Ruosteen poistoa ja pohjustusta

Aloittaja rb, 01 maaliskuu, 2020, 19:19

« edellinen - seuraava »

Sleepercooler

Lainaus käyttäjältä: Mecki - 23 maaliskuu, 2020, 01:04Koko ajan on palikoita kylvyssä. Projektit edistyy vaikka makaa sohvalla.

Missä liemessä kylvetät osia?!?
Kaikki on maksettu, niillä mennään....

Mecki

Lainaus käyttäjältä: Sleepercooler - 23 maaliskuu, 2020, 20:55Missä liemessä kylvetät osia?!?

StripAll. Paskasimmat menee ensin lipeäkylpyyn ettei toi kalliimpi liemi menis niin äkkiä paskaseks.

Onnekkaimat saa vielä kylvyn jälkeen inhibiittorilla terästettyä fosforihappoa niskaan jonka saa sitten teräsharjata pois ennen maalausta.

Sleepercooler

Hommasin tollasen 200L tynnyrin ja pitäis jonkinlainen lipeäliemi tehdä ja pistää pari lohkoa likoomaan ja muitakin osia...
Kaikki on maksettu, niillä mennään....

Mecki

Jos käytät stripallia pieni varoitus:

Alumiini tuhoaa litkusta sen ruosteenpoisto-ominaisuuden. Mulla meni yks satsi pilalle kun yks lohko oli maalattu jollain hornalla. En tiedä varmasti mitä sinkki tekee, mutta epäilen ettei sekään ole hyväksi.

Se pilalle mennyt satsi toimii hyvin ihan niinkuin lipeä ja mä käytän sitä esipesuna niin ei mene sitten mitään alumiinia tai sinkkiä sinne stripalliin.

Mecki

20-30% lipeä ja loraus tiskiainetta, lämpö 60-70 astetta. Jos ei laita jotakin saippuaa sekaan niin rasva nousee klimpeiksi pinnalle ja tarttuu puhdistettuun osaan kun se nostetaan ylös. On myös helpompi pestä kuumalla vedellä kun on pesuaine valmiiksi mukana. Nopea kuivaus tai joku ei ruostuttava käsittely jolla saa veden pois. Vanhan ajan liuotin pesuaine joka ei sisällä vettä toimii aika hyvin suihkepullosta ruiskittuna. Ruoste iskee muuten todella nopeasti paljaisiin pintoihin, sylinterit, laakeripesät ja nostajien reijät varsinkin.

Sleepercooler

Lainaus käyttäjältä: Mecki - 25 maaliskuu, 2020, 01:5620-30% lipeä ja loraus tiskiainetta, lämpö 60-70 astetta.

Millä tavalla olet hoitanut lämmityksen???
Kaikki on maksettu, niillä mennään....

Mecki

Ensin käytin kosaania tynnyrin alla, kun pohdin josko nuo laämmitysvastukset kestäisi vai tapanko itseni sähköiskuun. No kokeilemalla selvisi, että tuntuu hyvin kestävän kun ei päästä lipeää siihen alumiinirunkoon ja vaikka vastukset ei kokonaan pinnan alle mene.

Kannattaa olla kuitenkin se pitkä malli, joka ylettyy pohjaan saakka muuten vain yläosa lämpenee ja pohja pysyy kylmänä ja joutuu kauhalla sekoittelemaan. Se mun käyttämä on romutetusta varaavasta sähkölämmityskattilasta ja muistaakseni 3 x 1500W kolmioon kytkettynä. Siinä on sekin etu, kun ei tarvi kytkeä nollaa, että vikavirtasuojat ei niin helposti vittuile. Suojamaata ei kyllä kannata jättää pois jos ei muuten saa koko keksintöa maihin. Sitten voi hifistellä ja laittaa vielä termostaattiohjatun kontaktorin niin on jo automatic.

Noilla jännitteillä ja virroilla olen kyllä katsonut parhaaksi katkaista virran aina ennen kuin menen käpälöimään mitään.

Kosaaniversiossa on etuna, että pohjasta lämmittäminen saa litkun kiertämään paremmin, ja se kyllä tehostaa tapahtumaa. Mulla on idea, että laittais sen vastuksen tynnyrin sisälle kiinnitettyyn putkeen joka alkaa läheltä pohjaa ja päättyy pinnan alapuolelle. Näin pitäisi syntyä luonnollinen kierto joka imee kylmemmän litkun pohjasta ja nostaa kuumempana pintaan. En ole vielä käytännössä kokeillut kuinka tehokas olisi, mutta varmasti tehokkaampi kuin ilman.

Se lämpötilahan ei sinällään ole mikään tarkka. Lämpimässä vaan tapahtuu nopeammin. Perstuntumalla olen noita lämmitelly, kun tynnyrin ulkopinta alkaa polttaa kättä ollaan yli 40, kun höyry alkaa nousta pinnasta mennään varmaan läheellä 70. Ne höyryt ei varmaan kovin terveellisiäkään ole joten ei varmaan kannata keittää, enkä ole huomannut mitään tehopiikkiä vaikka lämmön nostaa 100aan. Itse olen silloin tälläin käyny pistämässä lämmöt päälle ja antanu sitten jäähtyä kunnes seuraavan kerran jaksaa nousta sohvalta ja mennä keittelemään. Yleensä päiviä ja viikkoja saanu palikat olla kylvyssä joskus jopa kuukauden.

cdi

Lainaus käyttäjältä: Sleepercooler - 24 maaliskuu, 2020, 21:08Hommasin tollasen 200L tynnyrin ja pitäis jonkinlainen lipeäliemi tehdä ja pistää pari lohkoa likoomaan ja muitakin osia...


  Mitä jäi litrahinnaksi?  3200 kruunua 30 l kanisteri tuoreintieto minkä löysin.

  Käviskö tuo vastuksena jos antais sille tasavirtaa riittävästi vai onko tulenarkaa tavaraa.
Tulipa luttua taas huonosti.

Mecki

Lainaus käyttäjältä: cdi - 25 maaliskuu, 2020, 14:27Käviskö tuo vastuksena jos antais sille tasavirtaa riittävästi vai onko tulenarkaa tavaraa.
Tulipa luttua taas huonosti.
Kyllä se hyvin sähköä johtaa, ehkä liian hyvin. Olen käyttänyt sitä elektrolyyttinä enkä kyllä huomannut mitään lämpenemistä. Riippuu tietysti virrasta. Tulenarkaa se ei ole.

cdi

Lainaus käyttäjältä: Mecki - 25 maaliskuu, 2020, 19:00Kyllä se hyvin sähköä johtaa, ehkä liian hyvin. Olen käyttänyt sitä elektrolyyttinä enkä kyllä huomannut mitään lämpenemistä. Riippuu tietysti virrasta. Tulenarkaa se ei ole.

   Koitas antaa 30v kyllä lämpee kun antaa hurista yönyli.

Mecki

Lainaus käyttäjältä: cdi - 26 maaliskuu, 2020, 00:19Koitas antaa 30v kyllä lämpee kun antaa hurista yönyli.

Riippuu paljonko sillä saa virtaa aikaiseksi ja mitä tehoa tavoittelee. Jo yhden kw:n teho, jos jännite on 30V, vaatii 33A virtaa minkä varmaan saakin toteutettua anodin ja katodin pinta-alaa säätämällä. En tiedä paljonko sitten tehosta menee katodin ionisointiin ja elektolyysiin ja paljonko lämmöksi, mutta tolla virralla ei katodista ole aamulla paljon jäljellä ja vetyä olet ainakin saanut paljon aikaan. Ei kannata mennä tupakki huulessa tarkastamaan.

Oma kokemukseni elektrolyysistä on, että vain suhteellisen pieni osa tehosta menee lämmöksi eikä elektolyytin lämpenemistä käytännössä edes huomaa.

Muutenkin 200kg:n vesimäärän lämmittäminen 1kW teholla huonolla hyötysuhteella on vähän aneemista. Ajattele vaikka öljytynnyrin lämmittämistä auton sisätilan lämmittimellä puhaltamalla.

Mecki

Lainaus käyttäjältä: cdi - 26 maaliskuu, 2020, 00:19Koitas antaa 30v kyllä lämpee kun antaa hurista yönyli.

Ruosteisen pellin puhdistus elektrolyysillä hitsausmuuntajalla. Jännitteestä ei tietoa, mutta virtaa yli 100A. Kaasua tuli helvetisti, ruoste lähti mutta ei se lipeä mitään ihmeemmin lämmennyt.

Elektrolyyttinä sen lipeän ei tarvitse olla kuin pari prosenttista, että johtaa sähköä hyvin.

cdi

Lainaus käyttäjältä: Mecki - 26 maaliskuu, 2020, 05:00Ruosteisen pellin puhdistus elektrolyysillä hitsausmuuntajalla. Jännitteestä ei tietoa, mutta virtaa yli 100A. Kaasua tuli helvetisti, ruoste lähti mutta ei se lipeä mitään ihmeemmin lämmennyt.

Elektrolyyttinä sen lipeän ei tarvitse olla kuin pari prosenttista, että johtaa sähköä hyvin.

  Mä olen käyttänyt kidesoodaa 50-60 l saavissa  mulla on erillinen portaattomasti säädettävä virtalahde tasa ja vaihto virtaa  ja olen käyttänyt 20-30 v jännitteitä amppeerit ei ole niin jäänyt mieleen kun katsoo että prosessi kiehuu sopivasti. Täytyy tota lipeää kokeilla olisko siinä mitään etua soodaan verraten.

Mecki

Joo, mielenkiintoista. Itse en ole vielä paljon ton soodan kanssa touhunnu, joten voi hyvinkin toimia ihan eri tavalla. Ei oo vielä kokemusta. Kiva vähän vertailla.

Elekrolyysin teho tulee amppeereista eikä jännitteestä. Virtahan riippuu tietysti jännitteestä mutta sitä voi myös säätää anodin pinta-alaa muuttamalla tai anodeja lisäämällä tai poistamalla. Se puhdistettavahan on katodi ja vakio. Jos itse metalliastiaa käyttää anodina niin silloinhan ei sen kokoon pysty vaikuttamaan.

Tuntuu vaan, että toi molekyylien pilkkominen sen tehon pääasiassa vie eikä siten ole kovin tehokas lämmön tuottaja. Se energiahan on siinä vedyssä, jonka voi sitten polttamalla palauttaa vedeksi.

Kerro sitten lisää kokemuksistasi niin ei tarvi ihan kaikkea aina itse kokeilla.

cdi

Lainaus käyttäjältä: Mecki - 26 maaliskuu, 2020, 14:22Joo, mielenkiintoista. Itse en ole vielä paljon ton soodan kanssa touhunnu, joten voi hyvinkin toimia ihan eri tavalla. Ei oo vielä kokemusta. Kiva vähän vertailla.

Elekrolyysin teho tulee amppeereista eikä jännitteestä. Virtahan riippuu tietysti jännitteestä mutta sitä voi myös säätää anodin pinta-alaa muuttamalla tai anodeja lisäämällä tai poistamalla. Se puhdistettavahan on katodi ja vakio. Jos itse metalliastiaa käyttää anodina niin silloinhan ei sen kokoon pysty vaikuttamaan.

Tuntuu vaan, että toi molekyylien pilkkominen sen tehon pääasiassa vie eikä siten ole kovin tehokas lämmön tuottaja. Se energiahan on siinä vedyssä, jonka voi sitten polttamalla palauttaa vedeksi.

Kerro sitten lisää kokemuksistasi niin ei tarvi ihan kaikkea aina itse kokeilla.

  No meillä on lähtökohdat eri  mulla syöttönä tavallinen roikka joka kuumenee jo noilla jännitteillä kuumaksi ei siitä enempää lähde kun hetkellisesti. Hitsauskonetta en oo kokeillu sieltä sais sen 250 ampeeria ja johdot kyllä kestäis mutta saattais vaatia enmpi etäisyyttä /saavi jäis pieneksi  tietysti tynnyri olis siitä hyvä että erillistä anodia ei tarvis kun tynnyri toimisi sinä ja paremmin.