Työn tilaaja ja kyseiset biot oli ehto työmaalle pääsyyn, siksihän niitä valuteltiin siihen yhteen ja ainoaan tynnyriin niitä normaaleja että pääsi portista sisälle sen kans.

sen kummemmin asiaa tuntematta, kuulostaa taas että joku turha laatustandardi mihin tilaaja on sitoutunut, vaatii että tollasella työmaalla pitäs käyttää jotain outoja öljyjä ja kaikki tietää ettei kukaan sellasia käytä missään koska ei pysty ja ketään ei kiinnosta kun työt pitää saada tehtyä ja kukaan ei niitä suostu tekemään millään järkevällä hinnalla jos niitä öljyjä oikeesti tarkastettaisiin.

ton tyyppiset kuviot on ainakin ihan normi settiä teollisuudessa eikä siinä ole mistään moraalittomuudesta kyse vaan järjen käytöstä.

Noita bioöljyvaatimuksia on ollu jo aika pitkään joillakin työmailla.
Äijä kiros bioöljyjä metsäkoneissa jo 15-20 vuotta sitten.. Ja niitä tosissaan käytettiin sen firman koneissa.

Bioöljyjä joo-o.. Ja sitte mettiin heitellään surutta melkein tyhjiä vassutuubeja..

Hyvää tarinaa öljyistä, antaa tulla vaan. Uusien koneiden brosyyrissä mainittiin optionaalisena bioöljyt, lieneekö niin että siihen pakettiin kuuluu jotain erityistä tiivisteiden jne osalta, en tiiä.

Noh, katsottu Montrealissa yksi Hyundai, jossa ilmeisesti pumppuvika koskapa ei jaksanut nostaa konetta ilmaan kun puomilla painoi, ja sittenkin meni reippaaseen hintaan (41t). Punppuremppa maksaa ainakin kymppitonnin ja helposti kaksi tai yli, joten menköön kun oli aika pieni kaivuriki, tunnit taas hukassa ja varustelukin puutteellinen.

Toisekseen siinä sattui olemaan pienehkö pillari eli 312, mikä oli ihmeen tukevan ja tiukan tuntuinen enkä heti edes löytänyt mitään isoa vikaa. Tunneista ei tosin hajua, vanhempi kone ja tosiaan aika pieni, joten en viittinyt alkaa huuta kilpaa kun jotkut sen tosissaan halusi, ja hinta siten kipusi peräti 51 tonniin.

Menin myös katsomaan Hitachin 170w, josta olikin hytti rutussa niin pahasti että otti puomiin kiinni, joten en edes alkanut testaamaan sitä, menee henki vielä. Jotenkin kuvista ei yhtään nähnyt mikä oli tilanne.

Sitten katsottu Calgaryssä isompi pillarin 318, mikä oli aika vakuuttavan tuntuinen, joskin hintaa on... sen osalta tilanne on vielä dynaaminen. Kone 3056 eli perkins. Pitäs olla hyvä mosa.

Niin ja Vancouverissa olis yksi vanhempi pillarin 318, reippaat tunnit  eli 11000, hyvä varustelu, hintaa 50t. Meinasin jo innostua, mutta moottori on 3116, mikä on aivan läpipaska keksintö jos nettiä on uskominen. Suunnilleen huonoin pillarin moottori ikinä. Pumppusuuttimet, ja joku omituinen vivusto, jonka säätäminen ei onnistu kuin tehtaan vehkeillä, ja jos ei sitä jatkuvasti säädä niin se rivahtaa. Kalliskin ja saatavuus niin ja näin.
Mielipiteitä tosta mosasta? 

Mielipiteitä Liebherr koneista ylipäätään?



2000 luvun alun A904. Tunteja 7000.
Tuo rautatievarustus on vaan tapeilla kiinni, helppo poistaa.

Aika marginaalimerkki täällä, vaikka tietysti globaalisti hyvinkin tunnettu.

Jättäisin saksalaisten koneet saksalaisten murheeksi. Tämä nyt on vain mun fiilispohjainen ajatus. Ei siis mitään, jonka pystyisin perustelemaan 50 koneen omistamisen tuomalla kokemuksella.

Marginaalinen konemerkki on riski, kuten ilmeisesti arvelet. Harvinainen kone johtaa yleensä tilanteisiin, joissa menee rahaa tai aikaa: et löydä kohtuuhintaisia purkuosia, et voi etsiä edullista korjaamoa, koska vain yhdessä osataan kyseisen merkin tekniikka ja netistä löytyy neuvoja lähinnä vain valmistusmaan kielellä.

Lainaus käyttäjältä: Hullu-Jussi - 16 lokakuu, 2020, 20:20Jättäisin saksalaisten koneet saksalaisten murheeksi. Tämä nyt on vain mun fiilispohjainen ajatus. Ei siis mitään, jonka pystyisin perustelemaan 50 koneen omistamisen tuomalla kokemuksella.

Marginaalinen konemerkki on riski, kuten ilmeisesti arvelet. Harvinainen kone johtaa yleensä tilanteisiin, joissa menee rahaa tai aikaa: et löydä kohtuuhintaisia purkuosia, et voi etsiä edullista korjaamoa, koska vain yhdessä osataan kyseisen merkin tekniikka ja netistä löytyy neuvoja lähinnä vain valmistusmaan kielellä.

Tuota rataa meni omat ajatukset. Infoa tai osatarjontaa ei ainakaan heti netistä juuri löytynyt.

Kallis tuo ei varmasti tule olemaan, puolet vastaavan deeren tai pillarin hinnasta arvioisin.

Kaverin sedällä Liebherrin pyöräkuormaaja, ysärin lopusta tai 2000 luvun alusta. Vesipumppu vuotaa, uutta kysyivät, hintaa en muista, mutta vettä lisäten sillä ajetaan tarvittavat ajot  Konkurssipesästä kun halvalla saivat koneen, niin ei monen tonnin pumppua henno siihen ostaa.

Lainaus käyttäjältä: Therealsamppa - 17 lokakuu, 2020, 00:14Kaverin sedällä Liebherrin pyöräkuormaaja, ysärin lopusta tai 2000 luvun alusta. Vesipumppu vuotaa, uutta kysyivät, hintaa en muista, mutta vettä lisäten sillä ajetaan tarvittavat ajot  Konkurssipesästä kun halvalla saivat koneen, niin ei monen tonnin pumppua henno siihen ostaa.

Niissä on nykyään jo vesijäähytteiset koneetkin..
Aikanaan pääsin kuormaamaan vanhalla louhos-Liebherrilä soraa ja se oli ilmajäähdytteisellä Deutzin tirsselillä.
Joku 30 tonninen telakone se oli, ja 20 asteen pakkasella en saanu sisälle mistään lämmitystä päälle.  
Meinas jäätyä sine hyttiin.

Erittäin mukava hydrauliikka ja voimaa koneessa oli hyvin.

Liebherr tekee ja on tehnyt erittäin edistyksellistä tekniikkaa hyödyntäviä koneita. Ne myös toimivat hyvin. Suurimmaksi osaksi.

Lievä epäilykseni saksalaista koneenrakennusta kohtaan johtuu kai siitä, että en ole oikein pystynyt hyväksymään heidän yhteiskunnan jäykkyyttä ja todella tiukkaa hierarkisuutta. Se ei minun kokemuksen mukaan ole ainakaan parantanut suunnittelutyön laatua.

Saksalaisen tehtaan suunnitteluosaston insinöörit laskee varmasti oikein ja tekee viimeisen päälle korkeatasoista työtä. Kun sitten siirrytään protojen kanssa koeajovaiheeseen, tehtaan koeajajat tekee niillä protokoneilla sitä, mitä insinöörit on heidän käskeneet tehdä. Jos joku koeajaja tykkää, että konetta kannattaisi koeajaa erilaisella syklillä tai erilaisissa olosuhteissa, ei hänen ole viisasta mennä esittämään sitä insinööreille, kun hän ei ole mikään insinööri. Mulla on sellainen arvelu, että osa tuotantoon asti päätyneistä virheistä on varmaan ollut jo testausvaiheessa jonkun lattiatason ihmisen tiedossa. Tieto ei vaan ole lähtenyt eteenpäin.

Suomalaiselta konepajalta tiedän, että koeajokuljettajia kuunnellaan ihan eri tavalla. Ainakin yhdellä konepajalla suunnittelun insinöörit kävivät jopa pari kertaa kysymässä yhdeltä teknisesti lahjakkaaksi tiedetyltä koeajalta, miten koneessa oleva ongelma olisi koeajajan mielestä järkevintä ratkaista. Suomessa on pystytty enemmän keskustelemaan ammatillisten rajojen yli.

No nyt meni tää juttu pahasti ohi aiheen. Tarkoitus oli sanoa, että Liebherrit ovat hyviä koneita, mutta niissä on ollut joskus myös yllättäviä ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: Poweri - 16 lokakuu, 2020, 18:44Mielipiteitä Liebherr koneista ylipäätään?



2000 luvun alun A904. Tunteja 7000.
Tuo rautatievarustus on vaan tapeilla kiinni, helppo poistaa.

Aika marginaalimerkki täällä, vaikka tietysti globaalisti hyvinkin tunnettu.

Ite ainaki tykänny tolskata liipparilla.



Nuissa isommissa ainakin yritetty vähän huoltoakin ajatella..

Aiemmin videota divertosta tms, oli kyllä harvinaisen rimpula kone, tommosta ei kannata kyllä kenkään ostaa, tarkoituksella pieniä painoja ettei keikkaa, ja pyöräkuorma moodissa selkeästi kuski joutuu itse säätää koko aika kulmaa, kun oikeassa pyöräkuormaajassa kulma tulee automaattisesti. Kuormaajan kauhakin yhtä pieni ku jossain s100 bobcatissa  rimpulan näköinen puomisto, mikä ei varmaan pysy kasassa vaikka kuinka rasvais. Pyörä-alustainen mieluummin, sillä hoitaa enemmänkin ku tolla pyöräkuormaaja moodilla...
Eli tämä

Lainaus käyttäjältä: Caprice305 - 05 marraskuu, 2020, 12:10rimpulan näköinen puomisto, mikä ei varmaan pysy kasassa vaikka kuinka rasvais. Pyörä-alustainen mieluummin, sillä hoitaa enemmänkin ku tolla pyöräkuormaaja moodilla...

Tuli aivan sama ajatus, kun tuota härveliä katselin. Tämä Diverto edustaa sitä ikuista haavetta, että pystyttäisiin rakentamaan kone, jolla voisi tehdä kaikkea. Sitä haavetta ei vaan taida olla mahdollista saavuttaa. Lusikka-haarukka on tavallaan eniten monitoimikone, mitä voi olla ja siinäkin sen huomaa kuinka rajoitettua se monikäyttöisyys on. Mutta lusikkahaarukka on kuitenkin oikeasti käyttökelpoinen kone.

Lainaus käyttäjältä: Hullu-Jussi - 05 marraskuu, 2020, 13:05Tuli aivan sama ajatus, kun tuota härveliä katselin. Tämä Diverto edustaa sitä ikuista haavetta, että pystyttäisiin rakentamaan kone, jolla voisi tehdä kaikkea. Sitä haavetta ei vaan taida olla mahdollista saavuttaa. Lusikka-haarukka on tavallaan eniten monitoimikone, mitä voi olla ja siinäkin sen huomaa kuinka rajoitettua se monikäyttöisyys on. Mutta lusikkahaarukka on kuitenkin oikeasti käyttökelpoinen kone.

juu ei vielä ole simmosta millä kaiken hoitaa, ja välillä tarvii niin painavaakin nostella että pyöräkuormaaja se on oltava. Vaan pitkälle pääsee kyllä näillä nykyisilläkin koneilla, en lähtis tommosta protoa kokeilee, on niin paljon vikakohteita lisää...