Boss Hoss diesel ”Flirtin’ with disaster”

Aloittaja Harri S, 04 lokakuu, 2020, 18:08

« edellinen - seuraava »

Toyopet

Crown 1965
Crown 1971
Cutlass Cruiser
Caprice STW
Plymouth 1938-39

Harri S

Lainaus käyttäjältä: palontie - 24 huhtikuu, 2024, 18:55Paljonkas tohon nyt tuli akselinväli?

Akseliväli on vajaa 2 metriä, eli tuossa kun olen pihassa pyörän ympäri kierrely ja eri suunnista sitä syynäillyt, niin on loppujen lopuksi luonnossa suhteellisen pieni ja siro laite kun huomioi että diesel V8 ja painoa on yli 400 kiloa.
Olisin saanu tuosta pituudesta pois vielä 15 senttiä mutta sitten olis menny jo möhkön näköiseksi.

Jos tuo vääntö ei moottoripyörässä piisaa niin pakosarjoihin saa kyllä nätisti tuplaturbot (kompurat eteenpäin suunnattuna) ja pumppuun 6.5 turbodieselin sisuskalut niin elkaa vetoremmit (ja kasirätit) napsumaan.
Päätoiminen harrastaja

Springer


Harri S

Pikku nyläämistä.
Laitoin latauksen jännitteensäätimen akun viereen rungon sisäpuolelle kun sille oli siellä suojaisa ja sopiva kolo.
Tein siihen sopivat johdot ja tökin ne paikalleen liittimiin.
Startin napin laitoin samaan paikkaan ja naputtelin sille kiinnikkeen jostakin sinkitystä random pesukoneen osasta. Hehkutus tuli valmiiksi ja lataukseltakin puuttuu enää merkkivalon ja virtalukon johdot. Lähes kaikki jää nyt mukavasti piiloon tankkipaneelin sisään.
Sähköissä on muutenkin enää ajovalon ja takavalon johdotusten teko ja ostoslistalla sopiva nopeusmittari, virtalukko ja takavalo.











Loppuaika meni mm. keskiseisontatukea suunnitellessa. Sopiva malli on nyt valmiina korvien välissä ja siitä tulee yllättäen taas hieman erilainen, isolla vipuvarrella toimiva malli koska lopulta vajaa 1/2 tonnia kokonaispainava moottoripyörä ei ihan nyppäsemällä keskijalalle nouse.
Pitää käydä ostamassa hieman raaka-aineita josta se sitten kohtapuoliin rakentuu.
Myös voimansiirron "vapaa-asento" on ideoituna ja siitä tulee mahdollisimman simppeli systeemi ja se mahdollistaa myös pyörän liikuttelun ilman hankalaa jatkuvaa kytkimen puristamista.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Sain tehtyä keskituen kiinnikkeen ja sorvattua siihen akselin.
Sorvasin tarkkuusteräsputkesta pari holkkia ja umpikangesta niille sopivan 25mm akselin.
Neliöporfiilipalkista sahasin 18,5 cm pätkän johon hitsasin holkit erillistä ohjuriakselia apuna käyttäen. Kiinnikkeen kylkeen hitsasin teräslevystä laipan parilla vahvikekolmiolla ja kiinnitysreijillä jolla koko kiinnike pultataan vaihteiston alapuolisen palkin alapuolelle.
Kiinnike tulee samalle tasalle moottorin öljypohjan kanssa.







Keskituen akseli tulee runkoputken alapuolelta rungon oikealle sivulle ja siihen tulee joko kiinteä tai holkilla varustettu irroitettava kampi joka jää ajoasennossa (siis keskituen ylhäällä olessa) rungon ja   pakoputken väliin ja ja kampea taaksepäin kääntämällä pyörähtää keskijalat takaa alas ja lukittuvat lopulta etuviistoon, seisontatukiasentoon.





Eli vielä pitää tehdä tarkkuusteräsputkesta lyhyet tukijalat jotka hitsataan ulkoviistoon akselin molempiin päihin laakeripisteiden ulkosyrjälle, jalkoihin tallat, liikeen rajoitin ja itse kampi.
Laitan vetojousen pitämään tuen ajoasennossa ettei se raavi ajaessa tietä saati kolise yläasennossa runkoa vasten.

Tilaa tuolle seisontatukisysteemille oli lopulta ihan mukavasti jahka sai hiottua lopullisen mallin korvien välissä tekovalmiiksi.
Päätoiminen harrastaja

Harri S

Nätti päivä niin raahasin laitteen pihalle jotta sain lisää tilaa keskiseisontatuen tekoa varten.
Hitsasin jalat viistoon kiini akseliin ja vasempaan akselinpäähän holkin kääntökampea varten. Akselille hitsasin pienen stopparin ja jalkojen päihin pienet tassut.
Parin koesovituksen jälkeen sain lyhennettyä tukijalat ideaaliin mittaan jolla takapyörä jää sopivasti ilmaan tyhjäkäyttöä varten. Jäähdytinflektihän pyörii takavanteen mukana.

Tukialassa on vielä hieman viimeisteltävää ja myös "maasepän näköä" kun on aika tukevaa tekoa ja hitsasin sen puikolla ja isoilla virroilla jotta osat sulaa varmasti kunnolla kii toisiinsa, mutta siistin sen myöhemmin kun rälläköinti ei ole mitään mielipuuhaa.
Reilu puolimetrinen vääntötanko ja vain kohtuu vähän voimaa riittää helposti pyörän peräpään nostamiseksi ilmaan joten tuki toimii suunnitelmieni mukaan. Kammen voi myöhemmin sorvata vaikka pyöröteräksestä ja se säilyy tallessa omalla paikallaan pakoputken ja runkoputken välisessä tilassa silloin kun pyörällä ajetaan ja pitaa samalla tuen ylhäällä ilman mitään jousia.



Halusin helpomman liikuttelun takia jonkinlaisen vapautuksen vedolle koska kytkin vaihteiston välityksineen tekee työtämisestä tosi raskasta jo muutenkin hankalassa käsittelyssä, eikä tässä ole edes sitä pakkia saati vapaatakaan. Remmin jatkuva irroittelukaan ei ole vaihtoehto.
Modaus oli lopulta varsin yksinkertainen juttu. Eli hoonasin hieman toisiovedon etunapaa jotta sain siitä pois puristesovitteen ja laitoin sen takas vaihteiston akselille vaseliinin kera. Kiilalle tein tarkan sovituksen uraansa ja lukituksen prikalla ja pikku lisäholkilla. Nyt vedon saa kytkettyä päälle yksinkertaisesti työntämällä kiila takas paikalleen uraansa ja lukitsemalla se holkin kera tuolla koristespinnerillä.





Otin taas yhden koekäyttövideon nyt kun oli kerrankin tilaa kuvata ja äänimaailma tulee muutenkin paremmin esille ulkotiloissa.

Päätoiminen harrastaja

palontie

Miten toi liikenteessä toimii kun veto on päällä jatkuvasti?
Eniten vituttaa kaikki.

Kalu

Onhan siinä kytkin.

Ootko laskeskellu miten lujaa tän pitäs kulkee?