Autotekniikka nyt ja tulevaisuudessa

[Anza]

Bensan kulutukseen liittyy kait se auton paino. 850 aikakauden corolla teknisesti edistyksellisempi kai, mutta oisko myös kevyempi.

Volvon D5 dieselissä kait yrittivät parannella kulutusta keventämällä venttiilikoneistoa 2006--> ns harmaakoppaiseen moottoriin ja se ei parempaan suuntaan mennny vanhaan verraten.

Viispyttyset dieselit on kohtuu kulutuksella. Bensa syö kaupungissa enemmän. Maantiellä ero dieseliin kaventuu. Siksi väitteeni auton painosta. Kaupungissa enemmän kiihdyttelyjä.

[Kyrpov]

Bensan kulutukseen liittyy kait se auton paino. 850 aikakauden corolla teknisesti edistyksellisempi kai, mutta oisko myös kevyempi.

Volvon D5 dieselissä kait yrittivät parannella kulutusta keventämällä venttiilikoneistoa 2006--> ns harmaakoppaiseen moottoriin ja se ei parempaan suuntaan mennny vanhaan verraten.

Viispyttyset dieselit on kohtuu kulutuksella. Bensa syö kaupungissa enemmän. Maantiellä ero dieseliin kaventuu. Siksi väitteeni auton painosta. Kaupungissa enemmän kiihdyttelyjä.

Silti ei mitään ihmeellistä eroa ole saatu aikaan. Varsinkin kun lähtötilanne oli raju. Monella muulla valmistajalla kulutukset oli paljon alempia vastaavan kokoisissa koneissa ja laitteissa.

Olis sitä punakonettakin ollut varaa parannella kun kanavat järeitä, osat painavia ym.

[Anza]

Eikös ne siihen B2xx koneeseen tehny jonkun version missä keposemmat laakerit.

Onhan sellanen (edit. Tina-) moottori ihan väärin insinöröity mikä kestää 100hp per pytty vaihtamalla paremmat veivit. Tai 1000hp kun tekee ajatuksella.

Siinä ei varmaan ollu ruotsalaisilla pensan kulutus ykkösenä suunnittelupöydällä.

Mitä vähemmän kitkaa ja kevyemmät liikkuvat ja pyörivät, sen taloudellisempi moottori. Toisaalta kevyt rakenne alttiimpi rasituksile, joten elinkaari jää lyhyemmäksi. Kompromissejä nämäkin.

[sössö]

yrittihän ne kaikenlaista epätoivoista siihen mm. niitä kalisevia mäntiä ja jotain ikkunoituja lohkoja sun muita cicac kaasareita ja ties mitä. Kuitenkin oli 70- luvun suunnittelua, 850 jotenkin epäonnistuttiin taloudellisuudessa ja söi vaan öljyä. Tai sitte kiinnosti muut asiat esim. tehonkesto enemmän niinkun siinä kutoskoneessakin. Joku epätoivonen yritys oli laittaa suora kansi siihen vinokoneeseen koneeseen vaikka se tunnetusti toimii huonosti vajaatäytöllä ja hyvin täystäytöllä kun virtaa enemmän kuin mikään muu kansirakenne. Olikohan nekin jotain 80- luvun outouksia? 16v kannen vaikutusta kulutukseen en tiedä, oliko sillä?

Ei se volvon vinokone mun mielestä paljoa huonompi ole moneenkaan aikalaiseensa verrattuna, jossain 80 luvun alun kaasarimesessäkin aika huimaa on kulutus, bemarin 2l kutonen myös ihan samanmoinen. 90- luvulla vaan rupes jo olemaan bmw m50 koneita ja sun muita vastaavia niin ei se vinokoneen perusrakenne varmaan enää kantanut oikeen.

[Anza]

850 mallin suunnittelu alkoi 1979 tienoilla. Ruotsin historian suurimpia kehityshankkeita, eli resursseja on käytetty. Siihen samaan syssyyn kehittyi tinakone käsittääkseni.

Mä ajattelisin että sillon 1970-luvulla mercedes oli ensimmäisiä autoja joilla pääsi miljoonan avaamatta konetta. Sellaset kehityssuuntaukset on saattanu olla siihen aikaan merkityksellisiä. Auton jälleenmyyntiarvo on ollut tärkeä kriteeri, toisin kuin nykyisessä kehityksessä.

Mersun 1970-lukulainen OM617 on täysin valurautainen, OM602 (1980-97) valurautainen lohko alumiinisella kannella ja valurautaa myös bensakoneen M102 lohko. Mersu pysytteli konservatiivisesti valuraudassa 1990 luvulle, 850 tuli myyntiin 1992.

Volvon "tinakoneet" on täysalumiinisia ja mielestäni kestävyydessä vertailukelpoisia aikakauden jo olemassa oleviin tuotteisiin. Tinakoneeseen perustuva diesel tuli tuotantoon 2000- luvun alusta.

Alkupään bensan vitosmoottoreissa sylinteriputket kului nopeammin kun uudemmissa. Sitä en tiedä onko materiaalissa, männänrenkaissa vai voitelussa ollut ongelmaa. Myöhemmissä rn ja r kehitysversioissa ei enää samaa ongelmaa.

Mä ajattelisin että suunnittelussa on painotettu pitkäkestoisuutta taloudellisuuden kustannuksella. Volvo ei oo autona kevyimmästä päästä ja alumiini moottorin materiaalina vaatii erilaista ajattelua kuin valurauta. Pitkäikäinen ja kestävä moottori on tukevampi kuin taloudelliseksi rakennettu. Viritysaste on siis matala.

[Valde]

Hohhoijaa miten voikin haisea paska täällä.....


(Saattaa sisältää pieniä määriä pähkinöitä)




Fakta:
940 ja kaikki sitä edeltävät volvot on vanhoja. 940 oli jo uutena ainakin 20 vuotta vanhaa suunnittelua.
Sen huomaa jo istuessa sisälle. Etupenkillä on ihan mukava istua, mutta oviaukko ja sen mittasuhteet suhteessa penkkiin jne on pielessä. 1999 Fiat Puntoon on helpompi istua.

Tavaratila on litroissa iso, mutta se on laakea ja matalahko. Käytännöllisen muotoinen, mutta aika monessa paria luokkaa pienemmässä farkussa on käytännön tilankäyttö parempi kuin ysissä.

Voimalinja on vanha, niin hyvässä kuin pahassa. Taloudellinen se ei ole, koska siellä autossa ei palele...


Aikansa mittapuulla erittäin onnistunut suoritus pieneltä valmistajalta, joka edelleenkin on ainakin minulle käteen sopivampi, kuin liuta muita autoja. Ehkä tässäkin on kyse siitä, mistä tykkää?


Ja 850:stä, mullo ollu yksi sellainen. 420tkm ajettu, 2.5 20V 170hp vapaasti kengittävä bensiini.
- Taloudellisempi kuin B230FT
- Tehokkaampi kuin B230FT
- Hiljaisempi kuin 945
- "Ajettavampi" (lainausmerkit, koska metsäautotiellä ja rospuutossa ysi vie kuin pässiä narussa)
- Sisustan laatu valovuosia edellä 940 volvoa
- Huolto hankalampaa, noh, etuveto...
- Sisätilat yhtä riittävät, ergonomia parempi (miinus kuskin paikasta, koska en nähnyt mittaristoa ratin ohi)

Silti, ajan 940:llä, koska haluan. Se ei ole autotekniikka nyt, se ei ole autotekniikka tulevaisuudessa. Se on vanha paska, hyvässä ja pahassa, mutta tämmöselle paskamahaiselle 130kg/184cm hulivilille oikein sopiva laite.


Voisin ajaa työmatkani vaikka Suzuki Altolla tai Nissan Leafilla. Minulla on jo kolme autoa, olen ainoa joka niillä ajelee. Elämä on liian kiireinen, olisi kiva omistaa ja ajaa enemmän.

[Anza]

Twingon matka vuoden 2023 koemallista tuotantoversioksi oli poikkeuksellisen kiivas. Kehitystiimille annettiin kolme tavoitetta: perusmallin lähtöhinta kotimaassa Ranskassa tulee jäädä alle 20 000 euroon ennen mahdollisia tukia.

https://tekniikanmaailma.fi/lehti/20b-2025/renault-twingo-iloisen-sahkoauton-saa-ranskassa-alle-20-000-eurolla/


Vielä on löysää hinnassa. Pikkuautot oli joskus noin 15t hintasia. Oisko tiisdeli fabia ollu joku 16t uutena. Se kesti aika hyvin siihen 170tkm kun korjaaminen alkoi. Akkujen korjailut ihan eri hintaluokassa.

Ei sähköautot kinostele ennenku akun takuu se 10 vuotta ja 400tkm.

Volvon täyssähkön akkutakuu lienee nyt jo 160tkm ja 8 vuotta. Vuodet aika lähellä, mutta kilsoja sais olla tuplat.

[Aalto]

Osittain juurikin tuohon sähkö Twingoon liittyy autouutinen Ranskasta.
Koskisi myös Suomea jos uusi autoluokka tulee hyväksytyksi.
Uutinen tässä AI:n suomentamana:

Euroopan komissio aikoo ilmoittaa uuden edullisen pienten sähköautojen luokan perustamisesta joulukuussa pyrkimyksenä vastata Kiinan kilpailuun ja elvyttää Euroopan markkinoita.

Komissio on työskennellyt luodakseen uuden väliluokan kevyiden nelipyörien ja varsinaisten autojen välille. Uusi luokka sallisi 4,2 metriä pitkät autot ja suuremmat painot kuin kevyessä nelipyörässä. Niissä ei tarvitsisi olla yhtä paljon turvavarusteita ja -teknologiaa kuin varsinaisissa autoissa. Tavoitteena on tuoda markkinoille uusia pieniä ajoneuvoja, joiden hinta on enintään 20 000 euroa mutta mieluummin 15 000 euroa.

Useat autonvalmistajat ovat ajaneet muutoksia ajoneuvoja koskeviin säädöksiin, jotta Euroopassa valmistettujen pienten sähköajoneuvojen myynti tulisi mahdolliseksi. Valmistajat ovat huolestuneet kiinalaisten merkkien kasvavasta markkinaosuudesta monissa autoluokissa.   

Hanketta on ajanut EU:n komissiossa teollisuuskomissaari Stephane Sejourne. Hän on sanonut, että hänen tavoitteenaan on sisällyttää uusi esitys komission 10. joulukuuta antamiin ilmoituksiin.

[Poweri]

En tiiä kiinnostaako ketään mutta tuossa esitellään uuden sarkerin neliovinen versio. Minusta toi on tosi onnistunut, ja melkeen ottasin itse neliovisena. Siinä on semmonen aikuisempi tunnelma kuin kaksiovisessa.

Koneena tässä vielä tuplaturbo suora kutonen missä on muuten aivan järjetön pervormanssi. Olen semmosella koneella ajanukkin ja kone vetää ihan hulluna. Tää auto alle 4 sekkaa 0-100 vai mitä tossa nyt sanottiinkaan.

Tulossa myös hemikasi mutta nelioviseen hieman herrasmiesmäisempään autoon kutonen voi olla parempikin. Jokapyörävetonen (vakiona kaikissa) vielä talvee ajatellen. Jos hinta saadaan edes jotenkin kohtuulliseksi niin näitä voi mennä kaupaksikin, kummalla koneella nyt sitten vaan, tai 2 tai 4 ovisena.

[sössö]

Fakta: 940 ja kaikki sitä edeltävät volvot on vanhoja. 940 oli jo uutena ainakin 20 vuotta vanhaa suunnittelua.

en nyt näinkään sanoisi, taka-akselin tuentaa muutettiin 740 volvossa ja se sama on 940 volvossa. Mittaristo ja laitteet on eri mitä 240 saati 144 volvossa, mutta aika saman näköset mitä oli ennen digimittarin tulemista joskus 2010 luvulla. 940 volvossa oli niitä sivuturvasysteemeitä mitä ei aikasemmissa ollut. Taka-akseleissakin oli kaikennäkösiä lukkoja vähän kaikissa, toisin kuin vanhemmissa ja korikin oli sinkitty, se tosin alkoi jo viimeisten 740 kohdalla.

[Valde]

en nyt näinkään sanoisi, taka-akselin tuentaa muutettiin 740 volvossa ja se sama on 940 volvossa. Mittaristo ja laitteet on eri mitä 240 saati 144 volvossa, mutta aika saman näköset mitä oli ennen digimittarin tulemista joskus 2010 luvulla. 940 volvossa oli niitä sivuturvasysteemeitä mitä ei aikasemmissa ollut. Taka-akseleissakin oli kaikennäkösiä lukkoja vähän kaikissa, toisin kuin vanhemmissa ja korikin oli sinkitty, se tosin alkoi jo viimeisten 740 kohdalla.

Mikä siellä taka-akselissa muuttui 740 kehityskaaren alun jälkeen?
Missä kaikissa akseleissa oli minkälaisia lukkoja?
Sinkkaus oli jo ihan ensimmäisissä 740:ssä. Myöhemmin sinkattiin koko kori pelkän pohjalevyn sijaan.

Ja puhuin 940:istä, että oli jo uutena 20 vuotta vanhaa suunnittelua. 740 oli projektina melkein kymmenvuotias ollessaan uusi ja 940 on "vain facelift" 740 (vaikkakin isoimmat korimuutokset pohjalevyyn tuli 940 elinkaaren puolivälissä, kuten viittasitkin).

Mitä tarkoitan vanhalla suumnittelulla? Otetaan vaikka 1995 BMW, Mercedes, Saab ja Volvo (940). Volvo on maantietraktori, jonka alusta ym on suunniteltu aikana, kun suurin osa ruåtsin tiestöstä kaupungin ulkopuolella oli soratietä (mikä on minusta positiivinen asia).

[Anza]

Oisko uudemmassa 760 ja 940 vaan retku perä ja vanhemmissa jäykkä.

140 ja 240 sarjassa ovet sopii ristiin. Käytännössä sama auto jostain 1960-luvulta 1993 saakka. Taitaa alusta olla aika läheistä sukua amazonille. Samaa suunnittelua se 740 on. Vähän mitoitus muuttunut ja olemus kulmikkaan moderni.

850 ja siitä uudemmat on sukua toisilleen. Mk2 XC70 taitaa mennä pienellä sovituksella XC90 takakelkka jne. Murrosnivelet sopii ristiin tietyin ehdoin, kuten jarrujen osat. 

Sen perusteella pidän 850 ihan onnistuneena, koska se loi suuntimia näille myöhempien aikojen XC60 mallille, joka ohitti myyntiluvuissa jo 200 sarjan.

Meillä on ollu 200, 300 ja 700 sarjan volvoja kun olin lapsi. Nuorena en ollu kovin innostunu, mutta nyt huomannu että ihan hyviä pelejä.
Esim. 2008 mallin avensiksesta ei lähteny alatukivarret takaa ilman rälläköintiä. Japsi käyttää tiheää kierrettä ja aika hapruun kuntoon oli päässy. Vanhemman ja enemmän ajetun volvon tukivarret ja alustan osat lähtee auki ja irti ihan niinku pitääkin. Ratkaisut on simppeleitä. Tykkään.

[Kyrpov]

Eikai 940 saanut retkuperällä? Osa 760 ja 960 vain.

[sössö]

Mikä siellä taka-akselissa muuttui 740 kehityskaaren alun jälkeen?

240 on nelilinkki, 740 ne valtavat puslat keskellä akselia. tuentaan tehtiin muutos.

Missä kaikissa akseleissa oli minkälaisia lukkoja?

aika monessa 940 on joku lukko, liikkeellelähtölukko tai kitkalukko. 740 on jotain lukkoja, mutta enemmän mielestäni on lukottomia suhteessa, mitä 940 volvoja on lukottomia.

Sinkkaus oli jo ihan ensimmäisissä 740:ssä. Myöhemmin sinkattiin koko kori pelkän pohjalevyn sijaan.

ei ole ollu autojen kunnosta päätellen, ekat 740 on tosi mätiä, sen jälkee vähemmän mätiä kun pohjalevy alettiin sinkittemään mutta silti ovet ja pintapellit kukkii. Viimiset jostain 89 tms. lähtien kokonaan sinkittyjä eikä meinaa ruostua. Eikö se joku tietyn vuosmallin kingimalli ollu tiilikeula+koko sinkitty kori.

Ja puhuin 940:istä, että oli jo uutena 20 vuotta vanhaa suunnittelua. 740 oli projektina melkein kymmenvuotias ollessaan uusi ja 940 on "vain facelift" 740 (vaikkakin isoimmat korimuutokset pohjalevyyn tuli 940 elinkaaren puolivälissä, kuten viittasitkin).

eikö se kaikissa noin ole että kehitysajat on pitkiä jos tehdään kokonaan uusi auto eikä amerikan tyyliin jätti resursseilla jotain melkeinpä niistä osista mitä sattuu olemaan. Ihan uusien autojen kehittelu toki sielläkin on kestänyt esimerkiksi aerostarin taisi kestää 15 vuotta ennen kun mitään tuli ulos.

Mitä tarkoitan vanhalla suumnittelulla? Otetaan vaikka 1995 BMW, Mercedes, Saab ja Volvo (940). Volvo on maantietraktori, jonka alusta ym on suunniteltu aikana, kun suurin osa ruåtsin tiestöstä kaupungin ulkopuolella oli soratietä (mikä on minusta positiivinen asia).

Bemarilla oli uusia sporttisia malleja, W124 mersu aika volvomainen vehje. Ysitonnarikin mun mielestäni aika lähellä vaikka ehkä vähän sporttisempi, samalla tavalla mitä joku 900 saab on mun mielestä 80 luvun volvoja inan sporttisempi

[Anza]

Eikai 940 saanut retkuperällä? Osa 760 ja 960 vain.

Oot oikeassa, olin harhainen. Mutta sen 960 multilinkin saa vaihdettua 940 ja 740 muutaman kiinnityspisteen lisäämällä. Paikka on sama. Ettei olis sama multilinkin perämurikka ekoissa awd 850/v70.