'80 Tunturi Trial

Aloittaja 1320, 27 huhtikuu, 2020, 15:49

« edellinen - seuraava »

1320

Lainaus käyttäjältä: Nyypäle66 - 04 toukokuu, 2020, 11:26Tietysti kiinnostaa. Meilläkään likka ei halunnut nykymopoa. Ostettiin hälle 14vuotiaana Øglænd Swing -68, niin hällä oli vuosi aikaa laittaa se kuntoon.

Oikein. :+1:  Itselle olis kanssa kelvannut Trialin kaveriksi joku harvinaisempi laite (no joo, olihan tää Trial kohtalaisen harvinainen tämäkin), mut tämän rakentamiseen meni sen verran paljon rahaa että päätin sit lopulta sijoittaa ne rahat nelipyöräisiin kun ajokortti-ikäkin alkoi lähestymään.

En tiedä esimerkiksi juuri Öglaendin (vai mitenköhän toi kirjoitetaan näillä tavan kirjaimilla  ;D ) osien saatavuutta, mut se oli ainakin Tunturin vahvuus, että tekniikkaosia sai helposti jos jotain sattui hajoamaan, kun joka päivä tartti tällä päästä lukioon. Tosin eipä kyllä paljoa mitään hajonnut. Niin sillä ajattelin tän rinnalle toista harvinaisempaa laitetta ns "harrastepeliksi", että jonkun osan rikkoutuessa olis kuitenkin sitten toinen luotettava menopeli jolla pääsee kulkemaan sillä aikaa kun metsästää hajonnutta harvinaista osaa jostakin. 8)
Tradition Never Goes Out of Style!

Nyypäle66

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 04 toukokuu, 2020, 13:14Oikein. :+1:  Itselle olis kanssa kelvannut Trialin kaveriksi joku harvinaisempi laite (no joo, olihan tää Trial kohtalaisen harvinainen tämäkin), mut tämän rakentamiseen meni sen verran paljon rahaa että päätin sit lopulta sijoittaa ne rahat nelipyöräisiin kun ajokortti-ikäkin alkoi lähestymään.

En tiedä esimerkiksi juuri Öglaendin (vai mitenköhän toi kirjoitetaan näillä tavan kirjaimilla  ;D ) osien saatavuutta, mut se oli ainakin Tunturin vahvuus, että tekniikkaosia sai helposti jos jotain sattui hajoamaan, kun joka päivä tartti tällä päästä lukioon. Tosin eipä kyllä paljoa mitään hajonnut. Niin sillä ajattelin tän rinnalle toista harvinaisempaa laitetta ns "harrastepeliksi", että jonkun osan rikkoutuessa olis kuitenkin sitten toinen luotettava menopeli jolla pääsee kulkemaan sillä aikaa kun metsästää hajonnutta harvinaista osaa jostakin. 8)

Mopot on kyllä aika sympaattisia pelejä ja eivät vie paljon tilaa 😀
Mä en tykkään jos vanha mopo on täysin entisöity. Jotenkin niihin sopii ajanpetina.

1320

Lainaus käyttäjältä: Nyypäle66 - 04 toukokuu, 2020, 13:33Mopot on kyllä aika sympaattisia pelejä ja eivät vie paljon tilaa 😀
Mä en tykkään jos vanha mopo on täysin entisöity. Jotenkin niihin sopii ajanpetina.

Joo, hauskoja laitteitahan nämä on ja tosiaan iso etu autoihin nähden on toi pieni tilantarve. 8) 

Entisöinti tuntuu olevan ikuisuuskysymys näiden kanssa kun monta vääntöä aiheesta olen lukenut ympäri nettiä. ;D  Itse tykkään molemmista, hienosti entisöidyt miellyttää silmää, mutta sopivasti patinoitunut yksilökin voi olla erittäin hieno, edellyttäen että mopo on pääpiirteiltään ehjä mutta ainoastaan kulahtanut eikä esimerkiksi niinkuin tämä Trial ostohetkellä, kun kaikki muoviosat oli rikki. Eipä siinä sitten oikein muuta vaihtoehtoa ollut kuin maalata kaikki uusiksi.
Tradition Never Goes Out of Style!

Gary Grand


Tuo alkuperäinen Bing on kaasareiden aatelia! 8)  ..jos ei sitä ole paskottu käyttäjän toimesta. Jotkut valitti ettei mopo toimi sillä ollenkaan..

Omassa 1982 Super Sport L:ssäkään ei sen kanssa ollut ikänään mitään ongelmia. 8)  Joskus se oli vettä täynnä epäonnistuneen ojan ylityksen jälkeen, tjsp. mutta kohokammio auki ja puhaltelua, niin homma lähti taas rokkaamaan!

Välillä se joutui kyllä hyllylle, kun pytty vaihtu 65cc:n.. Mutta palautin lopuksi vakio-osat paikalleen ja pistin mopon eteenpäin.
Garageless Grand Monkey
Godfater from basement

Gary Grand

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 04 toukokuu, 2020, 14:02Entisöinti tuntuu olevan ikuisuuskysymys näiden kanssa kun monta vääntöä aiheesta olen lukenut ympäri nettiä. ;D  Itse tykkään molemmista, hienosti entisöidyt miellyttää silmää, mutta sopivasti patinoitunut yksilökin voi olla erittäin hieno, edellyttäen että mopo on pääpiirteiltään ehjä mutta ainoastaan kulahtanut eikä esimerkiksi niinkuin tämä Trial ostohetkellä, kun kaikki muoviosat oli rikki. Eipä siinä sitten oikein muuta vaihtoehtoa ollut kuin maalata kaikki uusiksi.

Patina EI tarkota että kaikki osat on ihan ruosteessa tai hajalla.. Paitsi mopon myyjien mielestä. :o  :))
Garageless Grand Monkey
Godfater from basement

1320

Joo, tuo Bingin kaasari oli kyllä loistava kampe, ainoa vika mitä siitä jouduin koskaan korjaamaan oli vääntynyt neulaventtiili, joka aiheutti sit tulvimisen. Vanhasta kaasarista löytyi onneksi ehjä samanlainen, eli 10 minuutin remontin jälkeen kaikki toimi taas hienosti. 8) 

Lainaus käyttäjältä: Gary Grand - 04 toukokuu, 2020, 14:05Patina EI tarkota että kaikki osat on ihan ruosteessa tai hajalla.. Paitsi mopon myyjien mielestä. :o  :))

Juuri näin, täysin samaa mieltä!  :+1:
Tradition Never Goes Out of Style!

sössö

Vanhempi bing on tostakin parempi.

Pulttirengas

Porasin pappiksen bingin 11->12mm, meni 50 km/h mittariin säätösuuttimen kanssa.  O0
Oli pelkkä metallisihti suodattimena. Myöhemmin tajusin ettei niitä bingejä enää ole ehjiä tarjolla.  :-[ Se kyl toimi aina vaikka vei vitusti bensaa eikä menny mihkää.
Kohtuuttomat portaat vievät viisauden vintille.

1320

Mä katselin itse niitä 15mm Bingin kaasareita, et sellaisella olis voinut saada hieman lisää vauhtia. Mut eipä tullut koskaan ostettua, kun tuo moottori toimi niin hienosti kelissä kuin kelissä, että en halunnut alkaa virittämään sen kummemmin.


Jokimaan Rompetorilta 2011 ostin kaikki vaijerit. Pusseissa lukee SS ja Sport, mutta nämä oli jotenkin erilaisia kun tarvikkeena myydyt Super Sportin kaasuvaijerit (tää tuli myöhemmin ilmi). Nämä vaijerit myös kesti pitkään, eli hyvä hankinta.



Etuhaarukan putket ja T-kappaleet, sylinteri ja kansi lähti soodapuhallettavaksi. Samassa käsittelyssä kävi myös SBC:n Victor Jr imusarja jonka sijoituskohde oli Buickin pellin alla.



Soodapuhalluksen jälkeen osat oli puhtaita vanhasta maalista. Ennen maalausta piti kuitenkin pestä puhalluksesta jäänyt "pinnoite" pois etikkahapolla.



Ja sitten maalamaan. Sylinteri ja kansi mustalla lämpömaalilla ja etuhaarukan osat hopealla spraylla ja runsaalla kerroksella lakkaa.






Lisää pikkuosien maalailuja, etulampunkiinnikkeet ja nopeusmittarin kiinnike hiottuna pohjamaalia varten. Pintaväriksi tuli sitten kiiltävä musta ja lakkaa taas reipas kerros kestävyyden parantamiseksi.





Aikaisemmin ostamani magneetonkoppa ja eturattaan suojalevy tuli kiillotettua ensin koneella ja sitten vielä viimeisteltyä käsin kiillottamalla Mothersin loistavalla kiillotustahnalla. Noista tuli ihan hyvät tällaiseen ajomopoon.



Aikaisemmin ostamassani etuvanteessa ilmeni pari ongelmaa kun aloin kampeamaan rengasta vanteelle. Keskiö oli joku erikoinen malli, mihin ei saanut kaikkia osia sopimaan halutulla tavalla. Ja kun ostohetkellä päällä olleen renkaan otti pois, kävi ilmi että myös vanteen kehä oli vääntynyt. No, eipä tuo vanne toki paljoa maksanut, mutta lopulta siitä tuli käyttöön vain pinnat...

Vanha etuvanne siis esiin...


Se osiksi ja keskiö siitä käyttöön. Uusien laakereiden ja perusteellisen putsauksen jälkeen siitä tulikin ihan toimiva kampe.



Kehän ostin uutena MopoSportista ja tosiaan keskiö tuli vanhasta etuvanteesta ja pinnat siitä mun hankkimasta käytetystä yksilöstä. Vanteen kasaamisen hoiti Kunnon Kauppa Tikkurilassa joka onkin nimensä veroinen putiikki. Kyllähän jotkut noita vanteita on kasannut itsekin, mutta ajattelin sijoittaa parikymppiä siihen, että saan ajella sitten vanteella joka ei vispaa joka suuntaan vaan on pinnattu oikein.




Tässä kohtaa tarjosin rungolle hieman valohoitoa ja työnsin sen pihalle.




Kannesta ja sylinteristä hioin jäähdytysrimojen päädyt kiiltäviksi. Tuli huomattavasti paremman näköiset kuin kokomustina.



Sylinterin ja kannen asentamisen jälkeen nostettiin koko motti sitten paikalleen. Asennus kävi hieman helpommin kun autojen kanssa... ;D





Etuhaarukan akseli ja uusi mittarinpyörittäjä oli pakko hankkia, kun vanhan mittarinpyörittäjän nastat, jotka kiinnittyy etuvanteeseen, oli kuluneet lähes kokonaan pois, eikä tarpeeksi hyväkuntoista etuhaarukan akseliakaan löytynyt omista varastoista.



Tradition Never Goes Out of Style!

1320

Ja sitten kasaaminen jatkui. Uudet etuhaarukan laakerit pistin paikalleen ja T-kappaleet perään. Etuhaarukan laakerit osoittautui virheeksi, olis pitänyt mielummin laittaa ne vanhat takaisin perusteellisen putsauksen ja uusien rasvojen jälkeen, kun nämä uudet tarvikelaakerit löystyi saman tien käytössä. Vaikka niitä koitti kiristää, niin parin kilsan jälkeen etuhaarukassa oli klappia taas melko paljon. No, eipä se sinänsä menoa haitannut, mutta silti...
Myös alkukäyrä ja kaasari sekä ilmanputsarin kotelo meni paikalleen tässä kohtaa.





Takajarrukin tuli laitettua toimintaan. Ostohetkellä takajarrutanko oli tehty kierretangosta, joten ostin ihan kunnollisen takajarrutangon ja sitten sai polkimenkin asennettua. Trialissahan tuo takajarru on yksinkertainen, kun tässä ei alunperin ole ollut edes jarruvaloa. Enkä mä sitä kyllä tähänkään laittanut.



Etuhaarukan putket paikalleen...


Sitten etupyörä ja ohjaustanko paikalleen. Tässä kohtaa olisin muuten voinut laittaa käyntiinkin, mutta kaasukahva puuttui vielä. Mutta nyt alkoi tämän liikuttelu olemaan jo hieman helpompaa kun laite liikkui pyörillään.





No, kahvat löytyi Voimakoneelta ja samalla tilasin myös uuden bensahanan vanhan tilalle.



Vanha alkoikin olla hieman väsähtänyt, joten se oli ihan hyvä vaihtaa uuteen...



Tankki, kahvat ja vaijerit paikalleen ja tässä kohtaa alkoi kaikki olla valmista ekaa käynnistystä varten...



Tradition Never Goes Out of Style!

1320

Kaikki oli siis valmista ensikäynnistystä varten. No eihän se käyntiin lähtenyt vaikka kuinka koitti polkea. Erikoinen suhina kuului aina polkaistessa, joten jotain oli pakko olla vikana. Ihmettelyn jälkeen syy oli selvä, kannen tiivistepinta oli hieman kulunut, eli puristuksen suhisi ulos kannentiivisteen välistä.

Ihmettelyä...


Kannen tiivistepinnan korjasin hiomalla kantta lasilevyn päällä kunnes tiivistepinnat oli virheettömät. Samallahan tuota kantta olisi ollut helppo laskea puristuksen lisäämiseksi, mutta toisaalta ajattelin ainakin alkuun mennä ihan alkuperäisellä motilla.



Samalla korjasin pakoputkenkin. Joku oli joskus katkaissut putken ennen takavaimentajaa, ja kun vaimennin oli hitsattu takaisin, se ei ollut yhtään linjassa paisarin kanssa vaan jos paisari oli suorassa, vaimennin jäi vinoon. Ei hyvä. Itseasiassa putki oli muutenkin erilainen. Super Sportin putki on paisarin ja vaimentajan väliltä suora, Trialin putkessa pitäisi olla pieni mutka, ja mun putkihan oli tietysti SS:n mallia. Se kyllä sopii paikalleen, mutta sulattaa muovikatteen herkästi, niinkuin mun yksilössäkin oli käynyt.

Joten korjaukseksi putki poikki ennen takavaimenninta, sen hitsaus oikeaan asentoon ja sopivan mutkan teko pakoputkeen. Tein vielä uuden kiinnikkeenkin ja hitsasin senkin paikalleen.



Tuossa näkyy se mutka, joka putkeen piti tehdä.


Ja putki paikallaan. Maalasin sen mustalla lämpömaalilla ja tuohon paisarin ja vaimentajan väliin, josta putki on lähimpänä muovikatetta, laitoin lämpöeristettä niin kate ei pääse kärtsäämään lisää ajaessa.



Ja tässä kohtaa kansikin meni takaisin paikalleen, joten käynnistystä pääsi kokeilemaan uudestaan.




...No eihän se vieläkään mennyt kuin elokuvissa, vaan kytkin jumittui pohjaan. ::)  Sen ihmettelyä oli siis ohjelmassa seuraavaksi.




En enää muista, et mikä siellä oli vikana, mutta kovin isosta jutusta muistaakseni ei ollut kyse. Sen jälkeen moottorin kytkinposki takaisin paikalleen ja kokeilemaan. Nythän motti käynnistyi laakista ja kävikin hienosti!



Sähköt loppuun (helppo homma, kun eihän tässä montaa johtoa ole), ketjut paikalleen, samoin kuin magneetonkoppa ja eturattaan suojalevykin ja ei muuta kuin koeajolle. Hyvin pelitti saman tien.




Töötin kiinnikeraudan kanttailin itse, kun sopivaa ei löytynyt mistään.







Tradition Never Goes Out of Style!

1320

Tässä kohtaa kun laite oli periaatteessa ajokuntoinen, olikin pakko siirtyä noiden muoviosien eli katteen ja lokarien kunnostuksen pariin. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että Trialin muoviosathan on sellaista hyvin joustamaa "ämpärimuovia" missä ei oikein liima/kitti/maali/lakka tai oikein mikään muukaan pysy kovinkaan hyvin. Tehtaallahan noita ei ole maalattu, vaan ne on olleet valmiiksi värjättyä punaista muovia. Nyt tietysti punainen väri oli haalistunut reilusti ja etenkin takalokarissa ja katteessa oli korjattavaakin.

Takalokari oli hieman vääntynyt alareunastaan. Sen sai lämmön avulla kohtalaisesti oikaistua. Lisäksi lokari oli haljennut toisesta sivusta. Sen korjaaminen vähän aiheutti epäilyksiä, mutta jostain liikkeestä löytyi jotain teollisuuden käyttöön tarkoitettua muoviliimaa myyjän saatesanoilla "se halkeaa ennemmin liimauksen vierestä kuin liimauksen kohdalta". No, myyntipuhe piti paikkansa kun jossain vaiheessa myöhemmin kun Tunturi oli käytössä, lokari halkesi hieman siitä vierestä kun kaveri ajoi perään (kytkinvaijeri katkesi siltä  ;D ).

Tässä lokarin halkeama liimattuna ja päällä lasikuitukittiä, jota laitoin pohjalle näihin isompiin kittauksiin. Etulokariinkin piti pieni paikka laittaa, vaikka se muuten tosi hyväkuntoinen olikin.



Katteessa oli näkyvimmälle paikalle siihen yläosaan joku idiootti tehnyt reijän kytkin ja kaasuvaijereille.  :banghead:  Noiden korjaukseen liimasin katteen takapuolelle alumiinilevyt samaisella muoviliimalla ja jäljelle jääneet kuopat täytin muovilevyllä, jottei kittiä tarvittaisi kuin saumojen siistimiseen. Lisäksi penkin alta kate oli sulanut vääränlaisen pakoputken takia, joten tuota kohtaa piti kanssa hieman korjailla.




Tässä kohtaa mun kamera sanoi poks eli hetkeen ei saanut otettua yhtään kuvia. No, eipä toisaalta mitään ihmeellistä tapahtunutkaan, ainoastaan loputon kittaa-hio-kittaa savotta oli käynnissä. Elettiin syyskuuta 2011, kun muoviosat alkoi olla aika siistit ja roiskaisin pohjamaalin niiden päälle ja asensin paikalleen. Mentiin nimittäni mökillä käymään, niin ajattelin että samallahan Tunturin toimivuutta voisi koeponnistaa siellä.

Tässä vaiheessa laitoin vielä vanhan penkin paikalleen, uusi parempikuntoinen oli kuitenkin jo hankittuna.





Lainassa oli tuollainen nolo crossimallin kypärä.  :shitfan:  Sitten kun sain tämän laitteen ajoon, niin suhasin kesät talvet flake-punaisella avokypärällä.






Tunturi toimi täydellisesti, eli kotiin kun pääsi, niin muuta ei tarvinnut kuin ottaa muoviosat irti ja valmistella maalattavaksi. No, olihan siinä toki vielä muutamia muitakin pikkujuttuja, mutta ainakin kaikki toimi hienosti.

Kotona kiillotin ruosteisen vaihdepolkimen. Samalla asensin siihen ja käynnistyspolkimeenkin uudet kumit niin ei jalka lipsu polkimilta.




Vanha ketjusuoja oli nähnyt parhaat päivänsä. Olishan tuollaisen saanut uutenakin, mutta aika helppo se oli kanttailla pellistäkin, joten tein itse...


Sitten vaan pohjatöiden kimppuun.

Tradition Never Goes Out of Style!

1320

Tässä kohtaa pääsikin jo maalailemaan. Muoviosat oli tarkoitus suihkia tehtaan sävyä lähellä olevalla punaisella. Mitään oikeita värikoodeja ei ollut, koska tehdashan ei ole noita muoviosia maalannut, vaan ne on olleet punaiseksi värjättyä muovia. Nyt tietysti noi kaikki muoviosat on haalistuneet niin, ettei pysty sanomaan mikä se orkkissävy on...

Maalailin muoviosat ihan spraymaalilla. Ei missään tapauksessa paras vaihtoehto, mutta kesti se yllättävänkin hyvin. Reseptinä oli pohjamaali, pintamaali ja runsaasti lakkaa. Etulokarista alkoi:






Takalokari oli vuorossa seuraavana.




Muovikatteessa oli eniten pohjatyötä, ja ennen maalausta piti vielä sovitella penkkiä katteen ja rungon kanssa. Erikseen ostamani Trialin penkki oli siistimpi kuin mopon mukana tullut penkki (penkinpäällistä ei saa Trialiin, vaan aina on uusittava koko penkki, ja niitähän ei ihan puissa kasva), joten se piti viritellä paikalleen. Penkin takakiinnikkeenä oleva pultti oli jäänyt melko lyhyeksi, joten hitsasin siihen toisen samanlaisen pultin kierreosuuden jatkoksi. Sopivasti oli rungon ja katteen välissä hitsiknöölin verran tilaa, ja nyt sai mutterin kierrettyä alapuolelta penkin takakiinnikkeeseenkin.




Sitten pääsikin suihkimaan vikat pohjamaalit ja väriä katteeseen.









Tradition Never Goes Out of Style!

Gary Grand

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 27 toukokuu, 2020, 11:31Tässä kohtaa pääsikin jo maalailemaan. Muoviosat oli tarkoitus suihkia tehtaan sävyä lähellä olevalla punaisella. Mitään oikeita värikoodeja ei ollut, koska tehdashan ei ole noita muoviosia maalannut, vaan ne on olleet punaiseksi värjättyä muovia. Nyt tietysti noi kaikki muoviosat on haalistuneet niin, ettei pysty sanomaan mikä se orkkissävy on...





En tiedä onko noiden muovien väreistä varmaa tietoa, mutta parilla kaverilla oli uutena Trial ja Trial Special ja niiden muovit oli ihan eri sävyiset. Mun mielestä siinä specialissa oli reilusti tummempi sävy.. :thinking:
Toisessa oli hyvin lähellä sun kuvien sävyä.
Garageless Grand Monkey
Godfater from basement

1320

Lainaus käyttäjältä: Gary Grand - 27 toukokuu, 2020, 11:36En tiedä onko noiden muovien väreistä varmaa tietoa, mutta parilla kaverilla oli uutena Trial ja Trial Special ja niiden muovit oli ihan eri sävyiset. Mun mielestä siinä specialissa oli reilusti tummempi sävy.. :thinking:
Toisessa oli hyvin lähellä sun kuvien sävyä.

En osaa itsekään sanoa tuohon varmaa vastausta, suurin osa mitä olen nähnyt on olleet maalaamattomilla oranssihtavilla muoviosilla jotka on haalistuneet vuosien saatossa. Tehtaan esitteitä kun katsoo, niin näyttäisi tämä perus-Trialkin olevan tuollaisella tummanpunaisella sävyllä. Mutta tosiaan, mahdoton mennä sanomaan, voi hyvin ollakin että Special mallissa on ollut aavistuksen tummempaa muovia nuo katteet.

Tuossa perusmalli Trialin mainos.
Tradition Never Goes Out of Style!