Lainaus käyttäjältä: LPR - 06 toukokuu, 2023, 14:31Ruotsin taloudessa on paljon syvempi laskusuhdanne/lama kuin Suomessa tai muissa pohjoismaissa. Nousun ennustetaan alkavan vasta vuonna 2025.

Kun sattuis jotain sopivaa listoille niin haku ei välttämättä olis paha rasti...

Lainaus käyttäjältä: Carillo - 07 toukokuu, 2023, 09:26Kun sattuis jotain sopivaa listoille niin haku ei välttämättä olis paha rasti...

Syksyä kohden hinnat voi painua lisää. Joku tommonen jos ois sitte alessa, joko pitää alkaa tehdä liiteriin yks osasto lissää:

https://www.blocket.se/annons/blekinge/ford_tudor_standard__39/108472936

https://www.nettiauto.com/mazda/1800/13574578

Kaasuteltu Bjuikki 
https://www.nettiauto.com/buick/wildcat/13561930

Lainaus käyttäjältä: Pertti K - 07 toukokuu, 2023, 14:15Kaasuteltu Bjuikki 
https://www.nettiauto.com/buick/wildcat/13561930

aika pienillä pulloilla päätetty homma toteuttaa. Toisaalta, on kuvien perusteella komposiittipulloja niin on noinkin pienet arvokkaat, eikä ole tarvinnu varmaan laittaa mitään kuorma-iskareita.

Ite pääsen jos saan asemalta hyvät paineet pyttyihin sen 200+ mailia takaluukun kokosilla pulloilla. Aattelin että jos joskus laittas orggis bensatankin tilalle jonkun "venetankin" ja siihen paikalle joku komposiittipullo vielä. Rautasesta painojakauma varmaan menisi jo ihan vammaseksi.

Miten kaasun annostelu noissa jälkiasennussysteemeissä oikein toimii?

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 07 toukokuu, 2023, 14:27Miten kaasun annostelu noissa jälkiasennussysteemeissä oikein toimii?

ilmanputsariin kaasarin päälle tulee sellanen mikseri. Siinä mikserissä on ilmaväli, mistä se kaasu imetään moottoriin paineenalentajalta. Eli ilmavälin tulisi olla sellanen että ei täyskaasutuksessa rajota ilman saantia, mutta kuitenkin cruise-ajossa imu pysyy tarpeeksi isona...eli vähän samaa mitä kaasuttimessa.

Paineenalentimessa (mistä tossakin kuva) ei ole mun ymmärtääkseni mitään "power valve"- systeemeitä. Se vaan alentaa sen pyttypaineen (~200bar max) ilmakehän paineeseen. Tyhjäkäynnille taitaa olla oma piirinsä ja oma säätöruuvi, mutta sen toiminnasta en tiedä että painaako se sieltä sillon pienellä paineella kaasua ulos vai miten toimii.

Paineen alentimen ja mikserin välissä on kuristin millä seosta pystyy säätämään. Seosta voi myös säätää mikserin ilmavälillä vaikka optimitilanteessa sen pitäisi olla koneen maksimi ilman tarpeen mukaan säädetty ja seossäätö tehdään niillä kuristimilla. Mun mielestäni se viestii alimitoitetusta järjestelmästä jos ilmansaantia joutuu kuristamaan sen vuoksi, kun heittää kaasu pohjassa motin laihalle ja on tehoton. Kuitenkin se isompi ilmaväli korreloi ihan suoraan seosta laihentavasti vaikka muuhun säätöön ei koskisi mitenkään.


Ite olen omaani aatellu rakentaa "power valven" tässä kesän mittaan. Eli yksi paineen alennin lisää ja paineenalentimen ja mikserin väliin linjaan alipainekellolla varustettu lämmityslaitteen hana, minkä avautumisalipainetta säädän jousilla.

Toi kaasu on siinä mielessä kenkkua säädettävää, että liika rikkaalla olo ei vaan aiheuta valtavaa kulutusta niinkun bensalla, vaan palo tukahtuu ja "booaa". Eli voisi sanoa että katto on matalammalla ja lattia alempana, sillä liika laihalla olosta ei ole yhtä nuuka että kone protestoisi sitä vastaan muulla tavoin kuin olemalla laiska.

Ongelmallisin tilanne omien kokemusten mukaan on pienet moottorijarrutukset. Siis sellaiset, että on aivan pieni alamäki tai pieni jalan kaasulta nosto, missä moottori vielä kuitenkin "käy", mutta kevyesti. Sillon tapahtuu joku outo rikastuminen helposti, mikä tekee ärsyttävää nypytystä niinkun joku sytkävika olisi.

Nää on lähinnä omat kokemukset asiasta, nyt kesällä aattelin syvemmin perehtyä ja kattoa josko tosta systeemistä saisi kehitettyä sellasen oikeesti niin hyvän kun saa.

Pari yleistä havaintoa on vielä se, että kaasu tarvii paljon enemmän sytkäennakkoa mitä bensa...eli jollain vakio jakajalla ei voi molempia ajaa kovinkaan onnistuneesti ilman perusennakon säätöä kun polttoaine vaihtuu (bensalla voi ajella ötkötellen ja tarkalla korvalla nakutusta kuunnellen. Bensapuoli on kyllä oikeesti aika epärelevanttia, ei sitä edes talvella tarvii). Lisäksi lämpökuorma on ihan valtava, eli konetila hohkaa ihan eri tavalla mitä bensalla.

Lainaus käyttäjältä: Rust Devil - 07 toukokuu, 2023, 11:04https://www.nettiauto.com/mazda/1800/13574578

Tuollaisella aloitin autoiluni 

https://www.nettiauto.com/kaiser-frazer/deluxe/13514406

Minkä hintasia tämmöset Fazerit yleensä on? 

Tuo nyt ei kuitenkaan ole ajokuntoinen...

Lainaus käyttäjältä: sössö - 07 toukokuu, 2023, 15:01ilmanputsariin kaasarin päälle tulee sellanen mikseri. Siinä mikserissä on ilmaväli, mistä se kaasu imetään moottoriin paineenalentajalta. Eli ilmavälin tulisi olla sellanen että ei täyskaasutuksessa rajota ilman saantia, mutta kuitenkin cruise-ajossa imu pysyy tarpeeksi isona...eli vähän samaa mitä kaasuttimessa.

Paineenalentimessa (mistä tossakin kuva) ei ole mun ymmärtääkseni mitään "power valve"- systeemeitä. Se vaan alentaa sen pyttypaineen (~200bar max) ilmakehän paineeseen. Tyhjäkäynnille taitaa olla oma piirinsä ja oma säätöruuvi, mutta sen toiminnasta en tiedä että painaako se sieltä sillon pienellä paineella kaasua ulos vai miten toimii.

Paineen alentimen ja mikserin välissä on kuristin millä seosta pystyy säätämään. Seosta voi myös säätää mikserin ilmavälillä vaikka optimitilanteessa sen pitäisi olla koneen maksimi ilman tarpeen mukaan säädetty ja seossäätö tehdään niillä kuristimilla. Mun mielestäni se viestii alimitoitetusta järjestelmästä jos ilmansaantia joutuu kuristamaan sen vuoksi, kun heittää kaasu pohjassa motin laihalle ja on tehoton. Kuitenkin se isompi ilmaväli korreloi ihan suoraan seosta laihentavasti vaikka muuhun säätöön ei koskisi mitenkään.


Ite olen omaani aatellu rakentaa "power valven" tässä kesän mittaan. Eli yksi paineen alennin lisää ja paineenalentimen ja mikserin väliin linjaan alipainekellolla varustettu lämmityslaitteen hana, minkä avautumisalipainetta säädän jousilla.

Toi kaasu on siinä mielessä kenkkua säädettävää, että liika rikkaalla olo ei vaan aiheuta valtavaa kulutusta niinkun bensalla, vaan palo tukahtuu ja "booaa". Eli voisi sanoa että katto on matalammalla ja lattia alempana, sillä liika laihalla olosta ei ole yhtä nuuka että kone protestoisi sitä vastaan muulla tavoin kuin olemalla laiska.

Ongelmallisin tilanne omien kokemusten mukaan on pienet moottorijarrutukset. Siis sellaiset, että on aivan pieni alamäki tai pieni jalan kaasulta nosto, missä moottori vielä kuitenkin "käy", mutta kevyesti. Sillon tapahtuu joku outo rikastuminen helposti, mikä tekee ärsyttävää nypytystä niinkun joku sytkävika olisi.

Nää on lähinnä omat kokemukset asiasta, nyt kesällä aattelin syvemmin perehtyä ja kattoa josko tosta systeemistä saisi kehitettyä sellasen oikeesti niin hyvän kun saa.

Pari yleistä havaintoa on vielä se, että kaasu tarvii paljon enemmän sytkäennakkoa mitä bensa...eli jollain vakio jakajalla ei voi molempia ajaa kovinkaan onnistuneesti ilman perusennakon säätöä kun polttoaine vaihtuu (bensalla voi ajella ötkötellen ja tarkalla korvalla nakutusta kuunnellen. Bensapuoli on kyllä oikeesti aika epärelevanttia, ei sitä edes talvella tarvii). Lisäksi lämpökuorma on ihan valtava, eli konetila hohkaa ihan eri tavalla mitä bensalla.

Dänks!
Hyvin selostit ja samalla avasit monta askarruttanutta asiaa👍

https://www.nettiauto.com/volvo/740/13575124

Kai noita sit on.

https://www.nettiauto.com/kaiser-frazer/deluxe/13575254

Kaiser-Frazer Deluxe
1953



Vaikka en muista koskaan luonnossa nähneeni.

Onhan noita useitakin, mullakin ollut yks hetken aikaa latolöytö kuosissa. Myin kaverille poriin joka choppas ja muutti kaksoviseks...

https://www.blocket.se/annons/kronoberg/talbot_matra_simca_rancho/108798657

Lainaus käyttäjältä: Pertti K - 07 toukokuu, 2023, 14:15Kaasuteltu Bjuikki 
https://www.nettiauto.com/buick/wildcat/13561930

ja sähköautojen rangeille nauretaan    upee ratti