Kyllähän ne maksoi aikoinaan ja nykyään vielä enemmän

lennokinko moottoreita nuo ovat? Sillon kun itse noilla RC laitteilla ajelin, lennokeissa oli ton mallinen kansi, autoissa oli korkea vaakarivoitettu ja veneissä vesijäähdytys.

Mulla on ollu jo pitkään pöydällä odottamassa haave tehä tosta Seawind koneesta aika iso versio trimmeristä ryöstetylle ja vähän viilatulle bensakoneelle. Tarpeetkin kohta jo vanhenee odotellessa... Ei vaan meinaa sitä joutoaikaa löytyä mulla.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 27 tammikuu, 2022, 00:26Ei vaan meinaa sitä joutoaikaa löytyä

Se on joo...

Edelleen ei voi kun ihmetellä tota Harrin aikaansaamista.
Sitä, tätä, tota ja vielä sitä.
Nyt vielä lennokin moottoria, mutta kaiken se saa etenemään.

Ei mulla pääkopassakaan riittäisi kapasiteetti, puhumattakaan että käytännössä saisi noin montaa asiaa lykittyä eteenpäin.

Mullahan ei nykyisin ole muuta kuin aikaa niin voi mäitä ikivanhojakin juttuja välillä harrastaa.

Lainaus käyttäjältä: sössö - 26 tammikuu, 2022, 22:26lennokinko moottoreita nuo ovat? Sillon kun itse noilla RC laitteilla ajelin, lennokeissa oli ton mallinen kansi, autoissa oli korkea vaakarivoitettu ja veneissä vesijäähdytys.

Lennokkimoottoreitahan nämä.
Sarjassa tuli tietty mukana "jäähdytyssiili", joka kiristyy sylinterinkanteen. Ei siihen aikaan niitä tötterökansia juurikaan vielä ollut.

Mutta itse asiaan.
Autohan on Kyoshon Toyota Celica Rally 1:10 polttiscrossi, hyvin primitiivisellä alustalla ja rakenteella mutta sopi hyvin korvikkeeksi sille akkukäyttöiselle Tamiyan Sand Scorcherille, joka valitettavasti oli jo loppuunmyyty, kun sinne Hobby Merkettiin hikoilevin käsin soittelin, ja asiasta tiedustelin.





Tosin myivät tämän sitten minulle sen Tamiyan hinnalla, kun vissiin säälivät pettynyttä poikalasta jolla oli rahaa vain tuosssa kuitissa oleva summa.
Polttiksethan oli akkuvehkeitä kertaluokkaa kalliimpia siihen aikaan. Nythän nuo Tamiyan kirput on keräilytavaraa, kuten lähes kaikki muukin Vintage RC tavara.
Isobroidi oli taas lennokkimiehiä ja se osti samoihin aikoihin itelleen liidokin K.O. Radiolla ja kove kina oli siitä kumpi on parempi radiona, akulla vaiko pattereilla.
Pattereitahan mulla tietty meni jonkin verran, mutta broidi ei omaansa koskaan saanut edes taivaalle ja radioakut sillä happani sinne laatikkoon.

Helmikuussa tosiaan tilasin ja saman kuun lopussa kun paketti postiin saapui, oli seuraavat kaksi viikkoa hirmupakkasia enkä kasaamisen jälkeen päässy ajamaan tällä ollenkaan. Metanolit ja risiiniöljyt ostin apteekista, kun ei tuolla maalla mitään valmiita seoksia myynnissä ollu. Lopulta kelit lauhtui ja voi sitä juhlaa kun auton ekan lerran kylppärissä käyntiin pyöräytin. Kännistys tosiaan tapahtuu oikeasta takarenkaasta pyöräyttämällä.
Rakentelin käämeistä ja vanhasta akkulaturista hehkulle virrat, ja se oli hieman tarkempaa hommaa, jotta sai hehkun oikeanlaiseksi ilman että tulppa palaa rikki (varatulppaa ei tietty ollut ollenkaan ja tiedossa olis ollu taas viikkojen viivästys).
Kori oli kirkas ja maalasin sen taustapuolelta punamustaksi, ja kylkeen kii osa mukana tulleista tarroista. Pääosa ajoista meni kuitenkin ilman koppaa, ja siksi se lienee säilynytkin  oin hyvin yhtenä palasena.
Talvikelit kun kerran oli, niin tein polkupyörän sisäkumista renkaisiin kitkapinnat ja niiden kääntöpuolelta painelin tavan paperinastoja läpi ja sivuleikkurilla katkoin piikit järkevään mittaan. Leveäkantaiset nastat pysy ihan hyvin paikallaan siellä paksun renkaan ja pp sisäkumin välissä ja mahdollisti talviajelut.





Varusmiesaikana oli lähellä etten hukannu tätä pikkuveljen tutulle, joka palavasti halusi ostaa sen itselleen. Onneksi se ei saanu laitetta käyntiin ja tulpan kärvähdettyä se toi auton takaisin ja kauppa peruuntui. Sen jälkeen ei myyntihaluja enää ole ollutkaan.

Moottori on Fuji 11SrBb ABC RC n. 1 cm3 ja tehoa 0.25hp, joka vei autoa aika haipakkaa. Todellinan laatumoottori Japanista ensimmäisiä kovakromatulla pronssisylinterillä.
Helppo käynnistää, ei sisäänajoa ja helppo käyttää aloittelijallekin.

Pistin sen nyt osiksi koska säilytysmönjät oli jämähtäny tiukkaan kii. Sinolilla ja hammasharjalla pesut ja kone takas nippuun sekä hyllyyn muiden koneiden joukkoon.









Auto on tosiaan etuosaltaan muovinen monokokki jossa on muoviset eturipustukset ja takapää taas pelttiä ja alumiinia yksinkertaisin erillisjousituksin ilman mitään iskareita. Alkuperäinen musta muovikotelo hajosi pikku hiljaa murusiksi ja tein joskus 90-luvulla tilalle lasikuidusta vastaavan alkuperästä mallina käyttäen.





Yksi vetonivel hajosi ja hisasin Tigillä alumiininpalasista siihen korvaavan osan joskus 20v sitten ja on mulla tuohon ulkomailta hakittuna teräsniveletkin, jos noista alumiinisista joskus aika jättää. Muita vikoja tuossa ei sitten ole ollutkaan eikä autolla ole ajettu viimeisen 30v aikana muutenkaan kuin ehkä kerran tai pari. Laitoin 6 vuotta sitten tilalle tuon RC rojujen mukana tulleen 11 ASP moottorin ja pelkän koekäytön jälkeen laite mani takas laatikkoonsa.

Rasvat oli aika kiitettävästi kivettyneet ja pistin laitteen takaosan osiksi jotta saan rasvamoskat taatusti pois joka paikasta.













Sitten pääsinkin niputtamaan puhtaat osat takas paikalleen ja autostahan tuli taas kuin uusi.











Tuolla olis vielä tuo Pilot trainerilennokki 80-luvun alusta, jonka pelastin 90-luvulla kerrostalon ullakkosiivouksen aikoihin romulavalta, tein balsasta siihen uuden takasiiven ja pinnoitin kokovalkoiseksi, kun siinä oli orkkis pakettikin piirustuksineen mukana.
Kone on SC 35 jota ei ole käytetty kertaakaan ja itse lennokkikaan ei ole ikinä taivaalle asti pääsyt.
Radiona Hiteckin Laser. Se on viettäny vähintään 25 vuotta olemassaolostaan tuolla lastenhuoneen katossa ja hillosin sen nyt tuonne hyllyn yläosaan piiloon.











Lenokkia olen koettanut välillä kaupatakin, muttei nuo tunnu kellekään nykyään kelpaavan.
Mun motoriikka kun ei vaan riitä lennokin lennätykseen.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 27 tammikuu, 2022, 15:19Mun motoriikka kun ei vaan riitä lennokin lennätykseen.

Ei varmaan riittäs, jos nyt pitäs opetella. Vaikka opin kyllä muutama vuos sitten saamaan kopterinkin pysymään ilmassa. Just ja just.

Toi lentäminen olikin pitkän tauon jälkeen jännä, jos yritti ajatella, niin siitä ei tullu mitään. Sit ku lopetti ajattelun ja anto muistojen hoitaa, niin ei mitään ongelmaa. Jopa kellukekoneen lasku meni nappiin. Käsi teki pyytämättä asiat oikein.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 27 tammikuu, 2022, 15:44Toi lentäminen olikin pitkän tauon jälkeen jännä, jos yritti ajatella, niin siitä ei tullu mitään. Sit ku lopetti ajattelun ja anto muistojen hoitaa, niin ei mitään ongelmaa.

Se on vähän samanlainen homma kuin pyörällä ajaminen, kun sen kerran on oppinut niin kyllä se tatsi löytyy myöhemminkin. Aikoinaan opettelin ylätasoilla joissa riitävästi v-kulmaa niin lensivät melkein itsestään. Alatasoista lennokkia joutuu lentämään lähes kokoajan eli on hieman vaikeampi mutta muuten mukavampi temppuiluun.

Noin se varmaan olis jos olis joskus opetellu.
10v sitten ostin sähköisen skaala-alatason ja toisen kaputin joka taas aiheutti potkutiakselin/alennusvaihteen tuhoutumisen myin sen viimeisten ehjien osien kera pois. Oli kyllä varmaan yksi hankalimmin lennettävä hävittäjämalli muutenkin.

Kävin vielä äsken korjaamassa elektroniikkanurkkaukseen stereot pojan vanhoista romuista, jotka vaati hieman sipistelyä ja mm. näytön ledivalon vaihdon. Ei se kullä siitä sen kirkkaammaksi tullu mutta nyt siitä näkee edes jtn.



Otin ledin vanhasta hajonneesta verkkovirtalähteestä. Ja sain värkin taas pelittämään.
The Clash soi nyt hienosti.

Ite säästin joskus muksuna (muistaakseni 1/8) kyoshon buggyyn ja lköytyy vieläkin.




Koneessa oli jotain käymävikaa loppua kohden ja varmaan nykysin löytyisi parempia servojakin. Tai aa pariston mallisia litium akkuja, se pattereitten syönti suurin ongelma oli tai epävarmuus siitä että onko niissä nyt virtaa vai ei. Litium akut voisi ladata täyteen joka ajokerran jälkeen. Kardaani tosta muistaakseni oli myös vähän kierossa kun joskus loppu ohjaimesta patterit ja auto veti urku auki seinää päin.

Hehkutuslaitteestakin taitaa olla akku pimeenä.

Aina välillä olen kattonut että ottaisko tuon työn alle kun tallissa olen kävelly ton ohi.

Lainaus käyttäjältä: Springer - 27 tammikuu, 2022, 16:20Se on vähän samanlainen homma kuin pyörällä ajaminen, kun sen kerran on oppinut niin kyllä se tatsi löytyy myöhemminkin. Aikoinaan opettelin ylätasoilla joissa riitävästi v-kulmaa niin lensivät melkein itsestään. Alatasoista lennokkia joutuu lentämään lähes kokoajan eli on hieman vaikeampi mutta muuten mukavampi temppuiluun.

Kerran tein Ressun kopin lentäväksi. Se vasta olikin vaikee ajettava. Kopin "lattia" oli siipenä ja ohjaukset samoin ku deltasiivessä, eli vaan kaksi yhdistettyä korkeusperäsin/siiveke lappua. Kyllä sen tyynellä kelillä sai lentämään... Sain Jämin leirillä jonkun aplodinkin, kun pidin sen tankillisen ilmassa.

Joskus -70 luvun alussa ollessani pikkupoika, naapurin mummolla kävi kesäisin lomailemassa mies jolla oli aina mukana lennokki. Pienestä pojasta se näytti tosi isolta ja hienolta, sellainen rising sun teemainen. Nyt tätä aihetta kun tässä olen lukenut niin, elävästi tulee mieleen ne kauniit kaarrokset, syöksylaskut, vaakalennot ja kimakan pörisevä ääni pilvettömällä taivaalla.

Akkujuttuja.
 
Jos noista 60V akustoista meinaa ottaa enemmän virtaa invertterille, pitää niitä laitella rinnan.
Ihan sellaisenaan ei niitä kuitenkaan arvaa kytkeä, vaikka jännitteet oliskin tasan molemmissa. Vaarana on että suurempikapasiteettinen joutuu liian lujille ja noissa on BMS:t erilaiset.
Tuumittelin että teen tuohon rinnankytkentäjohdot diodeilla, niin riskit epätasapainoisesta kytkennästä johtuville ongelmille poistuvat.

Tilasin 20kpl 20A diodeja ja kun ne tänään saapuivat, juotin niitä varmuuden vuoksi vielä kolme rinnan.
Ne sitten johtoihin ja edelleen XT90 liittimiin.









Tuohon saa nyt kaksi XT90 (tai kuvan 60/90 sovittimilla) XT60 liittimillä olevaa akustoa rinnan, ja lopuksi XT90 välijohdolla tuohon invertteriin.





Häviöitä noissa diodeissa tulee 0,2-0,5V.
En ole mikään asinatuntija näissä, @Jussi varmaan osaa sanoa onko tuossa kytkennässä mitään tolkkua, saatikka lisäriskejä, tai sitten joku parempi vaihtoehto.
Valmis haaroituspalikka maksaa Kiinassakin viitisenkymppiä.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 03 helmikuu, 2022, 18:31En ole mikään asinatuntija näissä, @Jussi varmaan osaa sanoa onko tuossa kytkennässä litään tolkkua, saatikka lisäriskejä, tai sitten joku parempi vaihtoehto.

Nuo diodit ei sinänsä poista akkujen epätatasaista kuormittumista, mutta estää toki ekana tyhjenevän imasemasta toisenkin tyhjäksi. Lisänä tulee puolijohteiden rinnankytkennän ongelma, kun niissä ei ilman erityistä parittamista ole täsmälleen samat kynnysjännitteet. Siinä käy niin, että matalimmalla kynnyksellä oleva hoitaa koko duunin siihen asti ku kärähtää, jos sen kyky ylitetään. Sen takia puolijohteiden rinnankytkennässä on aina pienet "tasoitusvastukset" rajoittamassa ekan yrittäjän virtaa.

Itseasiaassa sama olisi ehken paras myös tuossa akkujen kytkennässä rinnan. Tasoitusvastuksena voisi toimia pätkät vähän liian ohutta johtoa. Tietty vaatii sen mekaanisen duunin, että kytkee ne yhteen vasta kun niitä käytetään ja irrottaa heti käytön loppuessa.

Kiitos.
Tuota on tarkoitus käyttää tosiaan kytkennän ja irtikytkennän välinen aika eikä se siten jää itsekseen.
Noissa akustoissa on melko erineliöistä ja ohuttakin johtoa ja siksi ne varmaan tasailee ihan sellaisenaan.
Diodeissa on lähes 300A piikkitehonkesto ja 20A jatkuva, joten uskoisin että ne kestää yksistäänkin käytettävän virran. Kun BMS rajoitus tulee vastaan ja juuri se noissa akustoissa tuota rinnakytlentää edellyttää.
Ja kun yli kW laitteen käynnistys raapaisee reilummin virtaa, tipauttaa invertteri/BMS virrat pois.
Onpahan lisädiodeja varalla siinä rinnalla.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 03 helmikuu, 2022, 18:56Noissa akustoissa on melko erineliöistä ja ohuttakin johtoa ja siksi ne varmaan tasailee ihan sellaisenaan.
Diodeissa on lähes 300A piikkitehonkesto ja 20A jatkuva, joten uskoisin että ne kestää yksistäänkin käytettävän virran.

Halutun tasausvaikutuksen saamiseksi sen "vastuksen", eli ohuen johdon on tietty oltava sopivassa paikassa koko kytkentä huomioiden. Ei sen tartte just siinä yhdistymiskohdassa olla, mutta sekalainen lisävastus siellä täällä saa liian helposti jo aikaan sen, että ne kuormitukset jakautuu erilailla ku halusit.

Noista diodeista sanosin jo tällä reilun 45 vuoden kokemuksella, ettei tolla kotelolla kestetä 20A jatkuvaa, eikä 300A piikkiä, jos ei ole todella lyhyt. Jo yli 10A virralla tollasen diodin kynnysjännite lähenee 0,7 volttia, joka tekee häviötehoa jo 20A kohdalla 14W. Mitä ei tollanen muovikotelo pysty hukkaamaan mihinkään.
Arvaan, et noi on todellisuudessa lähempänä 6A diodeja jatkuvalta kestoltaan. Jos ei nykyään ole keksitty jo noin isovirtaisia shottkyjä. Niissä se jännitehäviö jää sinne 0,2V tuntumaan ja helpottas oleellisesti kestoa.