Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 17:26ei tartte. Massa ei vaikuta kuin kiihdytyksissä.

Rullausvastus ja käytännössä yleensä ilmanvastuskin ovat massasta riippuvia

Lainaus käyttäjältä: Kyrpov - 16 marraskuu, 2020, 21:04paino ei vaikuta kulutukseen paitsi kaupunkiajossa

en kyllä noinkaan jyrkästi asiaa sanonut, kielsin sen että paino olisi jotenkin oleellinen osa maantie kulutuksessa. Kaupungissa on, ja kaikessa kaupungin ja maantien yhdistelmissä sitte sen kaupunkiosan verran.

Lainaus käyttäjältä: juko7 - 16 marraskuu, 2020, 22:16Rullausvastus ja käytännössä yleensä ilmanvastuskin ovat massasta riippuvia

rullausvastus kyllä, miten ilmanvastukseen ja vaikuttaako merkittävästi?

Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 22:18rullausvastus kyllä, miten ilmanvastukseen ja vaikuttaako merkittävästi?

No esim jollain tonnin-parin henkilöautolla ilmanvastuksen kaavassa oleva tulo vastuskerroin Cw x pinta-ala A m^2 voisi olla esim 0.25 x 1.8 x 1.5 = 0.7 ja kuorma-autolle jostain 16 tonnista ylöspäin 0.6 x 2.5 x 4 = 6, ja ajoneuvoyhdistelmässä kuormatilojen väleistä tulee lisää kertavastuksia

Lainaus käyttäjältä: juko7 - 16 marraskuu, 2020, 22:41No esim jollain tonnin-parin henkilöautolla ilmanvastuksen kaavassa oleva tulo vastuskerroin Cw x pinta-ala A m^2 voisi olla esim 0.25 x 1.8 x 1.5 = 0.7 ja kuorma-autolle jostain 16 tonnista ylöspäin 0.6 x 2.5 x 4 = 6, ja ajoneuvoyhdistelmässä kuormatilojen väleistä tulee lisää kertavastuksia

en nyt ymmärrä koska tossa kaavassahan on naamapinta ala kertaa kerroin, eihän siinä massasta puhuta?

Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 22:06mää väitän että jollei sitä vauhtia mitä alamäistä tulee jarrutella mihinkään niin ei suuremmin vaikuta, ja tietty siten ettei ajeta mäkiä ylös kuormalla, tyhjennetään ja seuraavaks thjällä autolla mäet alas.

Ottaa vaan kortille rullailla alamäessä piirturiin 140Kmh

^^ei kaavassa suoraan puhutakaan, mutta yritin esimerkillä osoittaa että tuon tapaisesti se menee.

Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 22:18en kyllä noinkaan jyrkästi asiaa sanonut, kielsin sen että paino olisi jotenkin oleellinen osa maantie kulutuksessa. Kaupungissa on, ja kaikessa kaupungin ja maantien yhdistelmissä sitte sen kaupunkiosan verran.

Kyllä se silti kova juttu se paino maantielläkin on, ilmanvastuskin tottakai mutta se tulee yleensä painon kanssa kaupanpäälle. Harvon painavat kumipyörävehkeet on kovin aerodynaamisiakaan.


Hinatessa tai auto täynnä tavaraa huomaa jo painon vaikutuksen kulutukseen.




Alunperin kun punaniska ihmetteli tonnien painoerosten vehkeiden kulutuseroa niin selvä pelihän se on.

Lainaus käyttäjältä: Nikuzai - 16 marraskuu, 2020, 23:34Ottaa vaan kortille rullailla alamäessä piirturiin 140Kmh

tollasessa tilanteessa missä täytyy jarrutella on totta kai sopan kuluminen isompaa.

Nykykuorkit on varmaa niin surkeesti tehty että jarruttelevat ittestäänkin ettei vaan rajottimen nopeus ylity, sitte seuraavassa mäessä lyödään taas lämä tiskiin että päästään ylös ainakin niin käsittämättömiä jarrutusliikkeitä olen nähny ettei kukaan kuski sellasia voi tehä

Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 23:51tollasessa tilanteessa missä täytyy jarrutella on totta kai sopan kuluminen isompaa.

Nykykuorkit on varmaa niin surkeesti tehty että jarruttelevat ittestäänkin ettei vaan rajottimen nopeus ylity, sitte seuraavassa mäessä lyödään taas lämä tiskiin että päästään ylös ainakin niin käsittämättömiä jarrutusliikkeitä olen nähny ettei kukaan kuski sellasia voi tehä

Plus että tuo rajotin aiheuttaa myös sen että alamäkiin on jarruteltava ettei kärry lähde työntämään autoa... Korjausvaraa kun ei sattuneesta syystä ole. Tätä pappakin kirosi aikanaan tukkirekkaa ajaissaan että aivan itsemurhakeksintö koko rajotin 

Lainaus käyttäjältä: Nikuzai - 16 marraskuu, 2020, 18:41Otetaan 60Mph vauhdiksi, cruise päälle ja mitataan kulutus 10 mailin matkalta
Sit kuormataan 3tonnia ja sama koe, niin vois olettaakkin tuloksen tukevan ettei hirveitä ole erot kulutuksessa

Saadaan tulos joka on varmuudella pielessä ku sotkitaan metrijärjestelmän ja imperiaaliset mittayksiköt

Lainaus käyttäjältä: pantera - 16 marraskuu, 2020, 23:58Saadaan tulos joka on varmuudella pielessä ku sotkitaan metrijärjestelmän ja imperiaaliset mittayksiköt

No 6613.86787 paunaa laitetaan kusta ja paskaa kanistereissa kuorma koriin sisälle tasaisesti, et akselien paino jakauma pysyy samana ja samalla tarkistetaan renkaanpaineet oikeiksi kuormaukseen nähden, niin tulee virheetön tulos

Lainaus käyttäjältä: Kyrpov - 16 marraskuu, 2020, 23:47Kyllä se silti kova juttu se paino maantielläkin on, ilmanvastuskin tottakai mutta se tulee yleensä painon kanssa kaupanpäälle. Harvon painavat kumipyörävehkeet on kovin aerodynaamisiakaan.


Hinatessa tai auto täynnä tavaraa huomaa jo painon vaikutuksen kulutukseen.




Alunperin kun punaniska ihmetteli tonnien painoerosten vehkeiden kulutuseroa niin selvä pelihän se on.

kyl sanosin ettei se massa vieläkään ole merkittävä, ainakan itte en ole huomannu mitään kulutuseroja jos on kattonut sellasia kuormauksia missä ei ilmanvastus muutu oleellisesti, siis auton ja kärryn kuomun sisäpuolella olevia kuormauksia. Jos kerta sulla muuttuu niin mikä on se mekanismi mikä sen muutoksen tekee, siis mitä kautta? Kun mun mielestä vierimisvastus ei voi yhtäkkiä nousta niin dominoivaksi asiaksi että selittäisi jotain valtavia kulutuseroja.

Massa toki tekee sen että siinä punaniskankin jättihinurissa on jotkut jätti akselitja joku valtava vaihteisto ja koko laite on paljon isompi, ne siinä merkkaa mutta ne ei suoraan riipu massasta, vaan tulee kaupan päälle. Niinku siinä 70- luvun laitteessa ne c6 ja th400 laatikotkin. Mikään ei toki estäisi niiden asentamista johonkin keveeseen autoon...

Lainaus käyttäjältä: pantera - 16 marraskuu, 2020, 23:58Saadaan tulos joka on varmuudella pielessä ku sotkitaan metrijärjestelmän ja imperiaaliset mittayksiköt

tästä on se aika kallis ennakkotapaus

Lainaus käyttäjältä: sössö - 17 marraskuu, 2020, 00:06kyl sanosin ettei se massa vieläkään ole merkittävä, ainakan itte en ole huomannu mitään kulutuseroja jos on kattonut sellasia kuormauksia missä ei ilmanvastus muutu oleellisesti, siis auton ja kärryn kuomun sisäpuolella olevia kuormauksia. Jos kerta sulla muuttuu niin mikä on se mekanismi mikä sen muutoksen tekee, siis mitä kautta? Kun mun mielestä vierimisvastus ei voi yhtäkkiä nousta niin dominoivaksi asiaksi että selittäisi jotain valtavia kulutuseroja.

Massa toki tekee sen että siinä punaniskankin jättihinurissa on jotkut jätti akselitja joku valtava vaihteisto ja koko laite on paljon isompi, ne siinä merkkaa mutta ne ei suoraan riipu massasta.

Mekanismi on painon lisäys. Samalla moottorilla se alentaa suorituskykyä vs vastaava kevyempi.  Reilu 1000kg sementtiä pickupin lavalla niin ei menty varvaskaasulla enää tasaisellakaan tiellä saatika liikkeellelähtö tai ylämäki. Laiha lohtu jos se alamäkeen menee vapaalla kovempaa kun sitten tulee taas se ylämäki jos ei nyt ole niin optimaalinen tilanne, että vuoristoiselta seudulta laskeutuu vaan alaspäin.





Isäukkokin teki paljon muuttokeikkaa sprintterillä ja kyllä se täydessä lastissa enemmän vei kun tyhjänä. Joo ei tässä nyt puhuta mistään tyhjänä 9l satasella täynnä tavaraa 25l sataselle mutta on parin litran kulutusnousukin jo mielestäni tuntuva.



Lähtökohta kun oli alunperin, että paino lisää kulutusta. Mitkä on argumentit sen puolesta, että se ei vaikuta kulutukseen lainkaan? Ja miksi se ei vaikuttaisi?