Boss Hoss diesel ”Flirtin’ with disaster”

[Kalu]

lämmitin pintaan suojaksi tinakerroksen

Oon mä koripeltejä tinannu, mut miten tää tapahtuu?

[Harri S]

Sama systeemi kuin kupariastioiden tinaamisessa eli ohut tinakerros levitetään rätillä hyvin pohjustettuun pintaan.
Likaiseen kohtaan se ei tartu ollenkaan ja voimakas pintajännitys jättää levittäessä sellaiset kohdat näkyviin.
Samaa systeemiä käytin siinä jäähdyttimen teossa, niissä ekan version välipelleissä jotka lopulta leikkelin päällikiinnikkeiksi versioon kaksi.

[Harri S]

Tänään pikkupuuhaa.
Löysin vanhan risan kaasujousen josta sain sopivan kromatun 8mm jarrutangon aihion. Ei siis kannata heittää kaikkia romuja pois vaikka akuutti tilanahtaus vaivaakin.

Niittasin toiseen päähän jarrupääsylinterin haarukan, lyhensin toisesta päästä pois pari senttiä ja tein sinne kierteet. Joten ostolistalle jäi vain 8mm pitkä mutteri jolla saa tankoon myös hieman pituussäätöä.
Sitten ilmasin jarrut kunnolla, jarru toimii hyvin eli tästä tuli kerralla valmis.







Laitoin vielä jarruletkun kiertämään kytkinkopan takakautta jottei se ole alttiina maakosketukselle saati vauhtipyörän hammaskehälle. Pilparoin sille pikku kiinnikkeen.

[slant sickness]

Vaatii myös jonkinmoista "silmää" oivaltaa romulle uutta käyttöä. Mä oon hämmästellyt miten nopeasti onnistut löytämään ostettavia romuja projektin osiksi. Monellako osto/myyntipalstalla operoit?

[Harri S]

Kiitos.
Auttaa paljon kun on kyky hahamotella omassa päässä sopivat netissä olevat osa-ahiot ostettavaksi josta saa muokkaamalla tehtyä sopivat. Teen kaiken suunnittelun aina ilman paparia tai piirustuksia.

Selailen FB markkinapaikkaa ja muutamia sopivia FB ryhmiä joka päivä ja kotimaassa toria vähintää kerran vuorokaudessa.
Ulkomailta ostan pääasiassa Ebaysta USA, Englanti, Saksa ja Italia (Minarelli osat).
Vaikein oli kun etsin Cyclonen tosi harvinaista dashpadia jota ei saa uustuotantona, eli 2,5 vuotta eli USA Ebay 2 x vuorokaudessa läpi ja lopulta löytyi "kananhammas" (NOS dashpad) reilu 300€ jenkeistä kotiintuotuotuna. Sitkeyttä se tosin vaati ja myös tuuria.
Toki rakentelublokit auttaa nykyään osien hankinnassa kun seuraajia on vilkkaimmissa FB blokeissa jo kolminumeroisia määriä.

HD hankinnoissa parasta aikaa on syksy kun ajokauden jälkeen pyörät pannaan osiksi talven rakentelukautta varten ja silloin tulvii käytettyä sopivaa osaa tosi halvalla eri kauppapaikoille. HD on tuttu kun oon rakentanu niitä ennenkin.
Kun menin ostamaan tuota halpaa penkkiä Helsingistä kyselin samalla muuta tarjolla olevaa kun mulla on aina "päivittyvä ostoslista" päässä ja samalla mukaan tarttui ajovalo ja parit jarrusatulat. Koko reissu meni alta satasella mikä sopii persaukiselle paremmin kuin hyvin.

Porukka tietää myös että mä en tee auton ja MP osilla "bisnestä" eli en jobbaa niitä, kun kaikki menee omaan tarpeeseen, ja siksi saan ne kohtuullisella hinnalla ja harrastajakollegoiden auttamishalu hankinnoissa on kiitettävää, mikä on näkynyt välillä myös tässä projektissa.
Mitä nöyrin kiitos siitä heille.

[Harri S]

Tänään sain pähkäiltyä penkinkiinnikkeen mallin valmiiksi ja otin palat lattarautaa ja leikkelin siitä palasia ja hitsasin ne puikolla yhteen. Kulmat on passattu rungon ja penkin asennon mukaan. Siinä on muutaman millin rako johon penkin etummainen kiinnitysrauta istuu napakasti.









Kiinnike tuli runkoon hitsattuun lappuun johon tein kierteet 8mm pulteille.
Lapun passasin oikeaan kohtaan poikkiputkea ja hitsasin puikolla kiinni.
Kiinnikkeeseen tuli myös reiät tankkipaneelin takapään kiinnitykselle, eli parille 6mm pultille.

[Harri S]

Monta päivää menny pahan flunssan kourissa mutta tänään pääsin taas hieman jatkamaan nysväilyjä.

Tilasin mieluiset kumikahvat 1" ohjaustangolle mutta mitä lie sekundaa lähettivät, kun kaasukahvasta puttui kaasuvaijerin kiinnike kokonaan.





En jäänyt asiaa sen koommin murehtimaan vaan väänsin kahvakumin irti muovirungosta ja romuista kaivoin 1" kupariputkea joka sopi kaasukahvan rungoksi ilman liikoja välyksiä. Vanhan termostaatin vahasielusta sahasin sopivan palan messinkiä josta tein vaijerille kiinnikkeen, rautaprikasta sorvasin kahvalle kauluksen joka pitää kahvan kehyksessä. Lopuksi tinasin kaiken yhteen.
Postista tuli sopivasti ilmoitus HD kontrolleista jotka kipasin hakemassa ja sitten pääsinkin samointein sovittamaan kaasukahvan rungon alumiiniseen katkaisijakehykseen kun tarvittava halkaisija selvisi. Hieman sorvia ja viilaa sekä varmistukseksi hieman tinaa nipan juureen ettei vaijeri pääse missään vaiheessa irtoamaan urastaan.

















Ruiskutuspumpulle tein vetojousesta kaasun palautusjousen ja se on väkäsellä kiinni imusarjan laipassa.
Minarellin vanhasta lohkosta otin vaijerikiinnikkeen jolle porasin paikan imusarjanlaippaan, leikkasin hieman laipan reunaa, kopautin nipan sopivaan kulmaan ja tein siihen 6mm kuusiokolopultista säätönipan. Vaijeri kiinnittyy pumpun niveleen Olds dieselin kaasutangosta ottamastani nivelestä jonka läpi porasin vaijerille reiän ja johon vaijerin pää kiilataan mutterilla kiinni sopivaan kohtaan.











Sitten kasasin kahvat ja vaijeritsydeemit paikalleen ja nyt käsikaasu on toimiva.

[Wilburi]

Eipä kyllä voi kun ihastella ja nostaa hattua ... TAAS.

[Harri S]

Kiitos.
Lenssun jälkitautien välttämiseksi olen pitänyt rassuussa hieman rokulia.
Sen verran sain tänään aikaiseksi että otin kontrollit ja selvitin niistä katkaisimien kytkennät jotta saan tarvittavat toiminnot nappuloille.
Kaasunahvan juuressa on sekä "sytytys" että "startti" napit jotka otin käyttöön ja jätin vilkun ja jarruvalon vapaaksi kun tähän ei vilkkuja toistaiseksi tule.
Kaikki kuusi oli samassa liittimessä jollaisia minulla on onneksi laatikollinen nastoineen sähköskootterikorjausten jäljiltä sekä seitsemäs johto erillisenä.





Koska se seitsemäs johdoista oli erillisenä niin selkiyden vuoksi otin liittimestä irti noiden molempien käyttööntulevien nappuloiden piuhat, leikkasin liittimen pois siitä seitsemännestä johdosta ja tein niille molemmille omat erilliset kaksinapaiset liittimet, ja jätin nuo loput ylimääräiset jarruvalon ja oikean vilkun johdot kiinni siihen alkuperäiseen kuusinapaiseen liittimeen niin  ne ei ole sekoittamassa kytkentöjä.





Kytkinpuolen nappuloista puolestaan otin käyttöön valonvaihdon napin josta tulee pelkkä ajovalokatkaisija, eli kytkimen lyhyen valon asennossa ajovalot menee päälle. Pitkille ei ole tässä vaiheessa tarvetta.
Eli sama juttu kuin toisessakin, eli selvitin tarvittavat johdot ja siirsin ne kaksinapaiseen liittimeen ja vasen vilkku, töötti jne. jäi tarpeettomina siihen vanhaan liittimeen.



Ruuvasin kontrollit takas ohjaustankoon ja yllättävän sopuisasti tuo vasemman puolen hydraulisen japsikytkimen kahvakin istui HD nappuloiden kupeeseen. Siihen voi veistellä muovista ja alumiinista pienen välikkeen sitten sipistelyvaiheessa jolla rakenne tulee yhtenäiseksi kuten toisellakin puolella. Tanko "kapeni" visuaalisesti järkevän levyiseksi kun kahvat ja kontrollit on paikallaan.





Pitää käydä ostamassa sopiva sulakepohja johon teen kaikille kytkennöille pääjohtosarjan eli siihen tulee sopivat liitokset noille tämän päivän kytkennöille, päävirta virtalukolta sekä tietysti sähkönvedot sekä startille, valoille että jatkuva virta ruiskutuspumpun "sammutussolenoidille" jonka moottori tarvii käynnissäpysyäkseen. Hehkuille pitää myös tehdä oma releistetty "järeä" johtosarja ja se tulee olemaan ihan oma, erillinen systeeminsä kun siinä kulkevat virratkin on ihan eri luokkaa kuin muussa sähköjärjestelmässä.

[Harri S]

Sähköhommia. Ostin puuilosta muovikassillisen tarvikkeita joista toivottavasti valmistuu prätkän johtosarja.

Laskin että tähän piisaa neljä sulaketta ja mukaan tarttui sellainen sulakerasia, johtoa, liittimiä, iso rele, akunkenkiä sun muuta sähkötavaraa.
Kotona homma alkoi sulakerasian kiinnikkeen teolla ja hitsasin sen kiinni rungon poikkiputkeen jolloin rasia jää rungon sisään suojaan mutta sulakkeisiin pääsee käsiksi takajarrulevyn vierestä.





1,5 neliön parikaapelista pätkin sopivat johdot käsikontrollien napelille ja niihin laitoin sopivat uros- ja naarasliittimet joilla ne kytketään kontrollien johtosarjoihin. Lisäksi vihreä sammutinsolenoidin johto, 3 neliön kaapelit laturin johdoille sekä 0,75 neliön parikaapeli sähköisille vesipumpuille.





Kun piuhat oli katkottu sopivaan mittaan ja liittimet laitettu kiinni, kieputin koko johtosarjan spiraalin sisään jotta se kestää moottorin päällä lämpöä ja tärinää.







Akkukaapeliksi otin paksuinta tavaraa mitä kaupasta löytyi ja juotin siihen kaapelikengän sekä toiseen päähän kolme 3 neliön syöttökaapelia sulakkelille ja päälle ruuvasin + akunkengän. Kaapelin kiinnitin napakasti parista kohtaa kytkinkopan pulttien alle.
Startin herätejohdon laitoin kulkemaan suojaan jäykän muoviletkun sisällä ja se menee myös sulakerasialle ja vasta sulakkeelta starttinapille. Surraan sen myöhemmin kiinni tuon pääkaapelin yhteyteen.







Kutistesukkaa laittelin suojaksi vähän joka kohtaan joka toivottavasti parantaa hieman tärinän sietoa jota on dieseli V8:ssa tunnetusti jonkin verran.
Laitan akun miinuskaapeliin jonkinlaisen pääkytkimen. Kaikki johtosarjan miinuskaapelit kytketään samaan kohtaan akun läheisyyteen, myös ajovalolta tuleva, jotta mahdollisilta maattovioilta vältytään eikä virrat kulje missään laakerien saati nivelien kautta. Yksi maattopiste on muutenkin selkein systeemi.
Hehkujärjestelmää en alkanut vielä rakentamaan mutta myös siihen on 80A rele  ja muut värkit hankittuna.

[Camino79]

Aina ilo silmälle kun viititään tehdä sähköt kunnolla! 

Laitoitko liimallista kutisukkaa? Ite todennu sen hyväks varsinkin tärinälle alttiissa paikoissa enkä mielelläni liimatonta enää käytäkään ellei ole tarkoitus vaan "niputtaa" johtoja 

[Stige]

Puristamalla noi kengät pitäs laittaa eikä tinaamalla, ei oo kaksinen liitos tinan varassa

[Camino79]

Eiköhän ne oo puristettu ja sen jälkeen tinattu, ainakin uskoisin niin 

[Harri S]

Liimallista kutistesukkaa. Puristettuja en edes tinaa koska ne ei tinaa tarvi.
Kaikki muut toki puristettu paitsi tuo suurin kun ei oo sellasia 14mm holkin pihtejä hallussa enkä oo aatellu hankkiakaan jos laitteen ajomäärä tulee olemaan max muutama kilometri.
Joten ihan turhaa hifistelyä. Veikkaa että ko. ajomäärälle liitosten laatu on ylimitoitettu.

Puristeliitoshan on tietty paras kuten tutkimukset todistaa että se vastaa hitsattua, toki lähes saman saa aikaan tinallakin jos ei hosu tinan määrän kanssa.
Myöskään kukaan ei oo vielä perustellu minulle että miksi esim. ne valetut lyijyakunkengät kestää siinä kaapelin päässä vuosikymmenestä toiseen jos juotettu kenkä ei kerran kestä.

Oon tinaillu noita autojen ja pienkoneiden akkukaapeleita 90-luvulta lähtien eikä oo vielä tähän päivään mennessä liitokset purkautunu ja kummasti ne viime vuosien kaikki akkuliittimetkin on ollu tinattavaa mallia.
Juju on siinä että sitä tinaa ei kaadeta sinne holkin sisään niin paljoa että kaapeli imaisee kapillaarisesti sitä senttitolkulla, menee jäykäksi ja rasituksessa murtuu. Vain sen verran että on pää kattavasti kiinni ja silloin se vastaa hitsattua. Toki tinaruttoa se ei estä mutta eipä tällä vesitössä sukelleta saati sateessa ajeta. Lisäksi liitos suojataan aina kutistesukalla, sillä liimallisella.

[A.Naali]

Liimallista kutistesukkaa. Puristettuja en edes tinaa koska ne ei tinaa tarvi.
Kaikki muut toki puristettu paitsi tuo suurin kun ei oo sellasia 14mm holkin pihtejä hallussa enkä oo aatellu hankkiakaan jos laitteen ajomäärä tulee olemaan max muutama kilometri.
Joten ihan turhaa hifistelyä. Veikkaa että ko. ajomäärälle liitosten laatu on ylimitoitettu.

Puristeliitoshan on tietty paras kuten tutkimukset todistaa että se vastaa hitsattua, toki lähes saman saa aikaan tinallakin jos ei hosu tinan määrän kanssa.
Myöskään kukaan ei oo vielä perustellu minulle että miksi esim. ne valetut lyijyakunkengät kestää siinä kaapelin päässä vuosikymmenestä toiseen jos juotettu kenkä ei kerran kestä.

Oon tinaillu noita autojen ja pienkoneiden akkukaapeleita 90-luvulta lähtien eikä oo vielä tähän päivään mennessä liitokset purkautunu ja kummasti ne viime vuosien kaikki akkuliittimetkin on ollu tinattavaa mallia.
Juju on siinä että sitä tinaa ei kaadeta sinne holkin sisään niin paljoa että kaapeli imaisee kapillaarisesti sitä senttitolkulla, menee jäykäksi ja rasituksessa murtuu. Vain sen verran että on pää kattavasti kiinni ja silloin se vastaa hitsattua. Toki tinaruttoa se ei estä mutta eipä tällä vesitössä sukelleta saati sateessa ajeta. Lisäksi liitos suojataan aina kutistesukalla, sillä liimallisella.

Kyllä se suojaus on autokäytössä tärkeämpää, kuin millä liitos on tehty. Itse joskus tein koko moottorin johtosarjan pelkästään tinaamalla liitokset. pelasi vuosia Ilman ongelmia.
Joku perusabiko ilman kutistesukkaa happanee aika äkkiä pilalle.