina uutta rahaa. Talous kehittyy myös.

Perinteinen polttomoottorilla toimiva auto on loistava. Tarvitaan lainsäädäntöä ja sanktioita että saadaan kuluttajat innostumaan muista vaihtoehdoista, kuten ensiaskeliaan haparoiden ottavista sähköautoista. Eipä polttomoottoriautotkaan olleet kovin kummoisia 1920-30 luvuilla.

Ylipäätään teollistumisen alkuaikoina sitä myös vastustettiin. Tehtaita poltettiin ja aiheutettiin kiusaa. Luddiitit kannattivat perinteisiä arvoja. Maanviljelystä ja perheyhteisöjä. Teollistuminen vei voiton ja sillä tiellä ollaan.

Lainaus käyttäjältä: sämpy - 20 maaliskuu, 2022, 09:27Käsittääkseni bensavehkeissä palotapahtuma jatkuu n. 20-30% liikeradasta ja nitrovehkeissä, koska polttoaine palaa hitaammin, jopa 50-60% ja siitä sitä tehoa tulee.

Kun ajattelee maalaisjärjellä, niin paineen kasvattaminen palotapahtuman pitkittämisellä samalla kun tilavuus kasvaa rajusti männän liikkuessa, on ehdottomasti parempi kuin mäjäyttää koko paine pyttyyn kun kampikulma on sellainen ettei voimaa edes välity kampiakseliin ja paine vähenee esponenttiaalisesti sitä mukaa kun mäntä oikeasti siirtyy vääntöalueelle.

Voin toki olla väärässä, en ole mikään guru.

mää tätä ja tota capricen tbi esimerkkiä mietein ja heräsi sellanen ajatus että eikö tuo palamisnopeus oli vain sytytyksen ajoituskysymys, toki paineen nousu on varmaankin nopeampaa mikä pitää ottaa huomioon moottorin rakenteissa.

Ei sytytyshetkellä ole suoraan tekemistä sen kanssa, kuinka nopeasti seos palaa. Jos seos palaa sinä aikana kun mäntä liikkuu 5mm, niin ei siinä paljoa tehdä ennakoita tai myöhästellä.

Tän takia kaikki ne bensahöyryvouhotuksetkaan ei toimi. Joitten pitäis saada auto kulkemaa litralla sata kilometriä tms.

Energiatehokkuuden takia pitäisi päinvastoin saada seos palamaan mahdollisimman pitkään mutta silti täydellisesti. Tai tosiaan ruokkia paloa ruiskuttamalla monta suoraruiskutusta saman palotapahtuman aikana.

Lainaus käyttäjältä: sämpy - 24 maaliskuu, 2022, 19:06Ei sytytyshetkellä ole suoraan tekemistä sen kanssa, kuinka nopeasti seos palaa. Jos seos palaa sinä aikana kun mäntä liikkuu 5mm, niin ei siinä paljoa tehdä ennakoita tai myöhästellä.

Tän takia kaikki ne bensahöyryvouhotuksetkaan ei toimi. Joitten pitäis saada auto kulkemaa litralla sata kilometriä tms.

Energiatehokkuuden takia pitäisi päinvastoin saada seos palamaan mahdollisimman pitkään mutta silti täydellisesti. Tai tosiaan ruokkia paloa ruiskuttamalla monta suoraruiskutusta saman palotapahtuman aikana.

mää en pääse tohon ajatukseen nyt mukaan mikä merkitys sillä on kuinka nopeasti paine sylinterissä nostetaan.

Männänrenkaat vuotaa ja tarttee se sylinterin tiivisteen kestävyyskin olla jotain astronomista.

Kun ajattelet miten se tilavuus kasvaa heti kun mäntä lähtee alaspäin. Niin se paine mikä pitäis saada sinne männän päälle alkuvaiheessa että kun on menty edes 20% matkasta niin että sitä painetta olis oleellisesti jäljellä, eli siinä vaiheessa kun se paine vasta alkaa siirtymään kampiakseliin kun kampikulma on jotain muuta kuin pystysuora. Niin se painetarve lisääntynee logaritmisesti paloajan lyhentyessä. Turha sitä mäntää on ampua tykillä päin kampiakselia, ei siinä synny edes inertiaa.

Sinällään koko ajatus seoksen sytyttämisestä lähellä YKKta on järjetön, mutta pakollinen. Sehän kannattaisi sytyttää kun mäntä on puolessavälissä. Jollei sitten vedyllä päästä siihen että koko sytytys tapahtuu reilusti YKKn jälkeen, mutta onko se mahdollista? Sinänsä vety on helppo sytyttää

Sillä välin hommaa voi kiertää juuri sillä että palo tapahtuu hitaasti mutta hallitusti, liekkirintama etenee ja paine kasvaa samalla kun mäntä siirtyy sinne työalueelle. Ei nyt kovin pitkälle normibensalla, mutta kuitenkin.

^noin. Paikat rasittuu aika paljon jos lyödään koko paukku kerrasta mäntään. Mieluummin ovenkin avaa työntäen eikä nyrkillä lyöden.

Ja se ovi sentään lähtee heti liikkeelle, eli vastus on lineaarinen. Mäntä ei tee sillä paineella yhtään mitään YKK alueella, paitsi koittaa puskea kk laakerit lyttyyn ja kansipahvin huutintuuttiin.

Chevrolet Pulls The Plug On Corvette Z06 | CarBuzz
https://carbuzz.com/news/chevrolet-pulls-the-plug-on-corvette-z06

 

E: julkaistu april 1

https://www.helionenergy.com/faq/

Noniin nyt sitä ilmasta sähköä on tulossa autoihin. Fuusiovoimala on kohta toiminnassa.
 
Lapsi sai eilen samanlaisen kellon kun ritariässällä oli 80-luvulla. Tänään soittelin sen rannekelloon puhelimella.

Omasta lapsuudesta 1980-luvulta tähän päivään on jo yhtä pitkästi kuin kuin 80-luvulta 1940-luvulle, jolloin fissio teki tuloaan. Joten johan sen fuusion aika alkoikin jo olla. Lentoreput ja kaupallinen matkustelu eri planeetoille seuraavaksi.

Lainaus käyttäjältä: Anza - 07 huhtikuu, 2022, 19:16https://www.helionenergy.com/faq/

Noniin nyt sitä ilmasta sähköä on tulossa autoihin. Fuusiovoimala on kohta toiminnassa.
 
Lapsi sai eilen samanlaisen kellon kun ritariässällä oli 80-luvulla. Tänään soittelin sen rannekelloon puhelimella.

Omasta lapsuudesta 1980-luvulta tähän päivään on jo yhtä pitkästi kuin kuin 80-luvulta 1940-luvulle, jolloin fissio teki tuloaan. Joten johan sen fuusion aika alkoikin jo olla. Lentoreput ja kaupallinen matkustelu eri planeetoille seuraavaksi.

Wiion laki tulevaisuuden ennustamisesta: "Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan."

En tiedä kumpaa 60 v päässä oleva sitten on.

Tulevaisuudesta tietäminen on tosi vaikeaa. Aina se yllättää. Oon jotkut tulevaisuudentutkimuksen perusopinnot opiskellu kymmenen vuotta sitten. Tieteellinen määritelmä on vaikea täyttyä kun tutkittavaa kohdetta ei vielä ole. Tässä puhutaankin mieluusti monikossa vaihtoehtoisten tulevaisuuksien tutkimisesta. Ei yhden ainoan tulevaisuuden. Musta hyvä kysymys ylipäätään mitä tulevaisuus on? Siinä missä Kaija K. kysyy kuka keksi rakkauden vois yhtä hyvin miettiä kuka keksi tulevaisuuden?

Itse ajattelen tulevaisuuden tarkoittavan muutosta. Joukkona muuttuvia yhteiskunnallisia, kaupallisia, tieteellisiä ja teknologisia kehitysaskeleita. Lopputulos on arvaamaton.

Toisin kuin vaikkapa alkuasukasheimo viidakossa luonnonantimista eläen. Mikään ei muutu. Elämä on noudattanut samoja vuodenaikojen syklejä kenties tuhansia vuosia. Sukupolvesta toiseen samat kasvuriitit ja ympäristön ehdoilla. Sitä ruokaa syöden mitä minäkin satokautena tulee jne. Kehitys on vähäistä.

Meikäläisittäin kehitys saattaa hypätä mihin suuntaan tahansa ja erittäin arvaamattomasti. Viimeisen parin sadan vuoden ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Teknologisen kehityksen myötä ei olla enää alkuasukasheimon tavoin luonnonarmoilla, vaan luonto on meidän armoilla. Luku ja kirjoitustaidon myötä tietämys siirtyy seuraaville sukupolville jotka antavat oman lisänsä kehitykseen. Näin kauniisti sanoen systeemi missä elämme perustuu muutokselle. Harva asia on pysyvä.

Lainaus käyttäjältä: Pertti K - 07 huhtikuu, 2022, 19:20Wiion laki tulevaisuuden ennustamisesta: "Lähitulevaisuus yliarvioidaan ja kaukainen tulevaisuus aliarvioidaan."

En tiedä kumpaa 60 v päässä oleva sitten on.

Sukupolvi on n.30 vuotta. Joten 60v. mahtuu kaksi sukupolvea. Jokainen sukupolvi varmasti haluaisi pitää kiinni omasta maailmastaan ja taas uusi sukupolvi luoda uuden omansa. 60 vuotta muistaa vielä juurensa, mutta 90 vuotta jo unohtaa. Joten olisko 60v vielä lähitulevaisuutta?

VW luopuu "kansanautojen" valmistamisesta ja keskittyy tulevaisuudessa vain premium -malleihin. Onko syynä se, että tulevaisuudessa ei kansanautoilijat enää omaa autoa kykene hankkimaan?