Tarkistin koneesta venttiilinvälykset jottei vena pala ja samalla tikitsin venakoppaa tiivisteliimalla jottei sotki konetta enempää.
Tein muutenkin kaikenlaista pikku sipistelyä siellä konepellin alla.

Tähänhän oli vaihdettu kaikki jarruosat putkia ja pääsylintereitä myöten. Ajattelin ne tarkistaa ja olihan siellä jotakin touhuttu kun listalenkki oli vielä ilmausruuvissa kiinni. Ollut ilmeisesti jonkin aikaa kun oli hienosti patinoitunut.



No olihan siellä uutta palikkaa jarrujen lisäksi näemmä myös jousituksen osat. Tässä on rummut joka nurkassa. Ei ollu kengätkään vielä loppuun asti asettuneet.
Aika hoitaa.





Kokeilin säätää tuota jousta sentin ylemmäksi, mutta autoon tuli heti offilookki, joten laitoin takas ala-asentoon. Säätö on siis melko herkkä.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 22 maaliskuu, 2021, 18:47

Kokeilin säätää tuota jousta sentin ylemmäksi, mutta autoon tuli heti offilookki, joten laitoin takas ala-asentoon. Säätö on siis melko herkkä.

Minin offilookki..



Tuossa Muikun offi-Mini.
Mä myin tuohon männät ja kiertokanget.   5.2 Magnum koneena.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 22 maaliskuu, 2021, 18:47No olihan siellä uutta palikkaa jarrujen lisäksi näemmä myös jousituksen osat. Tässä on rummut joka nurkassa. Ei ollu kengätkään vielä loppuun asti asettuneet.
Aika hoitaa.

Mulla taitas olla ainakin kolme ihan iskemätöntä jarrusylinteriä etuseen NOS osana... Et taida tarvita, mutta joku muu kiinnostunut lukija pian voiskin.

Minitronin paketti saapui nopeasti.
Siinä tuli pari takapystylistoja, kiinnikkeitä niille, katon tippalistan kromikoriste, yläpään tiivistesarja koneeseen, takasivukoteloihin pohjapahvit, korjauspelti oikealle puolelle ja ajovalon kromikehys.



Noita pääsee kohtapuoliin sovittelemaan paikalleen.

Timin takaluukku oli joskus ajettu läjään. Siinä oli syvä, laaja ja osin teräväreunainen kuoppa rekisterikilven vasemmalla puolella, ja maalivaurioita oli täppäilty tummansinisellä maalilla. Kuoppa oli tietysti sisäpuolisen vahvikkeen kohdalla ja se ulottui melkein luukun reunaan asti, kooltaan parin kämmenen kokoinen.



Tein rengasrautaan vanerinpalasta leveämmän kärjen jonka teippasin rautaan kiinni. Sillä sitten sisäpuolelta vahvikkeen takaa ja vahviketta vasten vääntelemällä sain enimmät suoraksi.
Loppuviimeistelyä sitten liimavetopihdeillä nyppimällä ja takapuolelta painelemalla. Liimaniitit alko toimimaan oikein kun hioi niistä liiman kontaktipinnat hiekkapaperilla karheaksi.

Lopuksi sekalaisista kilikalimaaleista sekoittaen suurinpiirtein oikeansävyistä maalia, jolla täppäsin paremman paikkamaalauksen vauriokohtaan.

Ei se suora ole vieläkään ja sininen paljastaa armotta pienet epätasaisuudet, mutta 100x parempi kuin ennen aloitusta.

Jatkan tuota sitten kesemmällä samalla kertaa kuin paneudun noihin muihin mm. etupään pelleissä oleviin pikkukolhuihin. Liekö autoa säilytetty joskus halkokasan sisällä jossakin välissä, kohdattua ilkivaltaa tai tulisieluinen, nyrkkiherkkä ja agressiivinen autonkorjaaja.

Pienessä autossa on pikkumurheet.

Ilmeisesti uudehko lämppärin vesiventtiili kuuluu johonkin toiseen malliin koska se toimi väärin päin.
Ihmettelin tuota ensimmäisillä koeajoilla kun lämmintä ei meinannut tulla vaikka kuinka nupista kiskoi. Siksi se paneelikin oli varmaan irti revitty kun toiminta ei ole loogista.
Lisäksi samassa paneelissa on ryyppyvipu joka toimii normaalisti vetämällä. En usko tai muista miten sen kuuluu olla, mutta tuskin kuitenkaan noin että vipu törrättää ulkona koko kesän tuosta paneelista.

Eli nupista vetämällä lämmöt pois. Työtämällä ne meni täysille ja tuota ei voi oikein väärinkään asentaa, joten se vaatii modausta.



Porasin siitä tuon sarananiitin pois, käänsin vivun toisinpäin ja saranaksi tuumainen ruuvi.
Vaijerin kuorelle sylinterikannen myöräinen kiinnike kaksinkertaiseksi taitetusta 1,5mm pellistä, kun ei sopivaa paksua jaksanut alkaa rälläköimään.
Pari reikää ja osat kiinni. Vaijerin kiinnike tuli toisen vesiventtiilin kiinnitysmutterin alle.





Nyt vesiventtiilin vetonuppi toimii loogisesti ja kun tuon ylimääräisen korvakkeen sahaa pois, on asennus ihan orkkistyylinen ja muutenkin siistimpi silmälle.
Semmonen puolen tunnin pikkujuttu tälle päivälle.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 26 maaliskuu, 2021, 18:30Porasin siitä tuon sarananiitin pois, käänsin vivun toisinpäin ja saranaksi tuumainen ruuvi.

Melko paksun ruuvin tarvitsee?

Hyvin herättää huomion tuo Mini koska viikko sitten jäin
seuraamaan katseellani sitä enkä perässä ajavaa Capricea.

Heh. Ei brittiautoon mitään millikierteisiä pultteja laiteta (ymmärsin kyllä sarkasmin).

Takaluukkusta kuva. Sain siitä suurimmat painumat pois. Maalipintahan tässä on roskainen, kupruinen ja appelsiinilla, joten pienemmät virheet sulautuu hyvin kokonaisuuteen. Rikkimennyt ja ruostunut kohta näkyy yhä mutta saa olla toditaiseksi tuollaisena täpättynä.



Takanurkka tässä on toiseksi pahin ja näkyvällä paikalla, joten ostin siksi uudet pystylistat peräpäähän. Noita ei kannata alkaa korjaamaan, kun iso osa listasta on mätinyt pois.





Näytti pahemmalta kuin olikaan. Alareunasta puuttui osa ja kyljessä 3mm reikä.



Raspasin teräsharjalla enimmät ruosteet pois, sitten dremelin jyrsinterällä ja hiomarullalla sekä lopuksi fosforihapolla loputkin huokoset puhtaaksi. Nimittäin tinasin tämän kohdan ja tina ei ruosteisiin tartu ollenkaan.
Tinapohjusteet ensin, sitten täytin pellinraon koritinalla ja lopuksi tinat sulaksi ja työnsin kuuman, pohjustetun korjauspellin rakoon. Näin sain tehtyä pellistä puuttuvan kohdan tukevaksi ja jonka lopuksi leikkasin muotoon, tinasin tasaiseksi koritinalla karkeaa hiontaa varten.
Samalla paikkasin sen 3mm reiän.





Melko röpelöistä peltiä joka oli joskus siloiteltu pakkelilla. Uskoisin että tuo korjaus kestää aikaa paremmin kuin pelkkä pakkelikorjaus.

Hapotuksen aikana oli hyvä sovitella ja viimeistellä listasta ylimääräiset prässin jäljet pois. Alasimena vasaran haarapää, joka mahtui sopivasti listan uraan.
Viilauksen ja hionnan jälkeen maalasin listan molemmin puolin pohjamaalilla ja metallinhohtosinisellä, jota kävin eilen ostamassa väriliuskan avulla yhden Motipin purkin. Lista sai kuivua korityön jatkuessa.





Kylkeen ohut viimeistelykittaus, pohjamaali, pintamaali ja kirkaslakka.
Kelit nätit ja maalien kuivuttua laitoin listan paikalleen osin uusilla listakiinnikkeillä.
Lopuksi kotelosuoja-aineet listan ja korin väliin ja korjatun kohdan takapuolelle ehjäisemään kosteuden pääsyä korjaukseen.



Pinnan struktuuri hieman räkien ja roiskien samaan appelsiinimallin suihkittuna ettei korjaus näy niin helposti silmään. Korjaus onnistui kohtuullisesti.
Seuraavaksi vois parsia revenneen takapenkin päällisen.

Penkki.

Pikkuautossa takapenkin selkänoja on auringolle altis ja Timissä tummansininen kangas oli muuttunut lähes valkoiseksi ja keskiosalta repaleina ja kankaan vaahtumuovivahvikkeen saattoi imuroida jauhona pois.



Leikkasin sinisestä paidanhelmasta palan kankaan alle vahvikkeeksi koska alkuperäiskangas oli muuttunut todella hauraaksi. Repaleita ei voinut liimatakaan koska kangas olisi vettynyt kovaksi ja repeillyt kiristettäessä/penkille istuttaessa entistä enemmän. Paidanpalan harsin reunoista kiinni sivuompeleisiin niiltä kohdin, mihin yletyin verhoilua lisää repimättä ompelemaan.



Ompeluhommaa (harsimista) olis voinu kuvailla; ihan kuin ompelisi kansaan ampiaispesää, niin haurasta ja läpikuultavaa "pergamenttia" tuosta oli tullut.
Harsin kankaan riekaleita ristiin rastiin kasaan, varomalla yhtään kiristämästä, koska kangas ei ompelulangan kiristystä kestänyt.

Sain repaleet kiinni paidanpalaan ja takana olevaan runkovaatomuoviin ihan kohtuullisesti. Jälki oli tässä vaiheessa kuin pakanamaan kartta, ja ilmeisesti tuossa oli myös joskus paikkauksena olleita vanhoja kontaktiliiman jämiä mukana, ruskeaa värisävyä tuomassa.
Kuvassa näkee jo korjauksen alla uusia vaakatasoisia repeämän alkuja kun pingotin kangasta inan kireämmälle ennen liepeen kiinnitystä rungon taakse.



Penkki pihalle ja hieman vaaleansinistä maalia koko yläreunan matkalle, joka hieman vahvistaa kangasta ja häivyttää sävyeroja. Töpöttelin sormella korjauksen pinnan tasaiseksi ennen maalin kuivahtamista. Sävy on mukavasti sama mitä alempana penkin selkänojassa.



Saa nyt kuivua yön yli ja huomenna tilkka valeaa vielä noihin kohtiin, mistä tummempi paitakangas vielä läpi pilkistää. Jos säät vaan sallii.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 27 maaliskuu, 2021, 18:22Penkki.

Pikkuautossa takapenkin selkänoja on auringolle altis ja Timissä tummansininen kangas oli muuttunut lähes valkoiseksi ja keskiosalta repaleina ja kankaan vaahtumuovivahvikkeen saattoi imuroida jauhona pois.



Leikkasin sinisestä paidanhelmasta palan kankaan alle vahvikkeeksi koska alkuperäiskangas oli muuttunut todella hauraaksi. Repaleita ei voinut liimatakaan koska kangas olisi vettynyt kovaksi ja repeillyt kiristettäessä/penkille istuttaessa entistä enemmän. Paidanpalan harsin reunoista kiinni sivuompeleisiin niiltä kohdin, mihin yletyin verhoilua lisää repimättä ompelemaan.



Ompeluhommaa (harsimista) olis voinu kuvailla; ihan kuin ompelisi kansaan ampiaispesää, niin haurasta ja läpikuultavaa "pergamenttia" tuosta oli tullut.
Harsin kankaan riekaleita ristiin rastiin kasaan, varomalla yhtään kiristämästä, koska kangas ei ompelulangan kiristystä kestänyt.

Sain repaleet kiinni paidanpalaan ja takana olevaan runkovaatomuoviin ihan kohtuullisesti. Jälki oli tässä vaiheessa kuin pakanamaan kartta, ja ilmeisesti tuossa oli myös joskus paikkauksena olleita vanhoja kontaktiliiman jämiä mukana, ruskeaa värisävyä tuomassa.
Kuvassa näkee jo korjauksen alla uusia vaakatasoisia repeämän alkuja kun pingotin kangasta inan kireämmälle ennen liepeen kiinnitystä rungon taakse.



Penkki pihalle ja hieman vaaleansinistä maalia koko yläreunan matkalle, joka hieman vahvistaa kangasta ja häivyttää sävyeroja. Töpöttelin sormella korjauksen pinnan tasaiseksi ennen maalin kuivahtamista. Sävy on mukavasti sama mitä alempana penkin selkänojassa.



Saa nyt kuivua yön yli ja huomenna tilkka valeaa vielä noihin kohtiin, mistä tummempi paitakangas vielä läpi pilkistää. Jos säät vaan sallii.

Miulla ois ylimääräisenä musta keinonahkainen Mk3 Minin takapenkki, jos tarvetta ilmenee...

Kiitti vinkistä. Pidetään mielessä, jos vaikka sattuis jostakin mustat etupenkit löytymään. Nää siniset on melko virttyneet jo. Toki kesällä mustaa mukavammat istua.

Joo, musta nahkapenkki päivän suoran auringonpaisteen jälkeen. Siinä paistelis pekonit ja kananmunat hyvästi..

Kaveri vaihtoi jotkut kuppimaisemmat jakkarat orkkisten mustien tilalle, kysynkö oisko ne myytävänä? (mä en kyllä hänenä myis, mut...)

Lainaus käyttäjältä: Kalu - 27 maaliskuu, 2021, 19:07Kaveri vaihtoi jotkut kuppimaisemmat jakkarat orkkisten mustien tilalle, kysynkö oisko ne myytävänä? (mä en kyllä hänenä myis, mut...)

Mie laitoin kans eteen Cobra Classic kuppijakkarat ja takapenkin verhoilutin uusiksi.
Lattiamatto pitäis vielä turata paikalleen.

Hieno toi punainen sisusta.

Tänään vaihdoin öljyt ja suodattimen. Melko mustaksi oli jo menneet aikä suodattimesta päätellen oo öljyjä muutamaan vuoteen vaihdettu.
Tilalle teboilin Classic 20w50 ja Wix suodatin.
Minissähän on vaihteisto samassa moottorin öljysumpussa, joten uusilla öljyillä on merkitystä myös vaihteiston keston kannalta.

Sitten pikku sipistelyä:
Rekisterikilvistä tavan pultit ja isot prikat pois ja kilpiruuvit tilalle.
Jarrunestesäiliöstä pois liian uusi keltainen nestepinta-anturi, jolle ei tässä ole johdotusta. Tilalle korkin keskelle kävi H4 umpion musta suojatulppa, josta sakarat pois leikaten ja neulalla keskelle ilmareikä.
Tein samalla vikkureleille uuden telineen ruosteisen tilalle, jossa ne on nyt vähemmän sadevedelle alttiina kuin nippusiteellä johtosarjassa roikkuen.
Sahasin vesiventtiilistä sen korvakkeen pois ja käänsin pissapojanpumpun ja letkut fiksumpaan paikkaan.







Nää on toki pikku juttuja, mutta niillä on suuri merkitys yleisilmeeseen.