Karu katto...
Onko lipsahtanut katon kautta joskus...

Lainaus käyttäjältä: Murikka - 26 helmikuu, 2020, 19:39Tuosta katosta tuliki mieleen.
Ite ku aloin tota ekaa kaminon koppaa puljaamaan, niin se paljasti pakkelin alta hienoja ylläreita useammankin. Katto ja takakyljet on kun perunasäkillä moukaroituja. Jopa lavan puolella katon takapilarissa jäätävät vekit. + takakaaret käytännössä tippu lattialle kun rapsutteli pakkeleita pois.
Joku ajanu aikanaan selälleen sen, tunkannu katon ylös ja leiponu pakkelista sen muotoonsa. Minä taas sitten työnsin sen pusikkoon ja hain toisen korin. 

Toi taitaa valitettavasti olla aika yleinen löytö etenkin näissä halvemman hintaluokan laitteissa. Ja samaa oli meidän Impalassakin toisen takakaaren alueella kun sitä korjailin muutama vuosi sitten.

Siitä voiskin kanssa kirjoitella jonkinlaisen projektiketjun tänne, kun se on taas työn alla...

Lainaus käyttäjältä: juhapih - 26 helmikuu, 2020, 21:31Karu katto...
Onko lipsahtanut katon kautta joskus...

En tiedä onko mennyt ihan katolleen asti, mutta B-pilari on sen näköinen kuskin puolelta, että siihen on joku osuma joskus tainnut tulla. Eli olisko kaatunut kyljelleen tai sitten saanut jonkun osuman vaan kuskinpuoleiseen kylkeen. Siinä kohtaa missä tolppa oli kiinni katossa, oli jonkin verran korjausjälkiä, ja toi katon reuna on tosiaan melko perunapeltoa. Sitten kuitenkin toi katto on ihan ehjä etureunasta ja apparin puolelta.



Katon tippalista oli tosiaan leikattu joskus irti. Onneksi se tuli kuitenkin auton mukana, joten sen hitsaaminen takaisin koriin voisi vielä onnistua. Naputtelin listan suoraksi ja putsasin siitä vanhat maalit pois somalilaikalla. Hieman sitä piti sovitella paikalleen ennenkuin sopivuus oli sitä luokkaa, että listan sai hitsattua paikalleen. Hitsailin sen alapuolelta niin, että lista kiinnittyi sekä kattopeltiin että sitten itse noihin katon tukirakenteisiin, eli sen pitäisi olla nyt suhteellisen tukevasti paikallaan.




Ja kun korihommia tein, niin otin apukuskin puoleisen etulokarin työn alle. Molempien etulokareiden etunurkat on joku edellisistä omistajista hitsannut tosi siististi, ja olipa tätä lokaria hitsailtu parista muustakin kohdasta. Kerskamallin listanreijät piti kuitenkin itse hitsailla umpeen. Toisesta lokarista ne oli jo tukittu, mutta tästä ei. Joten pyöreitä pellinpaloja viilailemaan ja reijät umpeen...




Lokarin päältä täytyi hitsailla vielä antenninreikä umpeen. Siitä vierestä löytyi myös yksi hyvin pieni ruostereikä, niin hitsailin sen kanssa umpeen. Seuraavana sitten somalilaikka pyörimään ja hioin maalit pois kokonaan tuosta lokarista niin näkee sen kunnon paremmin. Ja kuten arvelinkin, niin ylläreitä ei löytynyt vaan hyvin on jonkun edellisen tekijän ruostepaikat tehty.





Tämän jälkeen tinailin lokarin kaikki hitsisaumat ja hioin ne sileäksi. Kuvan jälkeen paukuttelin vielä pari lommoa suoriksi...



Ja samalla poistin maalit myös kuskin etulokarista. Siitä ei löytynyt mitään korjattavaa, mutta edellisen rakentelijan hitsisaumat tarvii vielä tinata.

Siistiä jälkeä teet ja hyvin laitat yksityiskohtaisesti noita rakentelu kuvia👍🏻

Kyllä, näitä 1320:n projekteja on mukava seurata.

On kyllä hieno projekti

Kiitos kannustuksesta! 

Kun lokarit oli hiottu pellille ja apukuskin puoleisesta lokarista jo tinattu hitsisaumat ja hieman alettu viimeistelemään kitilläkin, ajattelin kokeilun vuoksi kasata noi keulan pellit paikalleen että näkee, sopiiko ne sinne päinkään. Eli lokarit, maskin ja puskurin välinen pelti paikalleen ja ostamani lasikuituinen konepelti paikalleen. Hyvin näyttää kaikki sopivan.





Takaluukun orkkis saranat ja jouset purin kanssa pois, kun lasikuituinen takaluukku löytyi Forssan PickNickin Swappialueelta. Jouset ei meinanneet ihan heti irrota, mutta lopulta karmean pamauksen ja pölyn laskeutumisen jälkeen totesin, että jouset olivat tippuneet takakontin lattialle. Luukku sopi kohtuullisesti paikalleen:



Kuskin lattiassa oli vähän hitsattavaa. Vieläpä ikävästi tuolla kaasupolkimen takana, ja kun tässä mallissa poljin kiinnittyy noilla tapeilla lattiaan, niin mielellään tappien paikka saisi pysyä samana kuin alunperin, tai muuten kaasuvivusto ei sovi paikalleen...



Korjauspala oli hieman hankala tehdä, kun sen piti taipua vähän joka suuntaan. Hetken aikaa kun paukutti vasaralla peltiä oikeaan muotoon, sai hitsailla hyvin sopivan palan paikalleen:



Kaasupoljinhan on tässä kiinni noilla lattian läpi tulevilla tapeilla, jotka on taas kiinni lattaraudassa joka on alunperin lattian alapuolella. Leikkasin siis latan tappeineen irti vanhasta mädästä pellistä, ja noiden lattiaan piirtämieni viivojen mukaan kohdistin polkimen kiinnitystapit kohdalleen. Porailin reijät tuohon korjauspeltiin oikeisiin kohtiin, ja hitsailin latan alapuolelta kiinni ja tapit yläpuolelta parilla pisteellä vielä varmistukseksi. Nyt saa kaasuttaa ilman että nilkka menee konehuoneeseen.



Näköjään joku hitsauslanka jäi törröttämään tuonne kuvan oton ajaksi.

Vähän lisääkin joutui laittamaan uutta peltiä tuohon lähistölle. Nämä oli kuitenkin helppoja tehdä, kun palat eivät olleet moneen suuntaan kaarevia.



Sopivat etuvanteet löytyi kaverilta, ja Tampereen Swapissa lunastin ne itselleni. Nämä on 15x5" leveät '53 Letukan orkkispeltivanteet. Hiekkapuhalluksen ja pulverimaalauksen jälkeen toinen kaveri laittoi Hurstin 165/80/15 tuplavalkosivut noihin päälle.





Tampereen Swapista löytyi myös vanhat Cheater Slicksit peltivanteilla. Noihan on tyylillisesti ainoat oikeat takapyörät tällaiseen, mutta noita ei hirveästi viitsi sudittaa (vaikka on niin kovat, että todennäköisesti mikä vaan laite sutisi noilla). Lähinnä jos tätä joskus johonkin näyttelyntapaiseen tapahtumaan vie, niin heittää noi alle. Näissä oli hinta kohdallaan, niin oli pakko ottaa kyytiin.




Lisää swapista kotiin roudattua tavaraa:
Pohjanmaan suunnalta löytyi iso kasa alustanosaa, muun muassa pallonivelet, raidetangonpäät ja välikappaleet, lehtijousien riipukkeet sun muuta osaa, mitkä olis pitänyt hankkia kuitenkin jossain vaiheessa. Nää oli kaikki uusia ja hintakin oli sopiva, niin ostin pois. Samalta seudulta löytyi myös katon tippalistojen kromilistat, jotka tuntuu olevan todella kiven alla. Noi oli saatu irroitettua aika siististi, ei ne ihan virheettömät ole, mutta kelpaa mulle erittäin hyvin, etenkin kun ottaa huomioon että ne oli halvat. Samalta kaverilta löytyi myös pari kytkinvipua. Ja nämä kaikki tavarat eräs kaveri toi Tampereelle, eli ei tarvinnut lähteä itse Pohjanmaalle ajelemaan. Kiitokset siis Pietarsaaren suuntaan!



Sitten pitikin korimassalla tiivistellä monta hitsaussaumaa, ettei kosteus pääse vääriin paikkoihin. Sen jälkeen maalia pensselillä niihin paikkoihin, johon ei enää pääse käsiksi. Sitten sainkin hitsailtua takaikkunan karmin paikalleen. Entinen takaoven sisärakenne, johon ovipahvi kiinnittyy, tuli myös paikalleen vahvistamaan koko rakennetta. Sitä täytyy tosin hieman harsia vielä kasaan...

noi renkaat ois kyllä hienot punasilla vanteilla

Lainaus käyttäjältä: jariha - 04 huhtikuu, 2020, 03:49noi renkaat ois kyllä hienot punasilla vanteilla

Samaa mieltä, ja vanteiden väriä tuli harkittua ennen maalausta. Päädyin kuitenkin mustaan, kun koppa olisi tarkoitus suihkia punaisella Metal Flake värillä niin ettei tuu liikaa punaista.



Kuskinpuoleisen takakyljen sisärakenteiden parsiminen kasaan jatkui seuraavana. Hidasta hommaa, mut tarkoitus olisi tehdä tuosta sen näköinen, että se voisi olla tehtaan tekosia.



Kävin myös Orimattilan suunnalla ostoksilla. Kardaani (joka ei kuviin näköjään mahtunut) lähti mukaan, samoin kuin itsetehdyt CalTracs tyyppiset perän tukitangot kiinnikkeineen. Ja toisesta osoitteesta löytyi edullisesti myös uudemman Pikkukakkosen mittaristo, mistä oli tarkoitus ottaa pari parempikuntoista pikkuosaa omaan mittaristoon. Sen jälkeen tuon voikin siistiä ja laittaa hyllynkoristeeksi.



Kesällä 2018 tarjosin autolle hieman valohoitoa. Heitin pyörät alle ja pukkasin sen pihalle. Samalla sai siistittyä tallia vähän.




Varsinainen syy oli se, että halusin hioa katon peltipuhtaaksi jotta näkee sen kunnon paremmin. Sisällä pölyn määrä olisi ollut melkoinen, mutta nyt pölyt poistui kivasti naapurien riesaksi.




Tän orkkis mittaristo tuli kanssa ehostettua jossakin välissä.




Kaikki oli ihan ehjää, mutta likaista ja osittain hieman jumissa. Joten pääosin siistimisellä ja pienellä määrällä uutta maalia selvittiin.

Tuota mittari"lasia" eli siis muovia käsissä pyöritellessä huomasin, että onneksi lasi ei ole kauhean pahassa kunnossa, vaan sen samea pinta johtuu vaan pinttyneestä liasta. Pesuaine ei ollut tarpeeksi vahvaa tavaraa putsaamaan sitä, niin hinkkasin sitten hiomavahalla lasin puhtaksi. Onhan siinä toki vähän naarmujakin, mutta kyllä tuo mulle kelpaa, etenkin kun uutta ei saa kuuskakkoseen, uudempiin kyllä saisi...

Tuossa vähän heikko kuva, mut vasen puoli on ennen käsittelyä ja oikea puoli on putsattu.



Sitten maalasin mittarikehykset. Sisempi osa on mustaa spraypurkista runsaalla kerroksella kirkaslakkaa ja tuo ulompi kehys on maalattu myös kilikalipullolla hopeeksi.




Ja sitten vaan mittaristoa kasaan. Putsailin kaikki paikat tuolta mittariston sisältäkin, eli ehkä tuolla taas vähän aikaa pärjää...



Ja tuollainen siitä tuli:

Tekniikasta ei ole hirveästi tullut kirjoiteltua. Osittain siksi, että alun alkaenkin kun auton ostin, niin ei ollut tietoa et millainen motti keulille tulee. Pikkulohko tietysti, ja mitä pirteämpi niin sen parempi, mutta koska raha on aika rajoittava tekijä näissä mun projekteissa, niin vähän sen voimalla pitäisi alkuun mennä mitä sattuu löytymään.

Toki pitkällä tähtäimellä tavoitteena oli jo alussa perinteinen remmiahdettu pikkulohko nelivaihteisella manuaalilla. Alkuun oli kuitenkin tarkoitus tyytyä miedompaan vaparimottiin, kun tuollainen ahdinmotti on aika kallis rakentaa, ja niitä ahtimiakaan ei ihan puissa kasva.


No, sitten joku kerta kun olin jossain alkoholisoitumassa kaverin kyydissä, niin puhelimeen tuli kuvaviesti, mutsi oli ostanut 6V71 ahdinaihion jostain. Se oli erittäin halpa, joten lunastin sen heti itselleni. Ahdinkäytössä tuo ei ole koskaan ollut, vaan dieselin kyljessä, mutta mikään mahdoton hommahan sen päivittäminen auton ahtimeksi ei ole.



Tuon ahtimen roottorit oli hieman kuluneet. Ihan toimiva pumppu siitä toki tulisi, mutta ahtopainetta menisi hieman enemmän hukkaan roottorien välistä niiden kuluneisuuden vuoksi. Sattumalta Tampereen Swapissa tulikin sitten vastaan ilmeisesti tehdaskunnostettu samanlainen 6V71 ahdinaihio, jolla kunnostuksen jälkeen ei ole ajettu metriäkään. Siinä roottorit oli ihan virheettömät, ja kun hintakaan ei ollut paha, niin kaupathan siitä syntyi. Tällä ahtimella ahtopaineen tuotto on siis parempi tuohon toiseen verrattuna, niin ei tarvitse sitten pyörittää ahdinta liian kovaa, joka taas saattaa aiheuttaa kestävyyden kanssa ongelmia.




Kaveri joka on noiden ahtimien kanssa enemmänkin pelannut, lupasi auttaa noiden päivittämisessä ahdinkäyttöön sopivaksi. Joten täytyy jossain välissä ottaa ahtimet mukaan ja suunnata Pietarsaareen.

Sekalaista ahdinsälää tuli tämän jälkimmäisen ahtimen kauppojen mukana, eli pari hihnapyörää ja noita ahtimen päätykoppia. Vasemmanpuolimmainen hihnapyöräsetti löytyi sit erikseen Suomen maalta, joten ostin senkin.




No, nyt mulla oli pari ahdinta, joista toinen tulee tähän ja toinen jääkööt toistaiseksi hyllynkoristeeksi. Motti kuitenkin puuttui. Halusin ahtimen kanssa ehdottomasti nelipulttisella alakerralla olevan pikkulohkon, ja toki mitä isompi niin sen parempi.
Ja joskus toisen epäonni on toisen onni, koska viime kesänä kaveri ilmoitteli, et olisi Chevy II:n turvakaarien pääkaaren aihio ylimääräisenä. Lähdettiin sit faijan kanssa pakulla sitä hakemaan. Paikanpäällä selvisi, että kaverilla oli kimppatalli lähdössä alta ja uusi talli oli pienempi, joten tavaraa piti hävittää isolla kädellä. Kaveri sitten kauppasi nelipulttisella alakerralla olevaa 350 mottia hyvin edullisesti. Pakko oli kysyä, että mitä vikaa siinä on, mutta kuulemma ainoa vika oli se, että kone vie liikaa tilaa eikä mahdu uuteen talliin. Joten samalla nostettiin sitten stanukokoinen nelipulttinen 350 pakun kyytiin, ja nyt mulla oli mottikin.




Toki tuosta ei tähän käyttötarkoitukseen tule muuta kuin lohko, mutta jäähän siitä yli käypää tavaraa sitten tuleviin moottoriprojekteihin...


Sitten pakosarjat. Fenderwell-pakosarjat halusin ilman muuta tähän laitteeseen. Osittain siksi, että Chevy II:n konehuone on melkoisen ahdas, mutta osittain siksi, että onhan ne hienot.   Suomesta sellaisia ei löytynyt, joten katseet piti kohdistaa ison veden taakse. Pomonan Swappireissulla ei sattunut pakosarjoja silmään, mutta hieman myöhemmin löysin ClassRacerin foorumin kautta myynnissä olevat sarjat. Myyjänä oli Greg Luneack, joka ajaa Super Stockia runsaasti keulivalla '65 Chevy II Farkulla.

Oli muistaakseni lauantai-ilta, joten ajattelin soittaa Gregille yöllä kunhan kotiuduttiin Shamrockista jonkun bändin keikalta. Aikaeron myötä kellonaika Californiassa olisi silloin juuri sopiva. Greg totesi heti, että lähettäminen kontituspaikalle ei ole mikään ongelma, ja oli muutenkin todella mukavan tuntuinen heppu. Juteltiin pitkään, ja hän ihmetteli että tällaisia autoja on tuotu uutena Suomeen, kun selitin että piti itse muuttaa vanha Suomiauto kaksioviseksi.

Jonkin aikaa myöhemmin pakosarjat sai noutaa Hämeenlinnasta. Noi on ilmeisesti jotkut vanhat Flowmasterin sarjat, joissa on vielä lisäksi Flowmasterin pitkät kollektorit päissä. Ne sopii tähän hyvin, niin pakoputkista voi tehdä todella lyhyet.




Sitten vaihteisto, eli Muncien M21 nelivaihteinen GM:n orkkismanuaali. Ei mikään pomminkestävä, mutta eiköhän tuolla alkuun pääse. Mukana tuli kytkinkin, mutta se menee uusiksi.



Teräksinen kytkinkoppa löytyi halvalla Ruotsin Drag Race Swapista...


Ja Hurstin V-Gate shifteri löytyi edullisesti Suomesta. Ei tarvii millään H-kaaviolla tehdä vaihdemissejä, vaan voi paiskoa keppiä vaan eteen ja taakse.

Hyvin oot kyllä päästäs vinksallaan, näkeehän sen allekirjotuksestaki et makeen tyylinen pikkukakkonen tulossa.

Lainaus käyttäjältä: Kalu - 21 huhtikuu, 2020, 15:10Hyvin oot kyllä päästäs vinksallaan, näkeehän sen allekirjotuksestaki et makeen tyylinen pikkukakkonen tulossa.

Heh, kiitokset, eihän näitä saa helpoimman kaavan kautta tehdä.   Ja koska noi modernien tyylisuuntien laitteet ei miellytä yhtään, niin tarkoitus olis saada tästä sen näköinen, että joku olisi voinut ajaa tällä kilpaa '60 luvun puolivälissä.

Koskas tän tekeminen taas jatkuu?


Tuosta vähän inspiraation kiihoketta, on ens kuussa lähössä Death-Weekille.

Jokaisella pitäisi olla oma Gasseri...

Lainaus käyttäjältä: juhapih - 28 syyskuu, 2023, 17:35Jokaisella pitäisi olla oma Gasseri...

Hmmm..

Lainaus käyttäjältä: juhapih - 28 syyskuu, 2023, 17:35Jokaisella pitäisi olla oma Gasseri...

Niin, olisihan se...

Aihioita ainakin olisi.