Joo.
Vanteet on tilaustavaraa detroitilla ja samoin US Wheelsillä. Noin kuukauden verran toimitusaikaa ja päälle shipping.

600€ myyn tuon 15" sarjan kun vendorilta ei oo kulunu enää mitään niiden palautuksesta ja saan sillä kuitattua pois rahti-, alvi- ja tullauskulut.
Uudet on jo kontissa tulossa suomeen ja on ainakin se haluttu 20", tosin kaiki muu ei ole vielä varmaa vieläkään.

Joo 18" ajatellu.. 20" olisi jees mutta arveluttaa miten paljon saan kumia ympärille. Lienee kuitenkin reilu tonnin alkaen hinnat noilla?

Lainaus käyttäjältä: Visa - 23 maaliskuu, 2023, 15:59Joo 18" ajatellu.. 20" olisi jees mutta arveluttaa miten paljon saan kumia ympärille. Lienee kuitenkin reilu tonnin alkaen hinnat noilla?

Mahdollismman iso vanne ja matala rengas on hyvä lähtökohta.
20" vanteiden hinta on reilu 2K€ tulleineen ja veroineen kun ne on Suomessa. Konttirahtina säästää tuosta hieman.
Noi 15" vanteet meni tuolla hinnalla kaupaksi heti.

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 23 maaliskuu, 2023, 16:26Mahdollismman iso vanne ja matala rengas on hyvä lähtökohta.

Miksi? Kun ei sovi yhtään vanhaan autoon minkään näkösenä.

No ne on niin makuasioita. Riippuu paljon kokonaisuudesta ja tyylisuunnasta.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 24 maaliskuu, 2023, 03:41Miksi? Kun ei sovi yhtään vanhaan autoon minkään näkösenä.

ei sovi kyllä mihinkään autoon...

Sr6 audiin möin 285 30 21 renkaat, minusta tehokkaaseen autoon käy hyvin.

Omaksi huviksi kun näitä rakentelee, on vapaat kädet tehdä ihan mitä vaan.
Vanhat pallorenkaat toki kuuluu museoautoihin ja niitähän mulla ei oo yhtään.

Onko Kuu Juustoa, vai kuttaperkkaa saatana.
(Sleepy Sleepers albumilla "Voikkaa ja huikkaa" vuonna 1984)

Noudin viikonloppuna Toronadon sisustuksen kotipihaan. Kaikki on reilusti homeessa, penkinrungot ruosteessa ja penkissä lattiasientä muistuttavaa tukevaa kasvustoa. Läpimärkä sisustus on nyt saanu kuivua 2 vuotta rauhassa ja aattelin joutessani hieman fiksailla sitä kuntoon.

Aloitin kuskinpuolen ovipahvista, joka oli kaikista huonoin osa; se oli homeessa, pahvi kierossa, muoviosat rikki, listoja rikki ja palasia sekä osia puuttuu.





Noissa pahveissa on alareunassa metalinen lista johon vinyyli kiinnitetään ja jossa on nastat verhoilun oveen kiinnittämiseksi.
Listasta ei paljoa jäljellä ollut joten rapsin loputkin pois ja kopustelin ruosteet pihalaatoitukselle. Pahvin alaosa oli ihan pehua ja joiltakin osin maatunut pois.
Purin siten pahvista pois ison muoviosan ja kaikki kromilistat. Pahvin uusiminen olisi vaatimut kaikkien ompeleiden aukomisen ja  uudelleenompelun pahvin läpi, joten päädyin vanhan kunnostamiseen.



Paukuttelin vasaralla puuvasteen päällä pahvia suoremmaksi ja lopuksi laminoin pahvin alaosaan pari kerrosta kuttaperkkaa (tässä modernimmassa merkityksessä siis lasikuitua, eikä sitä guttapekkaa).
Laminoinnin valmistuttua vedin pahvin alaosan vinkoilla kiinni levynpalaseen ja päälle laitoin paksun muovisen palkin johon hartsi ei tartu kovin lujasti kiinni.
Näin pahvin alaosasta tuli jälleen suora ja se kestää sen mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Vielä pitää siistiä paneelin alareuna ja liimata vinyylikaistale kiinni lasikuituun, paneelin takapuolelle.









Muoviosa oli hauras, monesta kohtaa rikki, siitä puuttui palasia joten kuttaperkka tuli tässäkin avuksi.
Liimasin ensiksi muurtumat ja irtopalaset kiinni pikaliimalla jotta sain paneelin oikean malliseksi. Sitten tein messinkilangasta vahvistukset molempiin yläkulmiin joissa oli langalle sopiva ura ja puuttuneen paneelin etuosan tein tyhjästä jeesusteipin päälle ja tuon messinkilangan varaan, muutamalla kerroksella kuitua.

















Dremelillä siistin ylimääräiset kuituosat pois ja kolosin etuosan sisäreunaan paikan kromilistan päälle, joka siis uppoaa tuon tehdyn osuuden sisään. Viime syksynä ostin Ebaysta S-listan joka oli katkettuaan korvattu tässä reikänauhalla, ja joka on aika harvinainen löytää ehjänä, ja osana yksi kalleimmista sisustan osista (toki se ensimmäinen ehjä listahan pöllittiin siellä ameriikassa kun oli muiden kriittisten osien kera sen vannekuorman mukana).





Sitten hieman hiontaa, kittailua, lisää hiontaa ja kittailua ja lopuksi mustaa maalia jonka töpötin lopuksi sormeen laitetulla muovipussilla, jotta sain pintaan samanlaisen struktuurin kuin muuallakin paneelissa.









Muoviosa ja vinyylipinta saa vielä osakseen kunnon pesun ja hoitoainekäsittelyn ennen loppukasausta.

Hienoa harrastamista.... Mä oon strukturoinut tuota martiointipintaa ihan vaan syljellä kostutetulla peukalolla. Mutta muovipussi on jo aika teknistä... mihin tämä maailma on vielä menossa tuon kaiken teknillisyyden kanssa... 

Tota pienellä epoksilaminaatilla ovipahvin oikasujäykistystä piti Bellyssäkin harrastella, kun ei siinä(kään) oltu tajuttu kuin se vesisuojaus sinne pahvin alle pitää laittaa. Mutkallehan se jatkuvasta kastumisesta menee, vaikkei vielä lahoiskaan. Kostutus ja painojen alle oikeemaan olis yks keino, mutta kun se ei sit taho kuivaa, koska ne painot ja tukilevy...

Lainaus käyttäjältä: Harri S - 23 toukokuu, 2023, 22:05Onko Kuu Juustoa, vai kuttaperkkaa saatana.
(Sleepy Sleepers albumilla "Voikkaa ja huikkaa" vuonna 1984)

Noudin viikonloppuna Toronadon sisustuksen kotipihaan. Kaikki on reilusti homeessa, penkinrungot ruosteessa ja penkissä lattiasientä muistuttavaa tukevaa kasvustoa. Läpimärkä sisustus on nyt saanu kuivua 2 vuotta rauhassa ja aattelin joutessani hieman fiksailla sitä kuntoon.

Aloitin kuskinpuolen ovipahvista, joka oli kaikista huonoin osa; se oli homeessa, pahvi kierossa, muoviosat rikki, listoja rikki ja palasia sekä osia puuttuu.





Noissa pahveissa on alareunassa metalinen lista johon vinyyli kiinnitetään ja jossa on nastat verhoilun oveen kiinnittämiseksi.
Listasta ei paljoa jäljellä ollut joten rapsin loputkin pois ja kopustelin ruosteet pihalaatoitukselle. Pahvin alaosa oli ihan pehua ja joiltakin osin maatunut pois.
Purin siten pahvista pois ison muoviosan ja kaikki kromilistat. Pahvin uusiminen olisi vaatimut kaikkien ompeleiden aukomisen ja  uudelleenompelun pahvin läpi, joten päädyin vanhan kunnostamiseen.



Paukuttelin vasaralla puuvasteen päällä pahvia suoremmaksi ja lopuksi laminoin pahvin alaosaan pari kerrosta kuttaperkkaa (tässä modernimmassa merkityksessä siis lasikuitua, eikä sitä guttapekkaa).
Laminoinnin valmistuttua vedin pahvin alaosan vinkoilla kiinni levynpalaseen ja päälle laitoin paksun muovisen palkin johon hartsi ei tartu kovin lujasti kiinni.
Näin pahvin alaosasta tuli jälleen suora ja se kestää sen mitä tulevaisuudessa tarvitsee. Vielä pitää siistiä paneelin alareuna ja liimata vinyylikaistale kiinni lasikuituun, paneelin takapuolelle.









Muoviosa oli hauras, monesta kohtaa rikki, siitä puuttui palasia joten kuttaperkka tuli tässäkin avuksi.
Liimasin ensiksi muurtumat ja irtopalaset kiinni pikaliimalla jotta sain paneelin oikean malliseksi. Sitten tein messinkilangasta vahvistukset molempiin yläkulmiin joissa oli langalle sopiva ura ja puuttuneen paneelin etuosan tein tyhjästä jeesusteipin päälle ja tuon messinkilangan varaan, muutamalla kerroksella kuitua.

















Dremelillä siistin ylimääräiset kuituosat pois ja kolosin etuosan sisäreunaan paikan kromilistan päälle, joka siis uppoaa tuon tehdyn osuuden sisään. Viime syksynä ostin Ebaysta S-listan joka oli katkettuaan korvattu tässä reikänauhalla, ja joka on aika harvinainen löytää ehjänä, ja osana yksi kalleimmista sisustan osista (toki se ensimmäinen ehjä listahan pöllittiin siellä ameriikassa kun oli muiden kriittisten osien kera sen vannekuorman mukana).





Sitten hieman hiontaa, kittailua, lisää hiontaa ja kittailua ja lopuksi mustaa maalia jonka töpötin lopuksi sormeen laitetulla muovipussilla, jotta sain pintaan samanlaisen struktuurin kuin muuallakin paneelissa.









Muoviosa ja vinyylipinta saa vielä osakseen kunnon pesun ja hoitoainekäsittelyn ennen loppukasausta.

Näitä on mukava lukea ja haaveilla "noin minäkin sitten isona korjaan vanhoja autoja"

Tänään Austinin nysväilyn lomassa otin Toronadon ovipahvit uudelleen käsittelyyn.
Tukevasti hometta mutta apparin pahvi oli muviosaltaan ehjä ja pahvin alaosakin kelpaa sellaisenaan ilman lasikuituvahvistusta. Käsinojan pehmuste oli tässäkin kutistunut ja käpristeli irti rungostaan.





Pesin homeet pois tinnerillä ja laitoin käsinojan uretaaniliimalla ja purostimilla liimaukseen.
Muoviosiin lopuksi reilusti muivinhoitoainetta jolla sai palautettua kiillon ja hieman kimmoisuuttakin.





Lopputulos on ihan ok, lähtökohta huomioiden, varsinkin tuossa kuljettajanpuoleisessa. Alaosan matonpalan varmaan uusin molempiin, jahka löydän sopivaa materiaalia, tai sitten maalaan mustalla nuo haalistumat pois. Apparin pahviin tarvii myös hommata vetokahva sen varastetun tilalle.

Eipä olis tullu mieleen kokeilla tinneriä homeelle...

Toimii hyvin tuossa mustassa ja hometäplät kyllä irtosi ja kaikki muukin lika ja ruosteet sekä auton ruiskumaalauksen roiskeet paneelin reunoista.
Mulla oli joskus 20v sitten valkoinen mk3 avoescortti jonka likaantumeen valkoisen vinyylikaton oli nixmanni maalannu joskus valkoisella maalilla.
Tein sille tosi rajun tinneripesun jolla maalit irtosi ja perään yksi pullo autoglymin muovinhoitoainetta niin tuli uudenveroinen.
Tosi lujassa ne maalit oli, kuin muistaa kuinka kuunpintahuokoinen ja röpelöinen se pinta noissa fordin vinyylikatoissa on. Eihän vinyyli tinneriä loputtomiin kestä mutta riittää että rätillä pyyhii heti puhtaaksi saadun kohdan kuivaksi ja hoitoainetta pintaan. Samalla saa palautettua sitä kimmosuuttakin.