voi vittu kirjotin pitkähkön vastauksen mutta loggas ulos ja
Virhe!
Sinä lähetit jo tämän viestin! Olet mahdollisesti vahingossa tuplaklikannut tai yrittänyt päivittää sivun.


kirjotan uuden

Lainaus käyttäjältä: sössö - 17 marraskuu, 2020, 00:33voi vittu kirjotin pitkähkön vastauksen mutta loggas ulos ja
Virhe!
Sinä lähetit jo tämän viestin! Olet mahdollisesti vahingossa tuplaklikannut tai yrittänyt päivittää sivun.


kirjotan uuden

se juna meni jo    kiitos tästä selventävästä vastineesta

Lainaus käyttäjältä: Kyrpov - 17 marraskuu, 2020, 00:13Mekanismi on painon lisäys. Samalla moottorilla se alentaa suorituskykyä vs vastaava kevyempi.  Reilu 1000kg sementtiä pickupin lavalla niin ei menty varvaskaasulla enää tasaisellakaan tiellä saatika liikkeellelähtö tai ylämäki. Laiha lohtu jos se alamäkeen menee vapaalla kovempaa kun sitten tulee taas se ylämäki jos ei nyt ole niin optimaalinen tilanne, että vuoristoiselta seudulta laskeutuu vaan alaspäin.

mikä vastus siinä kasvaa?

Lainaus käyttäjältä: Kyrpov - 17 marraskuu, 2020, 00:13Lähtökohta kun oli alunperin, että paino lisää kulutusta. Mitkä on argumentit sen puolesta, että se ei vaikuta kulutukseen lainkaan? Ja miksi se ei vaikuttaisi?

vaikuttaa se lainkaan, muttei oleellisesti.

Ite en keksi muita mekanismeja kuin vierintävastus mihin massa voisi vaikuttaa ja se syntynee suurimmaksi osaksi renkaiden lisääntyneistä muodonmuutoksista (myös koko, isossa renkaassa on enemmän muodonmuutoksia kuin pienessä). Mitä olen simuloinut noita lisääntyneitä muodonmuutoksia ajamalla liian pienillä paineilla, en ole saanu en autolla enkä moottoripyörällä ulos mitään kovin merkittävää muutosta kulutuksessa tai vierintävastuksessa vrt. isommat paineet.

Kun taas jos laittaa vähän plussumman auton katolle suksiboksin yms. muuta turhaa paskaa niin maantienopeuksissa rupee vastustamaan kunnolla...tai jos moottoripyörällä vaihtaa muna-asennosta pappatunturi-ajoasentoon satasessa niin huomaa kun vastustaa ja reilusti.

Tolta pohjalta olen päätellyt että se vierintävastuksen osuus kokonaisvastuksesta on ehkä joku 10-20%, loput on muuta, isolta osalta ilmanvastusta...ja se ero mikä tulee niistä enemmän muodonmuutoksia tekevistä renkaista (=enemmän massaa) vs. vähemmän on tosta 10-20% osuudesta joku pieni osuus mikä sitte loppujen lopuksi muuttuu kun autoon lastataan enemmän sälää.

Rednekin tapauksessa se auton koon kasvaminen=ilmanvastus selittänee kulutusta enemmän ja ne järeemmät vaihteistotja akselit.

Lainaus käyttäjältä: sössö - 17 marraskuu, 2020, 00:50mikä vastus siinä kasvaa?
vaikuttaa se lainkaan, muttei oleellisesti.

Ite en keksi muita mekanismeja kuin vierintävastus mihin massa voisi vaikuttaa ja se syntynee suurimmaksi osaksi renkaiden lisääntyneistä muodonmuutoksista (myös koko, isossa renkaassa on enemmän muodonmuutoksia kuin pienessä). Mitä olen simuloinut noita lisääntyneitä muodonmuutoksia ajamalla liian pienillä paineilla, en ole saanu en autolla enkä moottoripyörällä ulos mitään kovin merkittävää muutosta kulutuksessa tai vierintävastuksessa vrt. isommat paineet.

Kun taas jos laittaa vähän plussumman auton katolle suksiboksin yms. muuta turhaa paskaa niin maantienopeuksissa rupee vastustamaan kunnolla...tai jos moottoripyörällä vaihtaa muna-asennosta pappatunturi-ajoasentoon satasessa niin huomaa kun vastustaa ja reilusti.

Tolta pohjalta olen päätellyt että se vierintävastuksen osuus kokonaisvastuksesta on ehkä joku 10-20%, loput on muuta, isolta osalta ilmanvastusta...ja se ero mikä tulee niistä enemmän muodonmuutoksia tekevistä renkaista (=enemmän massaa) vs. vähemmän on tosta 10-20% osuudesta joku pieni osuus mikä sitte loppujen lopuksi muuttuu kun autoon lastataan enemmän sälää.

Rednekin tapauksessa se auton koon kasvaminen=ilmanvastus selittänee kulutusta enemmän ja ne järeemmät vaihteistotja akselit.

No oma henk.koht. kokemus tähän väliin;

Mk2 v70 2.5t awd volvo tomaatilla ja kärry perässä.

Tyhjänä vei semmosta ~kymppiä matkassa (korkeakuomuinen 330k jt-traileri jos sillä on merkitystä ja rengaspaineet 3bar)

Sit lastattuna (sekalaista rompetta, harkkoja ja hyllylevyjä ym. Oisko 600kg kuormaa) ni sama kotimatka ja kulutus 13l/100km. Ni perustele siinä nyt sit että miksi se ~140km matkalla nosti kulutusta ~3litraa vaikkei mikään muu kuin massa muuttunut?

Minä noista laskukaavoista sun muusta teoriasta niin ymmärrä, mutta ilman muuta paino lisää kulutusta maantieajossakin. Chevy Van tyhjänä vei dieseliä varmaan noin 12 litraa satasella (arvio, ei tullut koskaan tarkemmin laskettua), mut kun iski autotrailerin perään ja kilpurin kyytiin niin johan alkoi soppa maistumaan, kulutus varmaan tuplaantui jos ei enemmänkin.

Vaikka Chevy Van kohtuu iso kaappi onkin, niin ehkä siinä ilmanvastuskin hieman lisääntyi, mut ei niin merkittävästi että koko kulutuksen lisääntymisen voisi laittaa sen piikkiin.

Lainaus käyttäjältä: sössö - 16 marraskuu, 2020, 18:04mahdetaankohan nyt hävittää energiaa?

Polttomoottori ei ainakaan vielä generoi energiaa alamäissä. Paitsi Voyageriin generoituu bensamittarin mukaan lisää tyhjäkäynnillä. Ja jos liikenteen rytmissä haluaa jotenkuten pysyä, niin kiihdyttelyt vaatii energiaa, jonka määrä riippuu massasta (F=ma)

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 17 marraskuu, 2020, 10:05Minä noista laskukaavoista sun muusta teoriasta niin ymmärrä, mutta ilman muuta paino lisää kulutusta maantieajossakin. Chevy Van tyhjänä vei dieseliä varmaan noin 12 litraa satasella (arvio, ei tullut koskaan tarkemmin laskettua), mut kun iski autotrailerin perään ja kilpurin kyytiin niin johan alkoi soppa maistumaan, kulutus varmaan tuplaantui jos ei enemmänkin.

Vaikka Chevy Van kohtuu iso kaappi onkin, niin ehkä siinä ilmanvastuskin hieman lisääntyi, mut ei niin merkittävästi että koko kulutuksen lisääntymisen voisi laittaa sen piikkiin.

Kärryn lisääminen perään lisää rullausvastuksia aika olennaisesti ja ilmanvastuksen kasvu on melkoinen, kun tekee pyörrettä auton ja kärryn väliin.

Kuorman vaikutusta kulutukseen seurattiin ammattikoulussa aika paljon, eikä se muutaman tonnin lasti todellakaan jää huomaamatta..

Ajoneuvon paino vaikuttaa huomattavasti polttoaineen kulutukseen. Tämä koskee
sekä itse auton painoa että esimerkiksi matkatavaratilassa olevaa lisäpainoa. Mitä
enemmän autolla on massaa, sitä enemmän energiaa sen liikkeelle saaminen vaatii.
Autoa keventämällä voidaan siis säästää polttoainetta.


Keskimääräisen, noin 1500 kg:n painoisen auton kuormittaminen sadalla lisäkilolla
lisää polttoaineen kulutusta noin 7 %. Ajoneuvossa oleva lisäpaino tulisi siis pitää
mahdollisimman pienenä. Tyypillisesti lisäpainoa tuovat turhat tavarat, joita vain har-
voin tarvitaan autossa. /2./




Lähde opinnäytetyö mikkelin amk.





Ja tuo nyt tasan ei koske vaan sitä kaupunkiajoa koska jokainen tasasella isomman kuorman kanssa ajanut  tietää, että se kaasun asento muuttuu. Toki joku 454 blower ei niin nuuka ole lisäkuormasta kun 1.6 4afe mutta kyllä se kulutus lisääntyy tanakimmissakin koneissa.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/2015/02/metsatehon_tuloskalvosarja_2004_01.pdf&ved=2ahUKEwik_Ji8m4ntAhWI-ioKHXEECWYQFjABegQIARAB&usg=AOvVaw0aZMsnkMCfcIAPh0EbFYMm raskaan kaluston tutkimusta puutavara-ajossa tyhjä vs kuorma


Kuorman koko: yksi lisätonni nostaa keskikulutusta 0,6 litraa/100 km

Voidaanko paremman aerodynamiikan hyötyjä esittää selkeinä lukuina?

Jos Cd-arvoa voidaan leikata yhdellä sadasosalla, esimerkiksi 0.24:stä 0.23:een, polttoaineenkulutus putoaa keskimäärin yhdellä desilitralla 100 kilometriä kohti. 140 kilometrin moottoritienopeudella pudotus on 0.2 litraa, mikä vastaa 5 gramman CO2-säästöä ajokilometrillä. Käytössämme ei ole toista keinoa, jolla kulutus putoaisi yhtä paljon yhtä edellisin keinoin. Saavuttaaksemme saman tuloksen auton rakenteita keventämällä meidän olisi kyettävä pienentämään auton painoa vähintään 50 kiloa, 140 kilometrin moottoritienopeuksissa jopa 200 kiloa.



Tässä vähän hasanen mersun insinöörijuttu. Ilmanvastuksella on tottakai osansa vaan painokin on edelleen läsnä.




Yhtään sellasta tutkimusta tai tietoa en onnistunut löytämään missä painon lisäys ei vaikuta kulutukseen   tai vähennys ei pudottaisi sitä

Lainaus käyttäjältä: Gary Grand - 17 marraskuu, 2020, 10:34Kärryn lisääminen perään lisää rullausvastuksia aika olennaisesti ja ilmanvastuksen kasvu on melkoinen, kun tekee pyörrettä auton ja kärryn väliin.

Kuorman vaikutusta kulutukseen seurattiin ammattikoulussa aika paljon, eikä se muutaman tonnin lasti todellakaan jää huomaamatta..

Kasarin Caprice farmari vie 20l/100km kun laittaa 1600kg asuntovaunun koukkuun. Eli noin 7-10l enemmän kuin normisti.

Lainaus käyttäjältä: redneck1 - 17 marraskuu, 2020, 14:59Kasarin Caprice farmari vie 20l/100km kun laittaa 1600kg asuntovaunun koukkuun. Eli noin 7-10l enemmän kuin normisti.

oli varmaan eka faktapohjanen viesti sulta koko foorumin ajalta, onnea 

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 17 marraskuu, 2020, 10:05Minä noista laskukaavoista sun muusta teoriasta niin ymmärrä, mutta ilman muuta paino lisää kulutusta maantieajossakin. Chevy Van tyhjänä vei dieseliä varmaan noin 12 litraa satasella (arvio, ei tullut koskaan tarkemmin laskettua), mut kun iski autotrailerin perään ja kilpurin kyytiin niin johan alkoi soppa maistumaan, kulutus varmaan tuplaantui jos ei enemmänkin.

Vaikka Chevy Van kohtuu iso kaappi onkin, niin ehkä siinä ilmanvastuskin hieman lisääntyi, mut ei niin merkittävästi että koko kulutuksen lisääntymisen voisi laittaa sen piikkiin.

Outoa.
Mä kiskoin aika paljon letukan bensamaasturilla traileria (plus tietty autoa, painoa pari tonnia yhteensä) perässä ja normikulutus oli sillä maantiellä 14-15 litraa. Trailerin kanssa 25-30 satasella. Sitten vaihdoin sen veturin kiisselikoneiseen chrysleriin, niin maantiekulutus oli ilman kärryä 6,4 ja kärry perässä vajaat 9 litraa satkulla. Vääntöä kaiken lisäksi enempi kuin letukassa.
Veturiksi ottaisin kyllä (turbo)dieselin. En tiedä mikä sen tekee, mutta ei hirveästi heiluta kulutuslukemia ainakaan tuossa vehkeessä, vaikka olisi tuomiokirkko koukussa. Bensavehkeellä kulutus tuplaantuu heti, jos kyydissä on peräkärry.

Lainaus käyttäjältä: Kyrpov - 17 marraskuu, 2020, 11:07Voidaanko paremman aerodynamiikan hyötyjä esittää selkeinä lukuina?

Jos Cd-arvoa voidaan leikata yhdellä sadasosalla, esimerkiksi 0.24:stä 0.23:een, polttoaineenkulutus putoaa keskimäärin yhdellä desilitralla 100 kilometriä kohti. 140 kilometrin moottoritienopeudella pudotus on 0.2 litraa, mikä vastaa 5 gramman CO2-säästöä ajokilometrillä. Käytössämme ei ole toista keinoa, jolla kulutus putoaisi yhtä paljon yhtä edellisin keinoin. Saavuttaaksemme saman tuloksen auton rakenteita keventämällä meidän olisi kyettävä pienentämään auton painoa vähintään 50 kiloa, 140 kilometrin moottoritienopeuksissa jopa 200 kiloa.



Tässä vähän hasanen mersun insinöörijuttu. Ilmanvastuksella on tottakai osansa vaan painokin on edelleen läsnä.




Yhtään sellasta tutkimusta tai tietoa en onnistunut löytämään missä painon lisäys ei vaikuta kulutukseen   tai vähennys ei pudottaisi sitä

Kun kukaan ei ole väittänyt mitään tollasta vaan se että se ei oleellisilta osin vaikuta.

lue vaikka toi:
tää taisikin olla jo: https://www.jstor.org/stable/26167724?seq=1



toi taisikin olla jo pertin linkkaama tutkimus missä jousto oli 0,21 bensa-autolla massan suhteen. Eli 1% massaa pois, 0,21%kulutusta lähtee. Toi on myös vertaisarvioitu tutkimus.

mm lopputuloksissa:

he chassis dynamometer testing showed that in city-type
driving  and  aggressive-type  driving,  a  10%  mass  reduction
can result in a 3 to 4% energy consumption reduction for the
conventional  ICE  engine,  HEV,  and  electric  vehicles.  The
energy  consumption  benefit  appeared  to  be  linked  to  the
reduction in inertia energy required to accelerate the vehicle.
Vehicle mass change did not appear to have a large impact on
energy consumption in highway-type driving.
The largest absolute fuel savings can be achieved by mass
reduction  in  a  conventional  vehicle  because  powertrain
efficiency was the lowest of the three vehicles tested in this
study;  therefore,  it  had  the  largest  overall  energy
consumption impact.
Vehicle mass significantly impacted energy consumption
during stop and go driving (such as city driving). Conversely,
highway  driving  proved  to  have  little  impact  from  vehicle
mass on energy consumption

Lainaus käyttäjältä: sössö - 17 marraskuu, 2020, 20:54Kun kukaan ei ole väittänyt mitään tollasta vaan se että se ei oleellisilta osin vaikuta.

lue vaikka toi:
tää taisikin olla jo: https://www.jstor.org/stable/26167724?seq=1



toi taisikin olla jo pertin linkkaama tutkimus missä jousto oli 0,21 bensa-autolla massan suhteen. Eli 1% massaa pois, 0,21%kulutusta lähtee. Toi on myös vertaisarvioitu tutkimus.

mm lopputuloksissa:

he chassis dynamometer testing showed that in city-type
driving  and  aggressive-type  driving,  a  10%  mass  reduction
can result in a 3 to 4% energy consumption reduction for the
conventional  ICE  engine,  HEV,  and  electric  vehicles.  The
energy  consumption  benefit  appeared  to  be  linked  to  the
reduction in inertia energy required to accelerate the vehicle.
Vehicle mass change did not appear to have a large impact on
energy consumption in highway-type driving.
The largest absolute fuel savings can be achieved by mass
reduction  in  a  conventional  vehicle  because  powertrain
efficiency was the lowest of the three vehicles tested in this
study;  therefore,  it  had  the  largest  overall  energy
consumption impact.
Vehicle mass significantly impacted energy consumption
during stop and go driving (such as city driving). Conversely,
highway  driving  proved  to  have  little  impact  from  vehicle
mass on energy consumption

mikä sitten on oleelliselta osalta?  0.6l tonnilta tai 7% 100kg 1500kg vehkeessä on munmielestä ihan oleellinen lisä.