Tutkiskelin tässä vielä joutessani tuota invertteriä vähän syvemmältä, kun näissä tuppaa laatu olemaan vähän mitä sattuu.

AC pistorasia on universaali rimpula ja vaihtuu piakkoin kunnolliseen superschukoon. Tuo ei todennäköisesti kauheasti virtoja kestä ja mekaaninen kestävyyskin on taatusti aika luokaton. As usual, suojamaata ei ole kytkettynä ollenkaan.





Takakannen DC liittimet oli tavan muttereilla kiinni ja toinen niistä löystyikin lähes välittömästi. Ei siinä muuta mutta kun molemmat löystyy niin sekä  + että - liukuu kii tuohon peltiseen takakanteen ja lopputuloksena on pauketta ja rätinäää. Laitoin ne kunnolla kiinni kierrelukitteen kera.

Takapäässä on kaksi jäähdytyspuhallinta jotka molemmat oli alunperin asennettu väärinpäin, eli imeskelivät ilmaa invertterin sisältä, sieltä mistä parhaiten saavat, ja se tietää kovemmassa kuormituksessa aika varmaa mosfettien palamista. Siispä puhallintarrat sisälle päin ja homma on sillä korjattu.
Mosfetit tosin on ihan kunnon kiinnikkeillä ja thermotyynyillä ruuvattu kii invertterin alumiiniseen kuoreen, joka toimii jäähdytyssiilenä.
Noi puhaltimet näkyy oleva väärinpäin asennettuja lähes kaikissa halpiksissa, kun juutuubista katselee näiden esittelyvideoita. Moottorien tarrat näkyy ulospäin niiden jäähdytysaukoissa.
Tässä puhaltimien anturi oli sentään liimattu kiinni kutakuinkin oikeaan kohtaan, kun se usein ei näissä kosketa mitattavaa kohdetta ollenkaan.





Kaikki konkat ja pikkukortit, transistorit yms. oli pelkkien jalkojen varassa ja liimasin ne kaikki kuumaliimalla kiinni toisiinsa ja kaikkeen kiinteään mikä siinä vieressä sattui tukea tarjoamaan.
Testasin puhaltimet ja ne käynnistyvät hetkeksi noin 400W kuormalla ja sammuvat välillä, taas uudelleen käynnistyäkseen.

Nyt kun akuuteimmat modaamiset oli tehty, otin pari itsetehtyä 9s16p akkua ja vein ne pihalle kera diodisillan ja invertterin.
Laitteisto käyntiin ja sähköauto lataukseen. 6A latauksella invertteri on noin 1,4kW kuormalla, kuten arvelinkin ja kuorma vaihtelee hieman 1388 ja 1400W välillä.





Ne rinnan olevat diodit alkoi suuremmalla kuormalla kummasti muutaman minuutin jälkeen lämmetä, mutteivat kättä polttavaksi. Pidemmässä rääkissä ne eivät todennäköisesti tule kestämään alati kasvavaa rasitusta, kuten tuolla aiemmin jo arveltiinkin.
Lopuksi kytkin toisen akun yksinään kii invertteriin, jotta näen miten tuo 35A BMS suoriutuu tehtävästään, ja ihan hyvin suoriutuikin kun purkuvirta akussa oli vajaa 10A tuolla 1,4kW kuormalla.
Kuormaa tulee siis noin 1A / kenno joka alkaa olemaan ylärajalla, mitä noita käytettyjä viittii alkaa kuormittamaan.
Hyvä niin koska laitoin rohkeasti suoraan tuollaiset samanlaiset BMS:t jokaiseen kolmeen valmistamaani akkuun.

Eli nyt on tuokin puoli testattu ja toimivaksi todettu.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 19 helmikuu, 2022, 17:43Tutkiskelin tässä vielä joutessani tuota invertteriä vähän syvemmältä, kun näissä tuppaa laatu olemaan vähän mitä sattuu.

Ei huono ajatus, kun löysiä ruuvi/mutteriliitoksia löytää lähes aina. Myös huonoja juotoksia usein näkyy.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 19 helmikuu, 2022, 17:43Takapäässä on kaksi jäähdytyspuhallinta jotka molemmat oli alunperin asennettu väärinpäin, eli imeskelivät ilmaa invertterin sisältä, sieltä mistä parhaiten saavat, ja se tietää kovemmassa kuormituksessa aika varmaa mosfettien palamista.

Kyllä se on yleensä ihan tarkoituksellista, ei vahinko. Niin se on laatuvehkeissäkin. Silloin se tuleva ilma saadaan osumaan juuri oikeisiin kohtiin. Se puhaltava pyörteilevä ilma kun ei mene sinne mihin haluttas.

Juu. Tuolla sisällä ei ole mitään ohjausta ilmalle saatikka mitään siilikään ja suunnittelin sinne sellaisia jolla ilmavirran sais enemmän reunoille, kun tuolla keskellä läpi invertterin on käytännössä suora "kanaali" ilmavirralle, joka sivuutta ne reunojen mosfetit kokonaan.
Mutta sen 400W testin perusteella ainakin anturin kohta saa nyt todella hyvin jäähdytystä kun puhallin ei kauaa käy päällä, sammuakseen taas uudestaan.
Uskoisin että  eiköhän tuolla mennä, kun pääosa ilmasta menee nyt suoraan puhaltimista sinne reunojen mosfeteille.

Laittelin vielä illalla tuon pistorasian vaihtoon kun laitteelle on paljon käyttöä akkujen testailussa.
Todella ahdas paikka johon superschukoa ei saa mahtumaan tukkimatta jäähdytysreikiä kokonaan.
Tuossa pikkuinvertterissä on kuitenkin ihan CE hyväksytty pistorasia ja se on sopivan pienikokoinen.
Niinpä vanha varastossa tyhjänpanttina vuosikausia lojunut 12V 400W pikkuinvertteri sai lainata omaansa.
Pikku muokkausella sain sen paikalleen ja samalla suurensin ympärillä olevia reikiä korvaamaan menetettyä pinta-alaa.





Ilma kulkee hyvin ja tulee nyt molemmista etureunoista ulos, niiden sisäpuolen mosfettirivistöjen kohdalta ja jäähdyttää samalla myös boxin reunaosia, mihin ne on ruuvattu kiinni.
Tuo LCD-näyttö vie kyllä hurjasti tilaa, mutten raaski pilata sitä.
Mutta nyt ainakin pistoke pysyy kiinni, eikä heilu miten sattuu pelkkien nastojen varassa.

Suojamaadoitus mainittu.

Akuista invertterillä verkkosähkön kaltaista voimaa tarjoileva laitteisto on luonnostaan kelluva. Väärin tuossa kiinalaisessa (?) invertterissä oli se, että siihen oli kalustettu liitäntärasia, jossa oli koskettimen paikka maadoitukselle.

Laitteistosi on UPS, sähköntoimituksen varajärjestelmä.

Asennatko invertterilaitteiston kiinteästi? Mihin aiot kytkeä suojamaan? Ja vielä yksi kysymys. Laitatko invertterin ulostulon siten, että toinen terminaali on nollattu "Neutral" ja toinen jännitteinen "Live". Pystyykö sillä invertterillä tekemään noin, eli kelluuko lähtö ihan täydellisesti, vai onko akustoon johtavia yhteyksiä?

Muutamissa sähköjärjestelmissä, kuten Norjalaisilla vanhemmassa osassa verkkoaan, sähköverkossa ei ole nollausta lainkaan. Se on jonkin verran teettänyt töitä, koska se asettaa herkille ja huonoille laitteille vähän lisää rasitusta.

En usko että laitan tuohon maadoitusta ollenkaan, kun en kytke sitä koskaan kiinteään verkkoon.
Eilisen tutkimisen perusteella koko elektroniikka on kelluvaa mallia, kun noi mosfetitkin on tyynyjen eristämiä laitteen rungosta ja puristuvat kiinni clampseilla.

UPSi tyyppinenhän tämä, kun tarkoitus on vaan hyödyntää se energia mitä en sähköcruisereilla saa käytettyä, ja samalla käyttää tuota energiaa silloin kun sitä ei taivaalta saa, noiden akustojen kautta.
Laitteisto ei tule kiinteäksi ja ainoa suojamaadoitettu laite mikä tuohon kytketään on toi sähköauton 6A AC laturi.
Osin siksi sitä eilen testasinkin, että alkaako tuon laturin elektroniikka herjaamaan ja estää latauksen, mutta näin ei tapahtunut.

Nuo maintsemasi laitteen sisäiset yhteydet ja tutkimukset pitäis tehdä sellasen joka osaa, kun mä menen näissä ihan vaan koneheebon laivasähköperusteilla. Kelluva verkko sielläkin, ja maavuorojen metsästys ehkä liiankin tuttua hommaa.

Luvattu auringonpaiste katos jälleen heti alkuunsa paksujen pilvien taa ja valmiiden aurinkopaneelien todellista vuorokausituottoa en pääse edelleenkään mittaamaan. Sitten tuleekin jo seuraavat lumipyryt.

Alkuviikon lumimyräkän jälkeen oli paneeli melko jäässä. Muutta parissa tunnissa se oli puhdistunut ja harmaasta säästä huoiimatta sain siitä irti 1,5A virtaa.





Lumihommien jälkeen aloin rakentamaan toiselle paneelille telinettä ja tein se huonekaluputkesta osat yhteen hitsaten.
Hitsauskone on rikki ja se pätkii virtaa hitsauksen aikana ja muutamaan otteeseen oli hermot aika pinnassa, eikä räntä- ja vesisadekuurot yhtään tasottaneet mielialaa. Lisäsin liitoksiin vielä varmistuksena levy- ja pulttiliitokset.

Eilen sain sen maalattua ja tänään nostin häkkyrän seinälle talon länsipäätyyn. Siihen sitten paneeli pulttaamalla kiinni.
Nosto köydellä varmistaen kohtaan missä varjostus on puolesta päivästä alkaen pienintä. Laitan tuohon vielä pari harusta kiinnitystä tukevoittamaan.





Lopuksi piuhat kiinni ja peneelista alkoi tulemaan reilua 150W tehoa noin 2,4A virralla.

Eteläpaneelista tuli viiden tunnin aikana vajaa 0,5kWh, ja tästä länsipaneelista parissa tunnissa 0,2kWh ja nyt on vielä helmikuu, jolloin aurinkoa saa kerättyä metsän takaa vasta noin 7 tuntia.
Ensi viikolla saan kotiutettua toisen kontrollerin ja pääsen hyödyntämään molempia paneeleita samaan aikaan ja maksimaalisesti.
Kesemmällä noista irtoaa aurinkoisella kelillä kahteen akkuun vähintään se tavoittelemani 2kWh päivässä.

Tämä projekti vähän alkaa innostamaan noihin omiin sähköpaneleihin kanssa.... hmm...

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 26 helmikuu, 2022, 17:00Kesemmällä noista irtoaa aurinkoisella kelillä kahteen akkuun vähintään se tavoittelemani 2kWh päivässä.

Tänään tulikin aurinkolämmityksestä jo ne ekat parit kWh:t. Vaikka 2/3 vehkeistä on viä lumen alla. Tästä se kevät lähtee.


Löysinpäs ne mainitut kolvinkärjetkin. Oliskohan niistä hyötyä? Ovat 5,9mm paksuja ja joku pinnoite niissäkin on, ei kyllä sellainen kovakuori ku Wellerin kärjissä.
You cannot view this attachment.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 27 helmikuu, 2022, 00:15Tänään tulikin aurinkolämmityksestä jo ne ekat parit kWh:t. Vaikka 2/3 vehkeistä on viä lumen alla. Tästä se kevät lähtee.


Löysinpäs ne mainitut kolvinkärjetkin. Oliskohan niistä hyötyä? Ovat 5,9mm paksuja ja joku pinnoite niissäkin on, ei kyllä sellainen kovakuori ku Wellerin kärjissä.
You cannot view this attachment.

Mä voisin kans ottaa yhden kokeiluun kun tossa mun wellerissä on nyt suora kärki ja  ite oikeastaan tykkäisin enemmän tosta "L"-mallista 

Kiitos. En kyllä saa noita sopimaan oikein mitenkään kun ovat lopulta 1,5mm paksumpia kuin mitä tuohon suurempaan mahtuu.
Pienemmässä 45W kolvissa ei varmaan edes tehot riitä noin massiivisen kärjen kuumennukseen tai kuumanapitoon.

Lainaus käyttäjältä: Camino79 - 27 helmikuu, 2022, 09:58Mä voisin kans ottaa yhden kokeiluun kun tossa mun wellerissä on nyt suora kärki ja  ite oikeastaan tykkäisin enemmän tosta "L"-mallista 

Joutaa kyllä.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 27 helmikuu, 2022, 11:07Kiitos. En kyllä saa noita sopimaan oikein mitenkään kun ovat lopulta 1,5mm paksumpia kuin mitä tuohon suurempaan mahtuu.
Pienemmässä 45W kolvissa ei varmaan edes tehot riitä noin massiivisen kärjen kuumennukseen tai kuumanapitoon.

Kyllä tollanen 45 wattisessakin toimii, ei ne nyt niin isoja ole. Mutta jos ei mahu, niin se haittaa...

Rakenetelin eilen ne harukset sille länsipään paneelille. Materiaalina täkkipultit 8mm kierreillä, kierretankoa, ketjua ja vanttiruuvit.
Kiinnitys tuli talon pystypiiroihin ja toisesta päästä niihin paneelilevyyn pulttaamiini profiiliputkiin.
Telineessä itsessään on vielä lisäksi se yksi vinotuki ja uskoisin että paneeli pysyy paikallaan vähän kovemmallakin myrskyllä. Aika korkeallahan tuo jo on, mutta sais sen vielä 2m korkeammallekin, talon ylimmän kerroksen kohdalle.



Eilisen aikana sain talteen reilu 0,7kWh ja tänään vajaa 0,8kWh. Eteläseinältä irtoaa tehoa jo noin 6 tuntia ja keskipäivällä on reilun tunnin varjostus puuston takia ja se poistunee toukokuun alussa auringon noustua riittävän korkealle. Samoin aurinkoaika lisääntyy vajaaseen 7 tuntiin.
Lounaispaneelissa aurinkoaika taas on tällä hetkellä metsän takia vajaa 3 tuntia, joka huhtikuun alussa on todennäköisesti kasvanut jo lähes 6 tuntiin.
Paneeleista ei tarvi ottaa täysiä piikiitehoja, vaan noin 50% 300W piikkitehosta riittää jo tarvitsemalleni 2,5A latausvirralle.

Katolta sais tietty tehoja vielä enemmän, mutta tehontarve täyttyy näillä ja näistä saa kevättalvella lumet pois helposti katolle kiipeämättä, jos sellaista on syystä tai toisesta paneeliin tarttunut. Samoin kuura tuntuu katoavan hetkessä, aamuauringonsäteiden osuessa mustaan paneeliin. Ja saahan näillä napattua matalaa aurinkoa talteen keskitalvella vaikka vaakatasostakin.

Nyt joutuu vielä pelaamaan tuolla yhdellä kontrollerilla, paneelista toiseen siirrellen, jonka vuoksi hukkaan 0,2-0,3kWh toisen paneelin aurinkoajasta mutta toisen paneelin kontrolleri on jo Suomen tullissa tulossa, ja saan sen toivottavasti käyttöön jo muutaman päivän sisällä.

Sain toisen controllerin kotiutettua toissapäivänä ja eilen pääsin hyödyntämään molemmilla paneeleilla aurinkoaikaa.

Eilen aamulla oli jtn. sumua ja tuotto käi yhteensä 0,8kWh mutta tänään utua oli vähemmän ja sain eteläseinältä talteen 0,65kWh ja länsiseinältä 0,4kWh.
Eteläseinällä on edelleen se varjostus ja länsiseinällä aurinko laskee metsän taa jo klo 16 aikoihin.

Energiaa tulee kuitenkin jo siihen malliin että illan plasmatelkkarin katsomiset menee kokonaan auringon voimalla.
Rahallinen hyöty kuvaa hyvin homman harrastusmaisuutta, kun tuo säästetty kWh maksaa tällä hetkellä noin 11 senttiä.
Eli rahallisesti ei juurikaan mitään, mut saapahan ajan kulumaan. Sillä määrällä ajaa tarvittaessa päivän ruokakaupassa ja huoltamokahvilla käynnit sähköautolla tai kesemmällä yli 40km fätticruiserilla.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 04 maaliskuu, 2022, 17:41Sain toisen controllerin kotiutettua toissapäivänä ja eilen pääsin hyödyntämään molemmilla paneeleilla aurinkoaikaa.

Eilen aamulla oli jtn. sumua ja tuotto käi yhteensä 0,8kWh mutta tänään utua oli vähemmän ja sain eteläseinältä talteen 0,65kWh ja länsiseinältä 0,4kWh.
Eteläseinällä on edelleen se varjostus ja länsiseinällä aurinko laskee metsän taa jo klo 16 aikoihin.

Energiaa tulee kuitenkin jo siihen malliin että illan plasmatelkkarin katsomiset menee kokonaan auringon voimalla.
Rahallinen hyöty kuvaa hyvin homman harrastusmaisuutta, kun tuo säästetty kWh maksaa tällä hetkellä noin 11 senttiä.
Eli rahallisesti ei juurikaan mitään, mut saapahan ajan kulumaan. Sillä määrällä ajaa tarvittaessa päivän ruokakaupassa ja huoltamokahvilla käynnit sähköautolla tai kesemmällä yli 40km fätticruiserilla.

Ja jäähän tosta käytännössä kaikki sähkö kämpän lämmitykseen telkun kautta, kun ei se energia mihinkään katoa.

Lainaus käyttäjältä: A.Naali - 04 maaliskuu, 2022, 21:18Ja jäähän tosta käytännössä kaikki sähkö kämpän lämmitykseen telkun kautta, kun ei se energia mihinkään katoa.

Näin mä olen sen itsekin aatellu että sen minkä hyötysuhteissa häviää saa lämmityksessä takaisin.
Melko lailla hohkaa tuollainen iso plasmalätty.