Määrittele harrastaja?

[Coronet-66]

Morjestaminen tien päällä -ketjusta erotettua:

Mistä tunnistaa aidon harrastajan?

Morjestaako vain harrastaja vastaan tulevaa jenkkiä?

Onko harrastajalla oltava autoa ollenkaan?

Onko harrastajan rakennettava ja korjattava autonsa itse?

[Camino79]

Minä 

[Jooli]

Kai meitä harrastajia on niin moneen lähtöön, kai sitä voi harrastaja olla vaikkei ihan kaikkea tekiskään itse, ei sitä kaikkea voi osata ja välillä puuttuu vehkeet tekemiseen.

Ite en oikeen osaa arvostaa niitä kun rahalla teetetään kaikki ja ite korkeintaan tankataan, mutta kai sitä itekkin teettäis asioita muualla jos olis sitä valuuttaa 
Olenkohan ollenkaan harrastaja kun ei oo erikseen käyttöautoa, eikä edes mitään hienoa harrasteautoa, jotain offijeeppiä, turbovolvoa ja chevy vaneja nyt löytyy sentään.

[Kyrpov]

Raakasti sanoisin, että sellanen kaveri joka teettää valmiin paketin ja vaan ajaa, harrastaa sillon lähinnä ajamista. Sitten taas jos tekniikan kimpussa hyörii esimerkiksi niin harrastaminen saa moniulotteisuutta.


Koska eroaako se mitenkään 2005 avensiksella ajamisesta mitä vaan tankataan ja viedään huoltoon muualle jos teet sitä samaa 1960 luvun autolla?




No sitten onko se käyttöauton korjaaminen harrastamista niin kyllähän se tavallaan on. Joku voi mainita esim, että kyrpov se autoja harrastelee ja korjaa. Ilman mitään erittelyä onko auto 2010 vai 1920.



Sitten toki joku voi käydä näyttelyissä ja lukea lehtiä ym dataa pirusti mutta ei omista autoa tai sen kaltaista autoa minkä dataa lukee/ näyttelyissä käy. Onhan se silloin eräänlainen autoharrastaja mutta käytännön osuus puuttuu mikä on kovin tärkeää auton kohdalla.




Pelkkä autokaan ei harrastajaksi tee. Mullakin nelikkojeep pihalla mutta en ole minkään sortin offiharrastaja tai nelivetomöyrijä. Toki harrasteen kaltaisena käyttäautona autoa pidän mutta en käytä sitä perimmäiseen tarkoitukseen.

[redneck1]

Aidon harrastajan tunnistaa mielenkiinnosta harrastusta kohtaan.   Äärimmäinen harrastaja on se joka kunnostaa autoja ja pyrkii tekemään kaiken itse. Sitten on niitä harrastajia jotka vain ostavat auton, ajeleveat sillä ja tekevät joitain huoltoja ja korjauksia aivan itse ja vaativimmat muualla (harva sitä kuitenkaan kaikkea osaa). Sitten on ne harrastajat joilta rahaa löytyy, ostavat valmiin auton ja huoltavat sekä korjauttavat sen alansa ammatilaisella.
Sitten on nämä autottomat harrastajat kuten vaikkapa minä. Kuitenkin nuoremmalla iällä voi olla harrastaja, vaikka ei omistaisi ainuttakaan jenkkiä tai vanhaa autoa. Sen sijaan, jos 50-vuotta selaa pelkkiä lehtiä ja käy tapahtumissa kiertelemässä, eikä osta minkään näköistä jenkiksi tai harrasteeksi laskettavaa, voi jo sanoa ettei ole mikään harrastaja.

Kyllä kai se usein on se harrastaja joka morjenstaa. Jos joku tavallinen ihminen ostaa vanhemman jenkin vain käyttöautokseen, ei se varmaan ole ajatellut että joku voisi harrastaa sellaista.

[Pulttirengas]

Harrastaja tekee itse kaiken minkä voi ja tietenkin kolmeen kertaan. 

[Poweri]

Yksi perhetuttu kaveri ei kusekaan vanhojen jenkkien suuntaan, ajaa uutena ostamallaan, ja rahalla teettämällään, 10 sekunnin turbo-Golfilla. Ei juuri koske työkaluihin, mutta tietää "kaiken" uudemmista sporttiautoista. Pidän aitona harrastajana.

Itse en kusekaan uusien Golfien suuntaan, piha täynnä kasari pikuppeja ja subuja ja muuta paskaa, ja teen kaikki korjaukset ja huollot itse. Hän tuskin pitää minua harrastajana, enkä oikeen pidä itsekään.

[FuryIII 71]

Nää on taas näitä, mut oma mielipide on, et jonkun sorttinen harrasteauto pitäis omistaa, ja olla mielenkiintoa tehdä edes perushuollot siihen itse.

Kaikkea ei tarvii osata, ja harva osaakaan, joten jos lompakossa valuuttaa riittää, niin voihan sitä teettää niitä hommia muilla.

Ja onhan siinä teettämisessäkin plussapuolia ainakin sen verran, että yleensä lopputulos on KUNNOLLA tehty (joo toki poikkeuksiakin on), ja tulee tukeneeksi yrittäjää siinä sivussa.

Mut kuten kyrpovikin tuolla jo asiaa sivusi, ni en mäkään osaa kyllä harrastajaksi mieltää jos suunnilleen akkukin käydään jossain pajalla vaihdattamassa ja ite hoidetaan korkeintaan tankkaaminen.

Eli kyllä jotain mielenkiintoa pitää olla tehdä hommia ite siihen ropposeen.

Ja esim. perushuollot näissä harrasteikäisissä vehkeissä on niin yksinkertaisia, että jos on vähääkään MIELENKIINTOA, niin niistä selviää vaikkei olis koskaan edes koskenu autoon. Tai no, toki poikkeuksia on, näissäkin...

[Pertti K]

Raakasti sanoisin, että sellanen kaveri joka teettää valmiin paketin ja vaan ajaa, harrastaa sillon lähinnä ajamista. Sitten taas jos tekniikan kimpussa hyörii esimerkiksi niin harrastaminen saa moniulotteisuutta.


Koska eroaako se mitenkään 2005 avensiksella ajamisesta mitä vaan tankataan ja viedään huoltoon muualle jos teet sitä samaa 1960 luvun autolla?




No sitten onko se käyttöauton korjaaminen harrastamista niin kyllähän se tavallaan on. Joku voi mainita esim, että kyrpov se autoja harrastelee ja korjaa. Ilman mitään erittelyä onko auto 2010 vai 1920.



Sitten toki joku voi käydä näyttelyissä ja lukea lehtiä ym dataa pirusti mutta ei omista autoa tai sen kaltaista autoa minkä dataa lukee/ näyttelyissä käy. Onhan se silloin eräänlainen autoharrastaja mutta käytännön osuus puuttuu mikä on kovin tärkeää auton kohdalla.




Pelkkä autokaan ei harrastajaksi tee. Mullakin nelikkojeep pihalla mutta en ole minkään sortin offiharrastaja tai nelivetomöyrijä. Toki harrasteen kaltaisena käyttäautona autoa pidän mutta en käytä sitä perimmäiseen tarkoitukseen.

Hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Kun otsikon näin, niin ajattelin että hän joka touhuaa autonsa (tai miksei jonkun muunkin auton) kanssa vapaaehtoisesti enemmän kuin on tarpeen päivittäisten liikkumisten hoitamiseksi. Tekee itse, teettää, sijoittaa, ajaa... Pari viimeistä vähän rajatapauksia, voihan olla että harrastaa sijoittamista tai ajelua ja auto on vain väline.

Mutta tuo tuli ihan puskista että voi olla harrastaja ilman autoakin. Kyllä voi, se onkin sitten vähän kimurantimpi. Kerää tietoa, käy tapahtumissa...?

[Pertti K]

Harrastaja tekee itse kaiken minkä voi ja tietenkin kolmeen kertaan. 

Jos onnistuu kerralla, niin ei se mikään harrastaja oo.

[Poweri]

Eikös harrastajaksi synnytä, vai moniko nykyharrastajista voi sanoa ettei itse asiassa ollut harrastaja jo hiekkalaatikolla, ja harrasteautoina Lesneyt tai Mätsboksit.

[Gary Grand]

Minä 

Niinku allekirjotuksestakin näkee, sä oot liian rajoittunu!

[redneck1]

Eikös harrastajaksi synnytä, vai moniko nykyharrastajista voi sanoa ettei itse asiassa ollut harrastaja jo hiekkalaatikolla, ja harrasteautoina Lesneyt tai Mätsboksit.

Ei voi tosiaan väittää vastaan. 

[Pulttirengas]

Harrastaja tekee itse kaiken minkä voi ja tietenkin kolmeen kertaan. 

Jos onnistuu kerralla, niin ei se mikään harrastaja oo.

Silloin ollaan nextillä levelillä, ammattilaistasolla.

[NonSenCe]

joo. luulen että useimmat harrastajat (moottoroitujen laitteiden, oli ne sitten lentokoneita autoja prätkiä tai mitälie) osoittavat niihin kiinnostusta jo lapsena. "kato rattori" osastoa. ja heille ne isot koneet ja äänet tuottavat iloa ja jännitystä aina. äänet, hajut ja vau efektiä aiheuttavat silmän ilot. niitä kokemuksia ruokkimalla oikealla tavalla kasvatetaan siitä siitä pikku potkuhousuissa olevasta aikuisempana jonkinasteinen moottorin pärinästä pitävä potkuripää. se mihin se yksilö sitten keskittyy harrastuksissaan (tai kiinostaako kaikki) voi vaihdella tapauskohtaisesti. mutta lapsen leikit kertoo paljon siitä mikä on hauskaa. lelut vaan ehkä muuttuvat aikuisempa erilaisiin.

se "harrastajan" määritelmä taas on aika vaikea. ihmisen pitää vaan pitää olla kiinnostunut asiasta. itse harrastukselle ja tavoille miten sitä tekee on olemassa eri tasoja.

se että rajoittaa harrastajan esim sellaiseksi joka tekee kaiken itse on ihan liian rajoittavaa. tai se että ei pidä sellasta harrastajana joka vain ostaa auton ja ajelee. miksi sellainen ei kelpaisi harrastajaksi?

se ajelija voi sattumalta tietää kaiken nippelitiedonkin omastaan tai muidenkin autoista, ei vaan osaa tai halua alkaa käyttämään aikaansa korjailuun. mielummin maksaa jollekin muulle siitä että jää itselle se hänen arvostamansa asiaa enemmän aikaa.. hänelle se on se ajelu ja ehkä muiden harrastajien kanssa oleskelu.

toiset taas rakastaa sitä rakentelua, eikä oikeastaan sillä ehjällä ajelulla ole niin väliä. myyvät sen pois että pääsevät taas alottamaan sen uuden haaveilun ja rakentelun.. se on heille se tärkein osa harrastusta, se näpräys tai sen suunnitteleminen.

osa voi pitää vain haaveilusta ja suunnittelusta, ilman että oikeasti haluaisivat ostaa jonkun auton, osalle se on pelkkä rahan puute tai ajan puute tai säilytystilojen puute joka estää ostokset. osa voi tykätä kirjoista ja kirjallisuudesta ja ovat vain keskittyneet autoilun osalle eli autot ovat harraste mutta vain paperilla. osalle se voi olla fyysinen este joka pakottaa vain tälläiseen virtuaaliseen harrastamiseen. minusta hekin ovat harrastajia.

on niitä jokka ovat esteettisistä syistä mukana. pitävät kauniista esineistä eli ihailevat designia tai pitävät menneestä aikakaudesta enemmän. ja ovat kiinnostuneetkin vain siitä muuta harrastuksen sivulla tapahtuvasta asiasta. esimerkiksi aikakauden autot ovat sivuseikka, kuuluvat mukaan mutta se "pin-up" on se harrastus. väitän että monilla on esim puoliso joka on täysin harrastajan oloinen, tietää niistä autoista asioita, arvostaa autoja, tykkää käydä niitä katsomassa ja korjailemassa jne, mutta eivät itse omista harrasteautoa eikä ehkä koskaan haluaisikaan. se auto on sulla. hän taas on vaan mukana scenessä. jotenkin epäilen että hänetkin pitäisi laskea asian harrastajaksi.