Rakennemuutosmääräysten soveltaminen

[Toyopet]

760 on tosiaan se prv V6 moottori, joka painavampi kuin 740 nelosmoottori

Onko paljonkin?
FB:ssa tässä taannoin joku moitti juuri prv-moottoria painavaksi ja tehottomaksi ja kun googlailin tietoja, niin eihän se kovin raskas ole ja aikalaisekseen ihan kohtuullisen tehokas.

Nyt vielä mielikuvia varmistelin googlaamalla, niin B230 koneelle oli ilmoitettu 150-165kg painoksi, vähän eri lähteitä ja PRV:lle 150kg.

Ihan vaan sillä mietin sen painavuutta, kun toyotan alkuperäinen M-moottori vuodelta 1965 kuitenkin painaa 200kg ja on 2-litrainen.

[Anza]

En oo painoja kyllä mistään tarkistanu. Prv täys alumiininen mötikkä ja B230 lienee täys rautanen. Pitääkin tutustua aiheeseen tarkemmin.

Prv moottorilla on ajettu Lemans nopeusennätys, mutta se meni rikki sen päätteeks. Mainettaan parempi kai, mutta peugeot-renault-volvo ei ehkä lähtökohtaisesti herätä luottamusta.

[Keme]

Eikös sulla ollu alumiinilohkoinen ls? Rautalohko jotain 30kg? Painavampi. Saiskohan sillä leimattua 760 Volvon? Vai onko tarkka tuosta painosta

Mulla on alulohko juurikin painon vuoksi. Se painoero on aiemmin mainittu noin 45kg ja rautalohkolla ei mitään saumaa päästä painoihin. Tolla alulohkollakin oli aika nippanappa. Akku on kontissa ja coilitolpilla tippu joku kymmenen kiloa painoa. Ei siellä keulalla oikeasti ole juuri mitään kevennettävää noiden lisäksi. Legendaariset "runkopalkkien sisällä olevat rautamötit" painaa ehkä puoli kiloa eli ei mitään mikä auttaisi kymmenien kilojen tiputuksessa. https://www.instagram.com/saabelgarage/ Tuolla on puntaroitu 740 volvo alulohkolla ja rautalohkolla.

[Anza]

Volvoon liittyen jotain painoja:

PRV 2.8 150-170kg. Apulaitteet?

Tinavitonen 173kg apulaitteineen (B5234T)
Tinanelonen 107kg ei apulaitteita, ei vauhtip.
Tinakutonen 180-200kg apulaitteet?

Vanhat kaasari punakone 155kg ja ruiskuna 165kg, vihreäkantisen mukaan.

LM7 5.3 rautalohko 235kg apulaitteineen
L33 tai LS1 alulohko 195kg

740 Sedan painaa 1260kg  farkku +65kg?
760 Sedan painaa 1375kg  farkku 1443kg

Painon puolesta 760 ois lähtökohtaisesti painavampi ja otollisempi siinä painavammalle moottorille, mikäli ylimääräisen osan sais kevennettyä autosta.

PRV ja vanhat neloskoneet on suurinpiirtein saman painoisia. Näyttäis 740 ja 760 olevan n.100kg eroa. ..Mikäli netin tietoihin luottamista.. ero vois johtua Ilmastointi, sähkösäätöinen penkki, kattoluukku, verhoilut,äänieristykset? Eiköhän kori ole täsmälleen sama.

Kemellä farkku, joka sedania painavampi.
Onko painon noususta muuta haittaa kun istumapaikat vähenee?

[Keme]

https://www.instagram.com/saabelgarage/

Helppo olla eka näissä LS swapeissa, ku valitsee vaa semmoset aihiot joita kukaan muu ei neppaile

[Toyopet]

Miten se on noiden akselistojen vaihdon kanssa, pitääkö se olla hitsattu vai pulteilla?

Jos alunperin, rungollisessa, on se poikkipalkki edessä hitsattuna runkoon ja sitten vaihtaisi pultattavaan malliin, kuten vaikka nyt tuossa rekordissa olevaan soarerin etupalkkiin. Meneekö ihan noin vain vai mitä tarinoita ja lappuja semmoinen vaatii leimalle?

Tässä joskus kyselin tästä asiasta kats.inssiltä mutta vastasi vain, että öljypohja on helpompi muokata sopivaksi kuin vaihtaa akseli/palkki.

[Anza]

En tiiä osuuko vastaus kysymykseen hitsauksesta ja pulttaamisesta.

Esimerkiksi peräkärryä ei saa hitsailla tavallinen kuolevainen. Mutta peräkärryä tai vaunua voi muuttaa pulttiliitoksin, vaikkapa asuntovaunusta peräkärry tietyin vuosimallirajoin jne.

Sama koskee auton tukivarsia ja akselistoja. Ei saa korjailla tai muuttaa hitsaamalla, mutta pulttiliitoksella olevia osia voi vaihtaa.

Kuormurin runkoa voi lyhentää ja akselia siirtää. Mutta rungon jatkaminen vaatiikin jo laskentaa ja lupia. Jotenkin näin.

[Keme]

Miten se on noiden akselistojen vaihdon kanssa, pitääkö se olla hitsattu vai pulteilla?

Jos alunperin, rungollisessa, on se poikkipalkki edessä hitsattuna runkoon ja sitten vaihtaisi pultattavaan malliin, kuten vaikka nyt tuossa rekordissa olevaan soarerin etupalkkiin. Meneekö ihan noin vain vai mitä tarinoita ja lappuja semmoinen vaatii leimalle?

Sinällään mielenkiintoinen kysymys. Kuten edellä on mainittu akseleita tai tukivarsiahan ei saisi hitsata. Olisiko se sitten varsinaisesti etuakselin hitsausta, jos rälläköi vanhan kiinteän osan pois, tekee korvakkeet ja pulttaa tilalle uuden koskemattoman akselin? Uusista kiinnityskorvakkeista tekisi tarvittavat hitsausselvitykset ja vahvistaisi vielä runkoa jollain tapaa kompensoimaan vanhan hitsatun (rungon)osan poiston. Lienee täysin inssistä kiinni.

[Toyopet]

Niin, runkoahan saa kyllä hitsata ja sinällään tuommoisessa ei tarvitsisi mitään tukivarsien korvakkeita edes hitsata vaan palkki rälläkällä pois ja uusi pultilla kiinni. Mutta juuri se on se kysymys.

Pitäisi joskus oikein kuvien kera varmaan konttorilta kysyä.

[A.Naali]

Veikkaan että on kovin inssi/konttorikysymys mikä menee läpi. Kannattaa etukäteen kysyä parilta konttorilta, jos ei Ekassa kelpaa.

[Anza]

Jostain muistelen lukeneeni että nykysäädösten mukaan esim muutos nelivetoiseksi olisi mahdollinen, mikäli muutoksessa käytetään vastaavan mallin osia.

Siinä ei mielestäni suoraan sanota että muutos pitäisi tehdä just saman mallin sisällä.

Vaikkapa 850 volvon voisi rakentaa V70 ykköskoppasen osilla nelivetoiseksi. Periaatteessa sama auto, vaikka mallimerkintä ja vuosimalli eri. Hitsailua vaatii mm. taka-kelkkaa varten rakennettava koriin kiinnikkeet. Mutta akselistoja ei hitsata.

Olettaisin että nelivetoinen tekniikka olisi mahdollista sovittaa jostain toisen merkkisestäkin. Kunhan moottorin suunta pysyy autoon nähden samana ja akseleiden kiinnitykset on toteutettu hyväksyttävällä tavalla. Sama tässäkin ettei akselistoja hitsata, mutta koriin voi lisätä kiinnityspisteet?

Onhan noissa hot rodien ikäluokan autoissa joskus ehtona moottorin vaihdolle että vaihdetaan nelilinkki ja levyjarrut. Ei siitäkään ilman hitsailua ja muutoksia selviä. Tässä joutuu jo runkoon porailemaan reikiä nelilinkkien kiinnityksille. On niitä hitsattaviakin malleja. Kunhan osat on suunniteltu ja valmistettu tähän käyttöön. Vaikka amerikan kiinassa.

Jos etupalkki on autosta missä samanlainen paino akselilla, kantavuus ja muuten mitoitus ja sen saa siirrettyä "sellaisenaan". Ettei itse akselistoa tarvii hitsailla vaan alkuperäist kiinnitykset saa sovellettua, niin miks ei.

[A.Naali]

Jostain muistelen lukeneeni että nykysäädösten mukaan esim muutos nelivetoiseksi olisi mahdollinen, mikäli muutoksessa käytetään vastaavan mallin osia.

Siinä ei mielestäni suoraan sanota että muutos pitäisi tehdä just saman mallin sisällä.

Vaikkapa 850 volvon voisi rakentaa V70 ykköskoppasen osilla nelivetoiseksi. Periaatteessa sama auto, vaikka mallimerkintä ja vuosimalli eri. Hitsailua vaatii mm. taka-kelkkaa varten rakennettava koriin kiinnikkeet. Mutta akselistoja ei hitsata.

Olettaisin että nelivetoinen tekniikka olisi mahdollista sovittaa jostain toisen merkkisestäkin. Kunhan moottorin suunta pysyy autoon nähden samana ja akseleiden kiinnitykset on toteutettu hyväksyttävällä tavalla. Sama tässäkin ettei akselistoja hitsata, mutta koriin voi lisätä kiinnityspisteet?

Onhan noissa hot rodien ikäluokan autoissa joskus ehtona moottorin vaihdolle että vaihdetaan nelilinkki ja levyjarrut. Ei siitäkään ilman hitsailua ja muutoksia selviä. Tässä joutuu jo runkoon porailemaan reikiä nelilinkkien kiinnityksille. On niitä hitsattaviakin malleja. Kunhan osat on suunniteltu ja valmistettu tähän käyttöön. Vaikka amerikan kiinassa.

Jos etupalkki on autosta missä samanlainen paino, kantavuus ja muuten mitoitus ja sen saa siirrettyä "sellaisenaan". Ettei itse akselistoa tarvii hitsailla vaan alkuperäist kiinnitykset saa sovellettua, niin miks ei.

Vähän huono esimerkki, kun 850 on myös nelivetoisena. Ja alusta täysin sama kuin mk1 V70.

[Anza]

Vähän huono esimerkki, kun 850 on myös nelivetoisena. Ja alusta täysin sama kuin mk1 V70.

Aivan! Mutta esimerkin kauneus piilee siinä kun auton mallimerkintä on eri. Se on ollut riittävä peruste, vaikkapa tehoja vertaillessa jossain toisessa yhteydessä. Sama auto ja alusta, mutta mallimerkintä tai vuosimalli eri, niin ovat eri auto katsurin mielestä.

[LPR]

Ainahan rakenteen voi hitsata sellaiseksi, että se käy pulttaamalla. Se vaan pitää tehdä niin, ettei suikkapää tajua, että se on hitsattu. Ja luonnollisesti niin tukevaksi, ettei riskiä pettämisestä ole.

[Gary Grand]

Vaihteeksi muutoksia tulossa.

Määräystä autojen ja niiden perävaunujen rakenteen muuttamisesta uudistetaan - ajoneuvoteknisten poikkeuslupien tarve vähenee

Uhka vai mahdollisuus?