Honda CB 350Four x 3, CBR1000F ja Kawasaki ZZR600

Aloittaja Harri S, 16 huhtikuu, 2025, 15:23

« edellinen - seuraava »

Harri S

Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Keskiseisontatuki saapui tänään mutta yllätys yllätys, sitä ei saa paikalleen ennenkuin irroittaa pakosarjan...
En alkanut juuri vaihdettua pakoputkistoa purkamaan vaan tuo saa jäädä odottelemaan talvea varsinkin kun ajokelit on loppuviikolla suotuisat.

Kävin ajelemassa pyörällä ja se toimi paremmin kuin koskaan mutta takas tallille tullessa käynti alkoi tien röykyissä hieman kakomaan ja vaeltelmaan. Siispä otin tutkimuskohteeksi sähköt. Tähän on vaihdettu sytytysmoduulia ja ohjausmodulia ja noita uusiakin oli koetettu väkivalloin aukoa. Putsasin noista kaiksita liittimet ja laitoin takas paikalleen. Sitten löytyi yksi rispaantunut johtosarja joka menee toisiokopan alle.

Korjasin johdosta rispaantumat, eristin avoimet säikeet toisistaan ja avasin toisiokopan jonka sisällä oli samanlainen karmea kivettynyt rasvapaska kuin Hondissakin ja samalla sevisi että rispaantunut johtosarja menee mm. sivuseisontatuen katkaissijalle joka on "turvakatkaisija" tilanteessa jossa sivutuki jää ajossa ala-asentoon.
Itse sivusaisontatuen purin ja pesin sen sekä tahmaantuneen turvakatkaisijan puhtaaksi. Katkaisijaa painava rautalipare oli hieman taipunut ja se painoi katkaisijaa vain hyvin vähän. Taivutin lipareen oikeaan asentoon ja kasasin rasvatun katkaisijan takas paikalleen. Nyt se painuu kunnolla kun sivutuki on alhaalla ja liikkuu myös herkästi ulos kun katkaisintapin varteen kivettynyt rasva on korvattu uudella.
Kun koppa oli muutenkin auki niin pesin siitä sekä moottorin lohkosta sekä rungosta kivettyneet ketjurasvat pois.

Oikeanlaiset penkin lukituspultit löytyi siitä ostamastani pulttiläjästä ja korjasin pulttien hajonneet vastakierteet rungon takahäkistä rosterisilla 6mm kierreinserteillä jotka pysyy paikallaan kierrelukitteella.
Nyt kaikki prätkästä ostaessa puuttuneet ja vääränmalliset pultit ja ruuvit on korvattu oikeanlaisilla.

Sitten olikin reilun 20km koeajon vuoro aurinkoisessa säässä ja nyt prätkä toimii hienosti. Uusi avara pakosarja pitää sopivan matalaa murinaa alakierroksilla ja kuitenkin melutaso pysyy hallinnassa.
Tästä tuli tosi kiva prätkä kohtuurahalla ja tällä on hyvä ajaa ihan taajamanopeuksillakin.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

palontie

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 09 lokakuu, 2025, 17:24Keskiseisontatuki saapui tänään mutta yllätys yllätys, sitä ei saa paikalleen ennenkuin irroittaa pakosarjan... En alkanut juuri vaihdettua pakoputkistoa purkamaan vaan tuo saa jäädä odottelemaan talvea varsinkin kun ajokelit on loppuviikolla suotuisat.
Lainaus käyttäjältä: Harri S - 09 lokakuu, 2025, 17:24Keskiseisontatuki saapui tänään mutta yllätys yllätys, sitä ei saa paikalleen ennenkuin irroittaa pakosarjan... En alkanut juuri vaihdettua pakoputkistoa purkamaan vaan tuo saa jäädä odottelemaan talvea varsinkin kun ajokelit on loppuviikolla suotuisat.


Eilen funtsin illalla että pitikö putkisto tiputtaa alas että sai keskiseisontatuen poistettua Zetorista ^-^
Eniten vituttaa kaikki.

palontie

Eniten vituttaa kaikki.

palontie

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 09 lokakuu, 2025, 17:24Keskiseisontatuki saapui tänään mutta yllätys yllätys, sitä ei saa paikalleen ennenkuin irroittaa pakosarjan...
En alkanut juuri vaihdettua pakoputkistoa purkamaan vaan tuo saa jäädä odottelemaan talvea varsinkin kun ajokelit on loppuviikolla suotuisat.

Kävin ajelemassa pyörällä ja se toimi paremmin kuin koskaan mutta takas tallille tullessa käynti alkoi tien röykyissä hieman kakomaan ja vaeltelmaan. Siispä otin tutkimuskohteeksi sähköt. Tähän on vaihdettu sytytysmoduulia ja ohjausmodulia ja noita uusiakin oli koetettu väkivalloin aukoa. Putsasin noista kaiksita liittimet ja laitoin takas paikalleen. Sitten löytyi yksi rispaantunut johtosarja joka menee toisiokopan alle.

Korjasin johdosta rispaantumat, eristin avoimet säikeet toisistaan ja avasin toisiokopan jonka sisällä oli samanlainen karmea kivettynyt rasvapaska kuin Hondissakin ja samalla sevisi että rispaantunut johtosarja menee mm. sivuseisontatuen katkaissijalle joka on "turvakatkaisija" tilanteessa jossa sivutuki jää ajossa ala-asentoon.
Itse sivusaisontatuen purin ja pesin sen sekä tahmaantuneen turvakatkaisijan puhtaaksi. Katkaisijaa painava rautalipare oli hieman taipunut ja se painoi katkaisijaa vain hyvin vähän. Taivutin lipareen oikeaan asentoon ja kasasin rasvatun katkaisijan takas paikalleen. Nyt se painuu kunnolla kun sivutuki on alhaalla ja liikkuu myös herkästi ulos kun katkaisintapin varteen kivettynyt rasva on korvattu uudella.
Kun koppa oli muutenkin auki niin pesin siitä sekä moottorin lohkosta sekä rungosta kivettyneet ketjurasvat pois.

Oikeanlaiset penkin lukituspultit löytyi siitä ostamastani pulttiläjästä ja korjasin pulttien hajonneet vastakierteet rungon takahäkistä rosterisilla 6mm kierreinserteillä jotka pysyy paikallaan kierrelukitteella.
Nyt kaikki prätkästä ostaessa puuttuneet ja vääränmalliset pultit ja ruuvit on korvattu oikeanlaisilla.

Sitten olikin reilun 20km koeajon vuoro aurinkoisessa säässä ja nyt prätkä toimii hienosti. Uusi avara pakosarja pitää sopivan matalaa murinaa alakierroksilla ja kuitenkin melutaso pysyy hallinnassa.
Tästä tuli tosi kiva prätkä kohtuurahalla ja tällä on hyvä ajaa ihan taajamanopeuksillakin.


Onko siinä pyörässä ne kiinnityskoukut tallessa?Mulla saattaisi olla.
Eniten vituttaa kaikki.

Harri S

Mulle tuli niitä yksi ylimääräinen sarja niiden pulttien mukana. Otin sieltä jo yhden koukun käyttöön kun yhdestä prätkän omasta oli palautusjousi poikki.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Ajelin eilen vielä 50 kilsan lenkin Kawasakilla ja pyörä toimii yhä hienosti.
Ajojen jälkeen hioin keskiseisontatuen puhtaaksi ja maalasin kiiltävällä mustalla.

Tänään sitten purin katteet, tipautin pakosarjan alas ja laitoin valmiin seisontatuen paikalleen. Oikeanlainen jousi löytyi siitä Ebaysta ostamastani purkupyörän pulttikasasta.
Sitten ajoin pyörän kotipihaan ja irroitin siitä alakatteen pesua varten jotta pääsin pesemään katteet sisältä ja putsaamaan molemmat jäähdyttimet sekä moottorin alaosan.
Pesin liuotinpesuaineella ja hinkkasin tiskiharjalla vanteet ja muut sokkeloisemmat kohdat puhtaaksi vuosien likakerrostumista.

Ajoin pyörän takas tallille kuivumaan ja levittelin muoviosiin useampaan kertaan kumin ja muovinhoitoainetta. Erityisesti harmaantuneisiin etu- ja takalokasuojaan ja ketjusuojaan.
Ajokausi alkaa lähestyä loppuaan.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Sopivasti luppoaikaa niin päätin korjata pyörästä 35 vuoden käytönjälkiä.
Katteet on joskus saanu siipeensä kun pyörä on kaadettu ilmeisesti parkkipaikalla tai hyvin hitaassa vauhdissa.
Naarmut oli helppo meikata piiloon kun sekotteli sopivat värisävyt ja käytti maalauksessa tosi pientä pensseliä. Suurimpaan osaan naarmuista riitti pelkkä kirkaslakka kun naarmut ei olleet erityisen syviä. Vaalempaa metallinhohtosinistä sekoittelin parista eri metallisävystä ja tummempaa sinistä mustasta- ja tummansinisestä metallinhohtomaalista.

Lampun alla oli murtuma ja muruman alareunasta puuttui pikku pala. Oikean etuvilkun vieressä oli halkeama ja vasemman peilin juuressa oli parin sentin murtumanalku.
Liimasin murtumat ensiksi tippaliimalla kohdalleen ja sitten tein 0,5mm rautalangasta siteitä jotka painelin kuumalla kolvilla taustapuolelta katteen muovin sisään.

Päälle sulattelin hieman nippusidettä ja hionnan sekä viimeistelyn jälkeen maalasin sopivansävyiseksi sekoittamallani maalilla.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Iltapäivällä oli aikaa selata nettiä niin Jokelassa tuli myyntiin pari Kawasakin orkkisvaimentimia ja kuvaa syynättyäni selvisi että toinen vaimennin (vasemman puolen) on ketjurasvasotkussa mutta muilta osin kuoreltaan käytännössä virheetön. Vasemman puolen vaimentimissa on yleensä pyörän kaatumisesta (se on sivutuen puoli) aiheutuneita kolhuja tai ne on ruostuneet pilalle. Juuri sellaista olen maailmalta metsästänyt mutta ainoa kriteerit täyttävä yksilö oli myynnissä Libanonissa, josta ostamista en näe vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa järkevältä.
Siispä ostin nämä kotimaiset heti pois vaikken molempia tarvitsekaan ja kävin samointein myös hakemassa tallille.

Toisessa vaimentimessa näkyi tyypillistä ruostevaivaa mikä aiheuttaa kuoriosaan "turpoamista".
Ylemmässä (oikea puolen vaimennin) näkyy "renkaita" joita oli myös siinä purkaamolta ostamassani ja pyörään asentamassani vaimentimessa. Saan sen nyt korvattua tuolla tänään ostetulla ja virheettömällä.

Ketjurasvat oli palaneet niin tiukkaan vaimentimen juuriputkeen että se piti hioa puhtaaksi ja maalata uudestaan mutta muuten pönttö on uudenveroinen.
Maalin kuivuttua laitoin vaimentimen pyörään paikalleen ja tilasin pakoputkistoon vielä uudet grafiittitiivisteet ja nyt parempia pakoputken osia ei tarvitse enää maailmalta metsästää.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Tänään oli vuorossa kunnon nysväystä, eli aiheena viimeisen puuttuneen sivukatekiinnikkeen teko.
Pyörän takasivun katteet kiinnittyy etupäästä tappikiinnikkeellä tankin alareunassa olevaan metallikorvakkeeseen jossa kumirengas.
Tämä kiinikike puuttui vasemmasta katteesta ja katteen etureuna repsottaa ikävästi ulospäin tankkilinjasta.

Otin miljoonalaatikosta vanhan gm-ovenlukitusnapin ja hivasin siitä kromit pois sekä sorvasin hieman kartioksi. Tuon sitten katkaisin viistosti oikeaan mittaan ja tippaliiman kera mallasin oikeaan kohtaan katteessa.
Tapin ympärille liimasin muovikorkista leikkaamani tuen muotiksi ja täytin sen pakkelilla joka tarttuu hyvin karhennettuun muovipintaan. Kitin kuivuttua liimasin reunat vielä varmistukseksi tippaliimalla hioin kiinnikkeen haluamaani muotoon ja maalasin jotta saan pinnasta liukkaan.

Maalin kuivuessa leikkasin ja liimasin umpinaisesta koritulpasta sopivankokoisen kumirenkaan tankin korvakkeeseen ja pyöristin reiän sopivaan kokoon akkuporakoneella jossa sopiva terä ja hiekkapaperia.
Samalla kun katteet oli auki niin otin takavalon pois ja liimasin löystyneet kumikiinnikkeet kiinni metallirunkoon jotta sain valon kiinnityksestä jälleen napakan.

Maalin kuivuttua katteet paikalleen ja sopivasti rasvattuna tuo diy kiinnike toimii ihan kuin alkuperäinen ja pitää katteen etupään samassa linjassa tankin kanssa.

On varmaan muitakin toteutustapoja mutta tämä syntyi tälläkertaa näin.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Sytytyspuolien kumikiinnikeiden holkit oli ilmeisesti kadonnu vuosien kuluessa ja ne oli korvattu erkalla teipatuilla kupariputken pätkillä ja samaa erkkaa oli kumimuttereiden ympärillä. Pelkät putket ei kiristä kumimuttereita ja siksi kaivoin taas ostamastani purkupulttikasasta oikeanlaiset huulloksella varustetut holkit. Hioin ja maalasin ne sinkkimaalilla ja nyt puolat kiristyy napakasti paikalleen kuten kuuluukin.

Laskin kaasareista ja tankista bensat pois eli lopetin ajokauden tällä pyörällä.
Sitten otin bensatankin käsittelyyn ja katselin sisälle endoskoopilla että mistä sitä hienojakoista ruostemoskaa tulee koko ajan bensasuodattimeen.
Tankin pohjasauma oli takaosasta ruostunut seisonnan aikana ilmeisesti kondnessivedestä vaikka täyttöaukosta katsoessa tankki näytti erittäin siistiltä.
Siispä hana ja mittari sekä korkki pois., umpilaipat tiivisteiden kera hanan- ja bensamittarinaukkoon, tankki vesihuuteluun, huvipajaan ja täyteen kuumaa sitruunahappoa ja lisäksi leikkelin pellistä 30c pitkiä suikaleita anodeiksi jotka eristin kärjestä ja toisesta päästä ettei metalli pääse suoraan koskemaan tankin peltipintaan. Sisätilanlämmitin ylläpitämässä lämpöä ja 12V akkulaturi syöttämään 2A virtaa happoliuokseen.

Melkoinen porina käy tankissa ja uskoisin että muutaman tunnin kuumahapotus 2A virralla riittää poistamaan ruosteet.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Viides hapotuskerta 60 asteisella vahvalla sitruunahapolla riitti puhdistamaan tankin. Tankin puolivälissä olevat ja erityisesti seisontajalan puoleinen kapea "potero" oli kerännyt lähes kaiken kondenssiveden mutta välillä toistettu happo/mutteri/hölskytyshoito ja taas uudelleen sähköhapotus useaan kertaan toistettuna, niin lopulta alkoi tulla puhdasta peltiä näkyviin. Tuo potero oli hankala putsata sillä se on kapea ja jää pahasti tankin keskiosan muhkuran taa piiloon. Hapotus lienee ainoa tapa saada se putsattua kun millään astalolla sinne ei ylety. Illalla vielä huuhtelin ja kuivasin tankin ettei ota yön aikana väriä juuri hapotettuun pintaan.

Tänään sitten tunniksi tankki lämpeämään/kuivumaan, tarkistus endoskoopilla että kosteutta ei ole ja sitten vajaa puoli litraa 2K epoksimaalia tinnerillä ohennettuna tankin sisään leviämään.
Endoskoopista oli taas suuri apu jotta maalin sai levitettyä ihan joka paikkaan myös tankin yläosassa. Endoskooppi kannattaa myös suojata hyvin.

Sitten kuvattelua ensiksi pystyasennossa jotta enimmät ylimääräiset epoksit sai valutettua pois tankista bensahanan reiän kautta ja sitten pyörittelyä jotta sai loput maalit jämähtämän tankinpohjan hitsaussauman uraan sekä noihin kapeisiin poteroihin tankin puolivälissä.
Jokaisessa vaiheessa hiustenkuivaajalla läpituuletusta jotta liotin ei ennen haihtumistaan juoksuta maaleja tankin pohjalle. Poistettu bensa-anturi ja bensahana toimivat tuuletusreikinä kun täyttöaukosta puhalsi kuumaa tuuletusilmaa tankin sisään. Hiustenkuivaajalla sai tankin hyvin kuumaksi eri työvaiheissa. Sitten taas endoskoopilla tarkastelua ja ilman tuota laitetta ei tällaisia kyykkypyörän tankkeja kannata ees alkaa hapottamaan saati pinnoittamaan, niin hankalan mallisia nämä nykytankit ovat.

Jahka liukkarit oli haihtuneet saattoi tankin viedä takas tallille lämpimään ja kasata paikalleen pyörään. Paikalleen saatua vielä pari tuntia tuuletusta juotospuhaltimella ja nyt kun ajokausi on ohi, on epoksilla monta kuukautta aikaa kuivua kunnolla ja jätin vielä varmuudeksi tankinkorkin loppujen liukkarihuurujen takia raolleen.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

palontie

Mä painin Ruosteisen Zetorin tankin kanssa myös,just oli maalattu,mutta en saanut pitämään vuoto kohtaa,onneki löytyi yksi tankki  joka sitten maalattiin uusiksi.
Eniten vituttaa kaikki.

Harri S

Otin tänään taustapeilit käsittelyyn ja valkkasin neljästä kaksi parhaimmassa kunnossa ollutta. Oikeanpuoleinen pyörässä alunperin ollut ja vasemmanpuoleinen purkaamolta hankittu.
Kaikissa peileissä oli kaatumisesta johtuneita skraaduja jotka kittasin umpeen ja hioin kupuosat sileiksi 600:lla vesihiomapaperilla.

Metalliset peilinvarret ja saranat oli hyväkuntoisia ja kolhuttomia joten ne sai jäädä entiselleen.
Muovisiin kupuihin ruiskutin muutaman kerroksen mustaa maalia joka kuivui lämpimässä tallissa tuulettimen avulla nopeasti pintakuivaksi ja saatoinkin laitella molemmat pyörään paikalleen jossa saavat rauhassa kuivua loppuun asti.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.

Harri S

Eilen otin Kawasta kaikki katteet ja takapyörän pois ja kivettyneen ketjurasvan määrä oli melkoinen. Ketjua on ilmeisesti vain rasvattu joka vuosi eikä osia ole kertaakaan pesty puhtaaksi vanhoista rasvoista jotka oli levinneet laajalle alueelle ja muuttuneet vuosien saatossa asfaltiksi. Koko moottorin takaosa ja rungon poikkipalkki oli käytännössä yhden pikimöykyn sisällä ja tänään sitten otin haarukan pois tieltä ja purin takajousituksen osat pois.

Laitoin pyörän alle reilusti pahvia imeytysmatoksi ja suojasin keskiseisontatuen muovipussilla.
Sitten olikin vuorossa monen tunnin kaapimistyö jotta sain enimmät piet irroitettua jotta pääsin pesemään runkoa ja moottoria bensalla ja hammasharjalla jolla ulottuu hinkkaamaan pieniinkin kolosiin.
Toisioketjun eturattaankin takaa löytyi lopulta lohkon muodot kunhan tarpeeksi kauan kaapi ja harjasi. Saatuani sen kohdan puhtaaksi maalasin rungon poikkipalkin oikeansävyisellä metalliharmaalla maalilla kun ketjurasvat oli liottaneet sieltä mustan pohjamaalin näkyviin.

Sitten vuorossa irto-osat ja tilasin samointein Ranskasta uuden ketjuohjaimen kun vanha ohjain oli kulunut ihan riekaleiksi. Itse irto-osien pesu oli melko savotta kun erityisesti takahammasratas ja rattaan keskiö oli muodoton pimimöykky. En halunnut tuhota keskiön maalipintaa teräsharjalla vaan liotin ja hinkkasin kivettyneet rasvat pois bensalla ja hammasharjalla. Positiivisesti ajateltuna vaikka piki oli työlästä pestä pois oli se kuitenkin suojannut ketjua, rattaita ja irto-osia hapettumilta. Lähinnä vain takahaarukka pitää maalata uudestaan ja se onkin huomisen työlistalla.
Päätoiminen harrastaja.
Kun keinot loppuu niin konstit jää.