Hitsipäivän aamu. Tuo rottelo on siittä kätevä laitella että kun katon kaataa pois ja penkit on pois, on hyvin tilaa häärätä.

Maalasin palkkia alta, hajin teetä niin autoa sivusta katsoen katto auki, sivuprofiili on aika källin näkönen.

Suunnittelija on tehny siitä aika lättänän jotta kohteeseen osuminen olis hankalampaa.

Ruma auto, mutta kummallista kuinka tuo muotoilu jotenkin kiehtoo.

Töissä yks siivooja sanoo tätä safariautoksi. Ehkä se on se eksotiikka. Jos näkis norsun paskan livenä, sitäkin sitten pysähtys kattomaan että tuommonen.

Lainaus käyttäjältä: Smirkelimies - 17 kesäkuu, 2023, 10:16Kun otin kumitulpat pois olikin pienoinen ylläri todeta että palkkien pohjalla oli ruostemujua. Edellinen kunnostelija oli hitsaillut peltipaikat alapuolelle poistamatta vanhaa peltiä palkin pohjalta.

Suunnitelma:
1. Puuilosta Wallius 2000 mig ja hiilaripullo
2. Opettelen rauhassa hitsaamaan peltiä kesän aikana.
3. Peltisten palkkien pistehitsit poraamalla auki ja palkit irti.
4. Rälläkällä koko lattian levyiset viipaleet pois noihin jäykistys pokkauksiin asti.
5. Palojen hitsaus ja suojaus.

Jos hommais jo korjauspeltiä, oiskohan järkeä jo maalata ne? Ottais pellille siitä mistä hitsaa? Helpottais maalaamista auton alla.

Paikka on täysin suoraa peltiä. Alottelijalle sopiva kohde siis.

Jos laittais reilun paksusta, onko joku 2 mm liiottelua? Minkä paksuinen lanka?

Onneks ei o kiire, menis se noinkin vuosia ilman että äkkiä edes mitään huomaa. Mutta ehkä nuo kantsii korjata, niin hyvin kun ite osais turata. Tarttisin uuden hitsikoneen joka tapauksessa.

Lisäys: https://www.motonet.fi/fi/tuote/7501127/Teraslevy-125-mm-50-x-100-cm

Oiskohan tommonen 1.2 mm hyvä? Sais Motonetistä helposti.

Hommaa ehdottomasti sähkösinkittyä peltiä korjauksiin, niin on melko hyvä suojaus jo valmiiksi paikkatavarassa.

Moponetin korjauspelti on turhan kovaa. Siihen ei tahdo käsipelillä muotoja saada ihan helposti.
No, sun ei tuossa kohtaa tarvitsisi muotoja siihen koittaa pakottaakaan, mutta itse tykkään venyvämmästä pellistä.

Peltihomma on semmoista, että siitä voi luennoida vaikka kuinka kauan, mutta tekemään oppii vain tekemällä.
..ja korjaamalla omia virheitään jälkeenpäin..

Eiköhän joku kohta anna teorialuennon aiheesta.

Tuollainen paksupeltinen auto on kyllä hyvä kohde hommaa alkaa opettelemaan.
-70-luvun Fiiattia tai kasari-japsia en suosittelisi kenellekään harjoituskohteeksi..

Sähkösinkitty pelti on hyvä korjaushommiin. Millin pelti sopiva pintapelteihin. Ovet, lokarit, luukut jne. Sit paksumpi 1.25mm on mun mielestä sopiva lattiaan, helmoihin, koteloihin jne. Jos alkuperäisenä paksumpi tai kantavaa rakennetta, niin alkuperäisen paksuuden mukaan. 

Itselle oli yllätys miten vähän kuumasinkitty pelti reagoi hitsaukseen. Yks hitsailuhomma tuli KU-SI:lla tehtyä. Ei tullu juurikaan ns. laskuvarjojääkäreitä. Saumakohdista voi myös hioa kevyesti sinkit pois.
Kuumasinkittyä hitsaillessa hyvä käyttää jotain hengityssuojainta. Sinkkikäryjen hengittämisestä voi saada sinkkikuumeen.

Seuraavalla kerralla otan kokeeksi 1.25mm kuumasinkittyä lattiapeltien tekoon. Ennen maalausta käsittely jollain laimennetulla fosforihapolla tms., että maali tartttuu. Olettaisin että samat ohjeet kuin sinkityn peltikaton maalauksessa. Tuoreen sinkin päälle maali tarttuu huonommin. Toisin kuin sähkösinkittyä (SÄ-SI) peltiä voi maalata sellaisenaan. 

Hitsausta. Ensin tuntu ettei tu kun sanomista, räkäsaumaa. Sitte hioin saumaa alas, puhistelin lisää ja säätelin valokaarta ja perhana.  Alko yhtäkkiä onnistua, aika hyvinkin omasta mielestä. Jos oli liikaa rakoa, pikku pellin palan sai aika helposti sulatettua rakoon. Taitaa tämä onnistua.

No ny on paikka kiinni. Kateltiin naapurin ukon kaa että eiköhän se siinä jo pysy. Saumat jää penkin ja maton alle piiloon.

Hiasin ja sipasin vähä fosforihappoa ympäristöön että loput pintaruosteet kuolee. Ehkä hitsisaumakin fosfatoituu tms.

Huomenna maalais ja penkit kii.

Helpottunu olo kun sain homman tehtyä, laatu ei ihan näyttelytasoa ole mutta lujempi kuin ilman paikkaa.

Pistin pari kerrosta 1 k kilikalimaalia Mastonin  happomaalin päälle. Kiiltävä maali korostaa mukavasti hitsiröpläkettä. 

 Onko kokemusta, riittääkö tuo 1k happomaali ja kilikali pelkästään kesäkäytössä. Mulla oisi Hempelin epoksimaaliakin, sitäkin vois sutia päälle.

POR maalin olen säästelly kohtiin joissa on voinu jäädä ruostehuokosia hiottuun peltiin ja sitä maalia on aika pieni purkki. Por on mustaa, alkaa olla aika hyvä musta-vihree camoväri lattiassa.

Palkin sisälle pitää ruiskutella vielä Dinitrol Ml.

Nykyään on semmonen valikoima kemikaaleja ja muutakin härpäkettä konehommiin että oikein säälittää kesämyyjäpojat jotka kiemurtelllen vastaa "en oikeestaan tiijä". Puuilon reipas myyjäneito sano ilosesti että "ny ei o ku tyttöjä töissä, me ei tiijetä." Oli kauheen nättejä ja ilosia ne Puuilon neidot. 

Just tossa askartelin viestiä sulle kun tuli tää katkos ja jäi tallentamatta.

Joo.. Kokeeksi yli vuosi sitten suihkuttelin Maston 1 etch llä pellille hiottua konepellin suurehkoa kohtaa ja hyvin on pysynyt tähän asti kylmä varastossa. Ei näkyvää ruostetta. Tietenkin on varmaan aina hyvä muistaa kalvopaksuudet ja sen sellaset jottei päästä läpi.
Sitä jotenkin mielessään haluaa "ylisuojata" varsinkin ruosteessa olleita esineitä..

Lainaus käyttäjältä: Smirkelimies - 02 heinäkuu, 2023, 17:20

Pistin pari kerrosta 1 k kilikalimaalia Mastonin  happomaalin päälle. Kiiltävä maali korostaa mukavasti hitsiröpläkettä. 

 Onko kokemusta, riittääkö tuo 1k happomaali ja kilikali pelkästään kesäkäytössä. Mulla oisi Hempelin epoksimaaliakin, sitäkin vois sutia päälle.

POR maalin olen säästelly kohtiin joissa on voinu jäädä ruostehuokosia hiottuun peltiin ja sitä maalia on aika pieni purkki. Por on mustaa, alkaa olla aika hyvä musta-vihree camoväri lattiassa.

Palkin sisälle pitää ruiskutella vielä Dinitrol Ml.

Nykyään on semmonen valikoima kemikaaleja ja muutakin härpäkettä konehommiin että oikein säälittää kesämyyjäpojat jotka kiemurtelllen vastaa "en oikeestaan tiijä". Puuilon reipas myyjäneito sano ilosesti että "ny ei o ku tyttöjä töissä, me ei tiijetä." Oli kauheen nättejä ja ilosia ne Puuilon neidot. 

Mä hitsailin toissa kesänä Valiantin takahelman renkaan takaa, ja koska ei ollu käsillä muuta ku ferrexin(?) punaista pohjamaalia, ni vedin sillä. Hyvin näyttää kestäneen, vaikka oli viime talvenkin ulkoruokinnassa. Eli ei siis edes mitään ns. pintamaalia. Ja on ajettu ihan sateellakin. Ei kuitenkaan talviajoa.

Lainaus käyttäjältä: FuryIII 71 - 04 heinäkuu, 2023, 18:51Mä hitsailin toissa kesänä Valiantin takahelman renkaan takaa, ja koska ei ollu käsillä muuta ku ferrexin(?) punaista pohjamaalia, ni vedin sillä. Hyvin näyttää kestäneen, vaikka oli viime talvenkin ulkoruokinnassa. Eli ei siis edes mitään ns. pintamaalia. Ja on ajettu ihan sateellakin. Ei kuitenkaan talviajoa.

Välttelen noiden tollasten käyttöä jo ihan pelkästään sen takia, että niitä ei sit enää halutessaan saa siltä mitenkään helposti pois. Näyttäähän ne tietty toimivan alkuun, ihan niinku pelkkä massauskin. Aikaa ne ei kyllä kestä.

Lainaus käyttäjältä: Jussi - 05 heinäkuu, 2023, 03:22Välttelen noiden tollasten käyttöä jo ihan pelkästään sen takia, että niitä ei sit enää halutessaan saa siltä mitenkään helposti pois. Näyttäähän ne tietty toimivan alkuun, ihan niinku pelkkä massauskin. Aikaa ne ei kyllä kestä.

Venehommissa on käyny epoksien kanssa joskus sillai että ahnehtii liian paksun kerroksen tai kovete ei sekotu tasasesti tai jotain semmosta ja sitte saap kaapia maalia pois. Keväällä maalauskelien odottelu vaatii hyvät hermot. Ja jos jos on pieni kohta maalattavana, on hyvin pienen määrän sekottelu vähä hankalaa. Mutta on ne onnistuessaan kestäviä pintoja.

Iltiksessä oli palkin alta pelti aivan humusta paikoin. Mut epoksimaali ja massapinta oli aivan virheettömän näkönen alta katsottuna. Lujuutta kalvolla oli vielä saman verran kuin huonossa muovipussissa, sormella kesti tökätä ihan kohtalaisesti enneku kalvo puhkes. Paloja ku katteli, pellin murusia oli yhä aika lujaa kiinni epoksissa. Että on lujaa.

Rattorin turvakaaret ensin hapottelin ja maalasin Mastonin vasaralakkana myytävällä maalilla. Niissä on se maali pysyny toistaiseksi.

Ehkä vois olla niin, että jos maalattava kohta pääsee tuulettumaan, siinä ei vesi makoile ja pohjat ovat aivan virheettömän ruosteettomat, 1-k maalikin suht hyvin kestää. Mutta jos on yhtään hiekkasuihkua, kovempaa kosteusrasitusta tms. sitte epoksi. Mutta se pinta voi näköjään näyttää hämäävän hyvältä vaikka ruoste jyllää maalin alla. Jopa sittenkin kun kaikki materiaali on kadonnut maalin takaa lautasen kokoiselta alueelta. 

1-k spaymaali saattaa kiehua jos päälle haluaa joskus maalata jotain oikeaa automaalia. Akryylimaalit kai aika usein on päälle maalattavia, mutta paukkupullosta saa vaikka millaista tuotetta, joten kannattaa miettiä tarttuuko seuraava maalikerros.

Ruosteen päälle en maalais mitään, edes por tms. ruosteenmuuntomaaleja.

Toisaalta johonkin tekohengitettävään romuun aika sama mitä purkin pohjia hyllystä tyhjentää suojaksi.

Mun suosikit on pohjalle 2k epoksi jos pintaan jotain automaalin tapaista, tai Selemix 50% tai oliko 70% kiilto.

Selemixillä oon maalannu jotain irtonaisia putsattuja peltiosia säilyttelyyn tai lattiat sisäpuolelta, joku metallirunko jne. Selemix vaikutti aika hyvälle.

Se on polyuretaanimaali teollisuuskäyttöön. Ymmärtääkseni Selemix on akryylimaaleilla päällemaalattavissa ja toimii paremmin kuin pelkkä pohjamaali säilyttelyhommissa.

Lainaus käyttäjältä: Anza - 07 heinäkuu, 2023, 10:321-k spaymaali saattaa kiehua jos päälle haluaa joskus maalata jotain oikeaa automaalia. Akryylimaalit kai aika usein on päälle maalattavia, mutta paukkupullosta saa vaikka millaista tuotetta, joten kannattaa miettiä tarttuuko seuraava maalikerros.

Ruosteen päälle en maalais mitään, edes por tms. ruosteenmuuntomaaleja.

Toisaalta johonkin tekohengitettävään romuun aika sama mitä purkin pohjia hyllystä tyhjentää suojaksi.

Mun suosikit on pohjalle 2k epoksi jos pintaan jotain automaalin tapaista, tai Selemix 50% tai oliko 70% kiilto.

Selemixillä oon maalannu jotain irtonaisia putsattuja peltiosia säilyttelyyn tai lattiat sisäpuolelta, joku metallirunko jne. Selemix vaikutti aika hyvälle.

Se on polyuretaanimaali teollisuuskäyttöön. Ymmärtääkseni Selemix on akryylimaaleilla päällemaalattavissa ja toimii paremmin kuin pelkkä pohjamaali säilyttelyhommissa.

Tuo Selemix onkin hyvä vinkki.

Joo, eipä ruosteen päälle olis hyvä maalailla. Joskus vaan on ongelmallisia kohtia kun ensin hioo pyörivällä teräsharjalla ja sitte hapottaa. Jää mustia alueita, joiden osalta jää epäilystä ruostejäämistä. Joskus mustaa jää hapon jäljiltä vaikka miten hankaa harjalla ja hapottaa uudelleenkin. Niihin olen sitte laittanut Porria. Hapotuslämpötila saattaa olla joskus turhan matala tai teräsharja ei saa kaivettua montun pohjalta ruostetta tarpeeksi pois.

Lainaus käyttäjältä: Anza - 07 heinäkuu, 2023, 10:321-k spaymaali saattaa kiehua jos päälle haluaa joskus maalata jotain oikeaa automaalia. Akryylimaalit kai aika usein on päälle maalattavia, mutta paukkupullosta saa vaikka millaista tuotetta, joten kannattaa miettiä tarttuuko seuraava maalikerros.

Ruosteen päälle en maalais mitään, edes por tms. ruosteenmuuntomaaleja.

Toisaalta johonkin tekohengitettävään romuun aika sama mitä purkin pohjia hyllystä tyhjentää suojaksi.

Mun suosikit on pohjalle 2k epoksi jos pintaan jotain automaalin tapaista, tai Selemix 50% tai oliko 70% kiilto.

Selemixillä oon maalannu jotain irtonaisia putsattuja peltiosia säilyttelyyn tai lattiat sisäpuolelta, joku metallirunko jne. Selemix vaikutti aika hyvälle.

Se on polyuretaanimaali teollisuuskäyttöön. Ymmärtääkseni Selemix on akryylimaaleilla päällemaalattavissa ja toimii paremmin kuin pelkkä pohjamaali säilyttelyhommissa.

Välillä vaan ei pysty kaikkea ruostetta poistamaan. Esim. moni pistehitsisauma on ottanut väliin alkavan ruosteen, niin sitä ei saa pois millään muulla kuin avaamalla sauman. Samoin monet kotelorakenteet. Hapolla fosfatoimalla saa ruostumista hidastettua. Itse olen käyttänyt Isotrol-maalia, joka on alkydi, mutta tunkeutumiskyvyltään ylivoimainen.

Monesti harrasteautossa mennään liiallisuuksiin ruostumisen pelossa. Jos autolla on ajettu vaikka 50-80 vuotta suolatulla tai lipeällä kyllästetyllä tiellä satoja tuhansia kilometrejä ympäri vuoden ja kunnostuksen jälkeen joitain satoja tai tuhansia kilometrejä vuodessa kesällä ja talvet säilytetään lämpimässä tallissa, niin kuormitus on ihan eri. Väitän, että edes jokseenkin kunnolla ilman ylilyöntejä tehty peltityö kestää vuosikymmenet, mikäli auto on kunnostuksen jälkeen ruostesuojattu koteloistaan ja sitä säilytetään ja huolletaan asiallisesti harrasteajokille kuuluvalla tavalla.

Tiedän useamman 70-luvulla 70-luvun tyyliin tehdyn entisöinnin, mikä ei nykyään oikein päivänvaloa kestäisi. Silti ei noissa juurikaan peltivikoja näy vaikka on sen ajan maaleilla maalattu käsin kaapimalla tai hiomalla puhdistetuille pinnoille, osinvanhan maalin päälle. Oleellisinta säilymisen kannalta on huolto ja varastointi. Sadekelillä voi hyvin ajaa, jos auto pääsee sen jälkeen kuivumaan kunnolla tallissa. Eikä satunnainen talvikäyttökään pilaa, jos mahdollinen suola pestään ja sen jälkeen saa taas kuivua.

Spray on laimennettua litkua. Monessa maalissa kerroksen paksuus vaikuttaa korroosion sietoon.

Tavalliset ammattikäyttöön tarkoitetut automaalit on varmaan melko hyviä korroosion kestoltaan suhteessa kalvon paksuuteen. Toki vähän kalliimpia myös. Noin satasen litra. Alustassa ja helmoissa nekin kovilla kun hiekkaa, suolaa ja kiveä lentää. Näyttelyautoon nyt toki voi vetäistä lipakat pinnat alapuolellekkin.

Ympärivuotiseen käyttöön sinne auton pohjapuolelle voi hyvin vetellä pensselillä tai telalla väriä, kunhan pinnat vaan ruosteesta puhtaat. Yläkannullisesta ruiskusta ei tule kovin paksu maali läpi, eikä ruiskutusasento auton alle tahdo onnistua.

Käyttikseen kokeilin vaikeaan paikkaan Rost stop ruosteenmuuntoainetta ruosteisen kohdan päälle, siihen pensselillä ferrex ja spray akryyli pintaan. Pysyi se hetken siistimpänä, eli menis myyntikunnostuksena.

Seuraavalla kerralla auto kyljelleen, kevyet puhallukset, fosforihappo ja epoksi. Koteloiden sisäpuolelle nyt ei muuta voi kun jotain öljyä.

Kuivassa sisätilassa säilyteltävä harrasteluauto ei taas ruostu ikinä puhki. Ahvenanmaalla eräs 1931 mallin täydellinen ajokuntoinen täysin ehjä Ford jossa ei ole maalia enää ollenkaan. Ruskea tasainen ruosteinen pinta kauttaaltaan. Se käsitellään wd40 vuosittain eikä se siitä ole huonontunut

Tällä viikolla olis ohjelmassa erityisihmisten ajeluttamista kehitysvammaisten yksikössä. Paria tapausta jo ajelutin. Toinen kärsii aika vakavanlaatuisesta itsensä vahingoittamisesta ja siksi on mm. jatkuvasti kypärä päässä.

Mutta yllätys yllätys, kun tyypit pääsi Iltiksen kyytiin, käytös rauhoittui het. Oli vissiin mukava kun maisema vaihtui, kevyt tuulenvire kävi sivusta ja volsun moottori hyrisi rauhoittavasti.    En osannu oottaa ihan tuota.

E: Kun asiaa tarkemmin mietti, yksiköissä käytetään fysioakustisia tuoleja, jotka tuottaa erilaisia värinöitä ja kai ääniäkin. Ehkä Iltiksessä toteutuu sama efekti + maisema vaihtuu ja tuulenvire.

Jos joku autokerho haluais tehdä jotain hyväntekeväisyystempausta, ajelukeikkoja vois olla esim. vammais/vanhusyksiköissä.