Boss Hoss diesel ”Flirtin’ with disaster”

Aloittaja Harri S, 04 lokakuu, 2020, 18:08

« edellinen - seuraava »

Harri S

Keskipakokytkimen irroittamisessa oli hyvä sauma testata uutta sorvia.
Kykä mahtui juuri ja juuri johteiden yläpuolelle ja näin pääsin sorvaamaan sen hitsatun prikan pois sieltä keskeltä. Millä lie hitsattu kun vaati karbidi teräpalan ennen kuin alkoi hitsi lastuamaan.
Prikka koputtelemalla irti ja sieltähän se akselinpää lopulta löytyi.







Sitten vaan ulosvetimellä akseli pois kytkimestä. Käytän tuon akselin koska uskon sen kestävän myös prätkässä, kun on kerran murtumatta kestänyt tärylätkäkäytönkin, raskaan kytkinmurikan kera.





Tohon jyrsitään poorit ja kiinnitysmutterille kierteet jotta siihen sopii tuollainen Enfieldin enskan hammasratas.

Päätoiminen harrastaja

Vuppe

Ensiön ketjun kiristys, laatikkoa siirtämällä vai teetkö kiristimen ketjulle?

Harri S

En tiiä vielä. Enfieldissä on kiristin ja sen avulla sais kyllä askin ja koneen liki toisiaan ja siten paketin lyhyemmäksi.
Kiintee aski olis myös tukevampi kuin siirrettävä.
Intialainen tuossa kyseli että minkä mallin askin haluan, vastailin sille että kuvan mukainen perus 4 vaihteinen aski riittää.
Dieselistä en puhunu sille mitään.
Päätoiminen harrastaja

Vuppe

Näkyy olevan vähän samantyylinen muoviluisti kun vanhemmissa (pre -84) harleyn ketjuenskoissa. Sen verran vaatii öljyä että luisti/ketju saa voitelua, muuten luisti sulaa aika nopsaan.

Harri S

Intialaiset alko välppäämään rahtikustannusten kanssa, pyysivät ja anelivat lisää paypalrahaa ja minähän en sellaiseen kusetukseen suostu vaikka olis koko valtio uppoamassa. Joten jäähylle meni sen vaihdelaatikon hankinta ja annoin heille 2 vaihtoehtoa; aski liikkeelle Finlandiaan tai rahulit takas. Veikkaan vahvasti että palautukseen mennään koska pyydetyt lisämaksut ja niiden saamatta jääminen ei tee kaupasta kannttavaa Intianpojalle.

Ei se haittaa ja säikeen otsikko vaihtui siten lennosta kyrilliselle puolelle, koska ostin jo mieluisen prätkäprojektin talven selkää taittamaan.
K750 vuosimallia 1968.
Mukaan tuli pyörä juuri vaihdetulla peruskorjatulla moottorilla sekä sivuvaunu varapyörineen, polvisuojineen ja varaosineen.
Eli vuonna 1998 vuonna maahantullut räpeltämätön ja patinoitunut orkkispyörä papereineen, jota en raaski alkaa tässä vaiheessa dieselöimään, vaan annan alkuperäistekmiikalle mahdollisuuden.



Tänään haettiin laite sivuvaunuineen kotiin, ja edessä on talven aikana tehtävä konservointi, kaikkien vaijerien uusinta, sähköjen yms. sipistely tuossa pihan pienessä huvipajassa.
Päätoiminen harrastaja

palontie

Hyvä että tuollaiselle laiskimukselle löytyy jotain puhdetyötä..
Eniten vituttaa kaikki.

puu

Uskaltaako tätä topiccia enää lukea?
Nyt tätä luetaan myös venäjällä ja kommentoijat ja
tykkääjät luetteloidaan kansioihin.

slant sickness

Onpa hyvässä patinassa tämä itäpyörä. Ulkonäköön ei ilmeisesti ole tulossa suurempia muutoksia?
Tenu-Dart, bioetanolikäyttöinen vanha auto.

1purehell

Mun hallin pihalle ilmestyi joskus 6-7 vuotta sitten tuollainen K. Ei sitä sen kummemmin ihmetelty, kun siinä tontilla pyöri (ja pyörii edelleen) kaikenlaista omituista kalustoa, silloisen kerhotallin ja autokorjaamon takia. Pari kuukautta se siinä makasi, ennen kuin tuli puheeksi, että kenenkäs projekti tuo muuten on. Selvis, ettei kenenkään. Vähän kyselemällä löytyi omistaja ja sain hänet puhelimella kiinni. Omistaja pahoitteli ja kertoi, että oli ollut tulossa yöllä reissusta, kun pyörä lopetti toimintansa ja siihen hätään ei ollut muuta keksinyt, kuin lykätä sen mun tontille.  ;D Mainitsi, että vois sen joku siitä ostaakin, ettei tarvitse hakea sitä pois.

Kaveri innostui ja osti sen siltä istumalta. Lähdettiin sitte korjauksen jälkeen käymään jäätelöllä 1,8 km päässä olevalla huoltoasemalla. Se pyörä hajosi 5 kertaa, joka kerran eri paikasta, ennen kun lopulta päästiin sinne huoltoasemalle. Vasta takasin tullessa pimeni toinen pytty. Tulipa lykättyä sitä pyörää helteessä eräskin kilometri. Noi vaatii kyllä joko hitosti asennetta, tai oikeasti sellaisen omistajan, joka jaksaa perehtyä ja korjata vikojen juurisyyt. Eli mitä näitä Harrin projekteja olen seurannut, niin tuo jälkimmäinen osui nyt just kohdalleen.  :+1:
Vakavammanpuoleinen katsastusrikos, 2 litrainen kone 1,6 Taunuksessa.

Peto

Ural troikka sivuilla on paljon projekteja, joissa on istutettu auton moottoreita K750 runkoihin. Varsinkin kuplan kone muutoksia on tehty melko monta. On siellä 2cv, jalta ja taisi siellä olla joku rivikone diesel konversiokin.

Kaverin K750 katkoi venajousia, kun konetta vähänkään kierrätti. Vaihdettiin vanhoja kuplan koneen venajousia niin rupesi rokkaamaan O0

Harri S

Joo. Hyviä pyöriähän nämä, on kyllä raskaan ja tukevan oloinen, kun Tänään sitä tuossa puuhan lomassa ees taas työntelin.
Tämä olis ainakin aluksi tarkoitus pitää patinakuosissa ja ihan alkuperäisenä. Lakkaa saatan tupsauttaa suojaksi jos tuo patina sellaista vaatii.

Ei kun sitten hommiin vaan.
Eli nappasin tästä molemmat kaasuttimet pois, kun olivat uudempaa eli väärää mallia, jossa uimurikammio on vinossa lättikseen asennettaessa.
Pyörän mukana tuli neljä vajaata irtokaasaria, joista valkkasin kaksi pystyuimurillista aihiota näperreltäväksi.
Tässä on 3mm paksut asbestitiivisteet kaasarin ja sylinterin välissä ja niitä on helppo kiriä niin että kaasarin laipat on solmussa.

Niin oli noista kaikista, joten laippojen kunnostuksella homma käyntiin.
Ne vois tietysti hioa tai takoa suoraksi, mutta kun mulla on toi uusi sorvi, niin sorvasin ne suoriksi, jotta ovat sitten vimpan päälle tiiviit leikkaamillani uusilla tiivisteillä. Otin vain sen verran kun oli pakko, jotta laippa säilyi riittävän paksuna.







Puuhaan kuului tietty kaasuvaijereiden putsaus ja herkistely, kun olivat ryytyneet melko lailla jumiin. Sitten vaan puhdistetut kaasuttimet uusilla paperitiivisteellä kii ja se homma oli siinä.





Tankki oli reilussa ruosteessa sekä sisältä että päältä. Työkalukotelossa ja tankissa oli vesi päässyt seisomaan melko kauan.



Nakkasin sisälle pari kouraa isoja muttereita ja hölskyttelin enimmät ruosteet ja irtomaalit pois. Vesihuuhtelulla näki enimmät vuodot, ja niitä olikin yksi isompi takanurkassa ja muutama pienempi huokonen.
Pellistä pikku paikka, tinapohjuste tankkiin sekä paikan molemmille puolille ja lopuksi koritinalla reikä umpeen.







Tuo paikka jää tankin alle piiloon, eikä tinaus siten pilaa patinaa. Siistin tinaukset viilalla sileiksi ja tinaus patinoitui nopeasti seuraavassa työvaiheessa.

Kävin nimittäin hakemassa kaupasta pari pulloa fosforihappoa ja tein siitä vahvan 50% seoksen, jolla saa ruosteet pois nopsaan sekä sisältä että työkalukotelosta. Pari litraa happoa riitti hyvin kun käänteli tankkia aina vartiksi eri asentoon. Hanan tietty otin pois ja tulppasin sen ja kaikkien yhdysletkujen reiät.





Parissa tunnissa tankki oli sisältä ruosteista puhdas ja pääsin huuhtelemaan sen vedellä puhtaaksi. Ylimääräisiä isoja reikiä ei onneksi enää tullut hapotuksessa lisää.



Raspasin täyttöaukon puhtaaksi ja kuivasin tankin huolellisesti kuumailmapuhaltimella, joka paikasta ja saumasta.
Sekoittelun 2 litraa valkoista Inertan 2K epoksimaalia ja kippasin seminotkeaksi ohennetut maalit tankkiin. Kirkas teippi täyttöaukossa mahdollistaa maalin leviämisen tarkkailun kääntelyn aikana. Lopuksi ravistelemalla, jotta tankin yläosakin saa osansa maalista.
Maali tirskahteli huokosista läpiasti ja tukkii ne viimeistää huomisen toisella käsittelykerralla.





Sitten vaan teipit pois täyttöaukosta ja ylimääräiset maalit kipaten takas lasipurkkiin huomista odottamaan.





Tankki viistoon asentoon kuivumaan jotta pääosin takaosassa olevat huokoset saa riittävästi kalvopaksuutta.

Laitoin tyhjään koneeseen pari litraa 20W50 mineraaliöljyä. Ilta tummui ja aika laitella kilut ja kalut tältä päivältä pussiin.



Tarvii ostaa tähän metri sytytysjohtoa jotta saa kipinän tulpille asti ja koklattua konetta käyntiin.
Päätoiminen harrastaja

palontie

Mä sain sen käsityksen että tää oli varattu talvi-illoiksi :o No ensiviikolla hankit sitten projektin "talvi-illoiksi"
Eniten vituttaa kaikki.

Rusty

Ah, ahtaita aikoja.

Rusty

Sitten kun kaikki projektit on kunnossa ja helvetin tylsää niin olis yks Civic jonka tyhjäkäyntiä vois vähän tutkia.  O:-)
Ah, ahtaita aikoja.

Harri S

Taisin laittaa siihen Civikkiin kaasarin korjaussarjan kun tuppas nollakeleillä nykimään ja rykimään. Imuilman esilämmityksen korjauksen jälkeen se toimi kuin kello.

Työpäivän jälkeen toinen kerros inertaa tankkiin ja maalasin työkalukotelon siinä samalla. Koteoon tulee vielä tummanvihreä tai musta pintaväri sitten aikanaan.
Jotta maalit kuivuu kylmällä ilmalla, pitää lämmitys ja erityisesti sisäosan tuuletus olla kunnossa, muuten ei näemmä kunnolla 2k epoksikaan kuivu.
Tankki pieneen puulaatikkoon ettei lämpö karkaa, sisätilanlämppäri ja juotospuhallin 100 asteeseen säädettynä kuivattivat maalit aika nopeaan kosketuskuiviksi. Huomenna sitten lämmitystä lisää ja uskoisin että viikonloppuna epoksimaalit on varmasti läpikuivat.



Oheishommana purin bensahanan, putsasin sekä uusin siihen tiivisteet.





Eilen tilasin uuden satulakumin, kaikki vaijerit (7kpl), varabensahanan, soolopyörän sivuseisontatuen, jalkatappien ja ohjaustangonkumit sekä sarjan erilaisia sähköjohtojen suojakumeja.

Tavan tulpanjohto metritavarana ei meinannut löytyä mistään suomalaisesta varaosakaupasta, mutta pienkoneliikkeestä löytyi uudet NKG häiriönpoistajat ja enää 2m pätkä paksua kaksi kerroksista tulpanjohtoa jonka ostin kokonaan. Jääpähän pätkä varalle jemmaan.

Värkkäsin johdot kiinni virtanjakajan kanteen. Tulpanjohtojärjestyksen löysin venttiilien vaihdon selvittelyllä ja mihin jakajan pyörijä osoittaa.
Vaihdon näkee säätöluukusta.


Puolalle kytkin irtonaisen johdon katkojankärjiltä joihin en koskenut ollenkaan. Koneessa kiinni olleet venäläiset tulpat jätin käyttöön. 6V akkulaturilla virtaa, injektioruiskulla uimurit täyteen bensaa, kuristin päälle ja kone kolmannella polkasulla käyntiin.

https://aijaa.com/pFf6OX

Hyvin käy molemmilla sylintereillä ja pakoputkista paloi nätisti rasvat pois.
Ihan hyvin näppituntumalla 6 vajaasta kaasarista kerätyillä sekalaisilla osilla.
Tuosta on hyvä jatkaa sitten kun kerkiää.
Päätoiminen harrastaja