Romuajoneuvo direktiivi

[Pertti K]

Janne Halmkroonan teksti naamakirjasta:

Autoharrastusta ei ole vielä pelastettu
Euroopan unionilla on jäteongelmia. Yksi niistä on jäljettömiin häviävät ajoneuvot. Sen vuoksi onkin jo jonkin aikaa valmisteltu romudirektiiviksi kutsuttua säännöstöä, jolla ajoneuvojen materiaali saataisiin hyödyllisesti kierrätykseen. Alkuperäisissä, meilläkin huolta herättäneissä ehdotuksissa ajoneuvoja ei osattu jakaa kuin kahteen ryhmään; käytössä oleviin ja kierrätettäviin. Aluksi kierrätykseen päätyvä ajoneuvo määriteltiin todella jyrkästi. Muutaman vuoden käyttämättömyys olisi riittänyt romustatukseen.
Onneksi alan järjestöt olivat hereillä. Suomessakin esitettiin päättäjille perusteltuja kantoja ehdotuksen järjettömyydestä. Aluksi asetusluonnoksiin saatiin mukaan historiallisten ajoneuvojen vapauttaminen kierrätysvelvoitteesta. Suomessa se käännettiin museorekisteröidyksi. Sehän on kotimainen luokittelu, jonka kaltaista ei muissa maissa tunneta. Eri maissa on eri tapoja määritellä historiallinen ajoneuvo. En tiedä, onko suomalaista vastaavia alan harrastajien, eikä siis viranomaisten, tekemiä tarkistuksia missään muualla.
Koska on olemassa ajoneuvoja, joiden kunnostus kestää vuosia tai jotka eivät muuten ole EU:n hyväksymällä tavalla historiallisia, piti ehdotukseen lisätä vielä yksi ryhmä; kulttuurillisesti merkittävät ajoneuvot. Niitä varten tarvittaisiin kuitenkin oma rekisteri, nythän oli tarkoitus estää ajoneuvojen putoaminen käyttökierrätysketjun ulkopuolelle. Siitä innostuttiin suomalaisessa keskustelussa kauan haikaillun harrasteajoneuvoluokan syntynä. Museoajoneuvon edut haluttiin myös vähemmän alkuperäisille ajoneuvoille. Tällaisten etujen myöntämisestä ei nyt ollut kyse, sillä EU haluaa järjestelmällä vain ja ainoastaan erotella kierrätettävän jätemateriaalin harrastuksen kohteesta.
Länsimaisessa demokratiassa on erittäin vahva omistuksen suoja. Mikään valtiollinen taho ei voi tulla ja viedä laillista omaisuutta. Muutamia poikkeuksia on. Kierrätykseen kuuluvalla jätteellä ei ole omistuksen suojaa. Se voidaan määrätä poistettavaksi maa-alueen omistajan kustannuksella.
Harrasteajoneuvorekisteri olisi siis pohjimmiltaan määrittelemässä kenen pihaa ei tyhjennetä.
Euroopan unionissa asiasta on esitetty kaksi kantaa. Neuvosto ehdottaa monimutkaista käytäntöä, jossa jokainen kohde vaatisi luotettavan tahon tarkistuksen muutaman vuoden välein. Toteutuessaan se luokittelisi monet aihiot jätteeksi ja toisi tarkistajille mahdottomia tehtäviä kulttuurillisen arvon määrittelyssä. Valtio ei tarkistuksia nykyisessä rahatilanteessa ilmaiseksi tee, enkä usko museoajoneuvotarkastajien kaltaisten alan harrastajien moiseen välikäteen alkavan. Kyllä se kilpailutettaisiin alihankkijoille, jotka tekisivät toiminnasta kannattavaa laskuttamalla tarkistuksen kohdetta.
Parlamentin kanta asiaan on se, että esineen omistaja päättäisi itse, onko kyse tallentamisen arvoisesta esineestä vai jätteestä. Kyse olisi ilmoituksesta, eikä vaatisi etukäteistarkistusta. Viranomaisia aihe ei koskisi ennen näkyviä väärinkäytöksiä. Niitä valvottaisiin kuten minkä tahansa muun säännöksen noudattamista nykyäänkin. Tämän ehdotuksen mukaan ruosteisen aihionkin saisi omistaa ja säilyttää, kunhan ei antaisi akkunesteiden ja öljyn valua maahan. Erona nykyiseen olisi se, että vastuullinen omistaja olisi tiedossa.
Kunnilla on nykyään velvollisuus ylläpitää rekisteriä yksityisten ihmisten kompostoreista ja oikeus tarkistaa niiden asianmukaisuus. Ei niitäkään ole määrätty hyväksyttäviksi etukäteen. Eikö vastaava rekisteri toimisi myös ajoneuvojen suhteen?
Nyt on liian aikaista julistaa autoharrastus pelastuneeksi. Parlamentin kanta pitää saada hyväksyttyä sellaisenaan. Mikä tahansa kompromissi neuvoston kannan suuntaan luo väliinputoajia ja liian raskaan organisaation.

[Pertti K]

[Valde]

Katsastajat kyllä nykyään on ihan liekeissä, kun vie vanhan harrasteromunsa leimalle...


Ne viholliset on autotuojat ry:n jäsenistössä.

[Pertti K]

Ja romukauppiaissa ehkä myös.

[Springer]

Katsastajat kyllä nykyään on ihan liekeissä, kun vie vanhan harrasteromunsa leimalle...

Niille vaihtelu virkistää, ainakin minulle ovat olleet todella mukavia ja innokkaita näistä muumiolaitteista. Hauskinta on "opettaa" mistä mikäkin toimii ja jos jotain pientä löytyy niin menee vaan huomautuksella!

[Toyopet]

Ja romukauppiaissa ehkä myös.

Ei ne taida kaikki olla harrastevastaisia.
Vai mitä se @LowCrow yksi päivä puheli.

[Pertti K]

Ei ne taida kaikki olla harrastevastaisia.
Vai mitä se @LowCrow yksi päivä puheli.

Meinaat että 95% pilaa kaikkien maineen?

[Harri S]

Muistan kun vein henkilökohtaisesti oman "työsuhde" UAZ 469 (SA-1111) vuosimallia 1995 ekan kerran konttorille leimattavaksi kun oma väki lopetti noiden leimaamisen.

Inssi ihan haltijoissaan kyseli namiskuukkeleista jotta päästiin ajamaan dynohalliin.
Siellä se sitten kyseli että vm-95... tässä ei liene katalysaattoria. Sanoin sille vaan että "mitäpä arvelet"

Kovasti ne sitä halissa valokuvas ja hankalin juttu koko leimaamisessa oli runkonumero, se kun sijaitsee vasemman takarenkaan kohdalla runkoaisassa.

Otteessa kymmenkunta riviä poikkeuslupia joten se menee sitten aikanaan osiksi kun sitä ei siviilikilpiin ikinä saa. Jos ei ole jo mennyt.

[Springer]

Otteessa kymmenkunta riviä poikkeuslupia joten se menee sitten aikanaan osiksi kun sitä ei siviilikilpiin ikinä saa. Jos ei ole jo mennyt.

Tämä se on ihmeelistä?

[Harri S]

Muistaakseni 80-lukuista uudemmat on kaikki poikkeusluvalla SA rekisteröityjä.
Ne luvat ei kanna siviilirekisteriin asti.

[sämpy]

Se nyt vielä puuttuisi että armeijan kalusto pitäisi valita sen perusteella, mikä on ympäristöystävällisin vaihtoehto.

[Harri S]

Kyllä ne ureavehkeet tuli tutuksi raskaammassakin SA kalustossa jo silloin kun toimin autohallin päällikkönä.
Pakokaasut on mitattu aina, jopa Zileistä, Gazeista ja UAZeista. Transhitin imusarjoja pesty, hiukkasloukkuja pakkopoltettu jne.
Sähkövitoja hankkivat sinne kun olin eläköitymässä. Kävin sellasella ajelemassa vaikka olin jo poistunu kenttähommista.

[Hurtsi1]

Se nyt vielä puuttuisi että armeijan kalusto pitäisi valita sen perusteella, mikä on ympäristöystävällisin vaihtoehto. Tätä ei kannata kovaan ääneen huudella,Suomen virkamieskoneiston tuntien joku saa loistavan,me tienataan tällä idean! Sitten pääsee joku sukulaisen tai tutun tutun firma asettelemaan katalysaattoreita ja hiukkasloukkuja vehkeisiin.

[Aalto]

Romuautoasiaa ku nyt kerkesin vähäsen miettiä niin yhä vahvempi tunne tuli että tämä taitas olla käytännössä aika ikävä juttu. On puhuttu helpotuksista jota on direktiivin tekstiin saatu. Se hyvä se. Mutta perusjuttu ei ole mihinkään muuttunu noilla helpotuksilla.

Kyllä direktiivi käytännössä kieltäs varaosa autot. Vai voiko ton jotenki muuten ymmärtää? Se tarkottaa monen yli 20v auton osalta hankaluuksia. Jos uusia osia yleensäkään saa jostaki ostaa tulee auton kunnossa pitäminen sillä tyylillä kalliiksi. Sitte se että monet osat on sellasia että niitä ei koskaan ole tarvikkeena tehty ja mistään ei sen jälkeen saa kun valmistaja on "ylläpidon" lopettanu. Niinku nyt vaikka jotku keulan muovit.

Sitte tää asian periaatteellinen puoli. Romuauto direktiivi tarkottaa mun mielestä sitä että auton omistamiselle asetetaan ehtoja. Että pitää olla katsastettu tai käytössä tai museoauto mutta ei enää saa omistaa vapaasti.

Aikasemmin tää on menny siten että valtio sääteli auton käyttöä. Käytöstä piti maksaa veroa ja käytön suhteen muitakin rajotuksia paljon. Ja käyttöä säädellään tietysti edelleen. Mutta nyt aletaan sääteleen auton omistamista myös. Se on mun mielestä aika iso juttu.

Oikeenki huono juttu on suomalaisten kannalta direktiiviin tehty kansallinen vapaus soveltaa kussaki maassa omalla tapaa. Ei kait kukaan ny kuvittele että suomessa tätä tultas soveltaan jotenki löysästi?

[Harri S]

Harmillinen asia.
Muttei yllättänyt ainakaan meikäläistä.
Ja minullakin on aika vahva etiäinen että kotimaisessa lain täytäntöönpanossa ei näissä vallitsevissa suhdanteissa ja täytäntöönpanon ajoituksessa tule onnellista loppua myös ihan järvästi ajateltuna "omaan käyttöön" hankituille varaosa-autoille.

Kuten aiemminkin kirjoitin niin aika paljon autoja puretaan yhä varaosiksi tai niistä myydään vähintään ne arvokkaimmat osat ennen romutusta esim. netin kauppa-alustoilla ja hylsyt jää roikkumaan sen viimeisen rekisteriin merkityn omistajan jälkeen näiksi "haamuautoiksi" jotka ei omaa romutustodistusta ja päätepisteenä on usein myös tämä luovutus tuntemattomalle.
Kyseessä on lainsäätäjän ja verottajan silmissä harrastustoiminnaksi verhottu pimeä purkaamobisnes (myös harrasteautoissa) jossa toiminta tuskin tapahtuu virallisien purkaamoiden olosuhteissa ja lain vaatimien edellytysten mukaisesti.

Tuossa kärsivät virallisten korjaamo- ja varaosatoimijoiden sekä entry level harrastajaien lisäksi myös verottaja, joka ei ilmeisen verotuoton menetettyään armoa tunne.
Näiden "tulevaisuuden harrasteautojen" osalta piilofarmareiden suoranainen hävitysbuumi on tuorein muisto missä lahdattiin abaut 90% suomeen saapuneista leppäjeepeistä kun osina sai niin paljon enemmän.
Meillä harrastajilla ei tietty henkilökohtaisesti ole asiassa mitään tuota edellämainittua vastaan, saamme varaosia, jopa sellaisia mitä ei enää valmisteta, mutta me emme ole kuitenkaan mitään lainkirjoittaja saati suoraan saamapuolella menetetyissä verotuotoissa.

Tuoreita huomioita joiden perusteella uskoisin että erilaista harmaalla alueella toimimista kyllä seurataan.
Alkukesällä tuttu yritti viedä vuosien aikana kertynyttä reilun 100L jäteöljymäärää Sorttiasemalle.
Eipä onnistunut enää sillä toimistolla ilmoitettiin maksimi vastaanottomäärä kotitalouden jäteöljylle: 20 litraa.
Tuossa minunkin lähisemalla on jo vuosia ollut mukana henkilökuntaa valvomassa kun jäteöljyä tai elektroniikkaa tuodaan kierrätykseen. Lisänä useat uutiset serripisteiden luona pyörivistä hämäristä tyypeistä ja serrivalvonnan lisääminen.
Tässä pakosti herää ajatuksia villeistä autokorjaamoista kuten viime aikoina myös yleisiltä ulkona olevilta jätepisteitä toisinaan puuttuvat kotitalousmuovin keruuastiat joihin voi dumpata myös muualla kertyneen muovin ilman jätemaksuja.
Taustalla selvästi väärinkäytökset, hämäräbisnes ja ennenkaikkea harmaa talous jossa internetin alustat loi bisneskanavan.
Tässä omalla seudulla pääosa 2015 saapuneista partalapsissa ajelee 30-40K€ saksanseisojilla joten myös oletus "rinnakkaistalousalueesta" vahvistuu päivä päivältä.

Viranomaisten yhteistyö, "systeemi" kyllä toimii taustalla ja se silmukka kiristyy koko ajan. Syynä nuo väärinkäytökset, harmaalla alueella toimiminen ja ilmeinen bisneksen tekomahdollisuus joilla niin moni hyväkin asia saadaan taatusti pilattua.