https://youtu.be/crpD-sPaqrE
Tämä rakennelmani on syntynyt Finnbikesin foorumilla. Se foorumi on nykyään hiljainen. On ilmeisesti menettänyt melkein kaikki projektia tuottavat ties minne Instagramiin. No jos kuvilla kertoo, niin mikä ettei.
Tämä 883 on ollut omanlaisensa yllätysostos. Mä katselin jotakin UK:n autotrader sivustoa ja kiinnitin huomion yhteen halvimmista 5-vaihteista Sporstereista. Tässä oli kromattu tankki. Sen kai huomasin. Kun mulla oli "siellä päin" tuttu, laitoin viestiä, että oiskohan tuo hyvä? Voitko vilkaista? Yhtään en miettinyt, että UK on isompi kuin Suomenlinna. Bob oli lentänyt omalla koneellaan pari tuntia suuntaansa ja ostanut tämän. Sit mun oli haettava halvinta lippua ykssuuntaiseen UK reissuun. Jostakin Birminghamin nurkilta ajoin tämän pitkänä viikonloppuna stadiin. Me lennettiin pienkoneella toisenkin kerran se maanhalkireissu siellä. Mä ohjasin sitä konetta kolmisen tuntia vastatuulessa. Kylmä reissu oli se tieajokin. Silloin oltiin ajassa ennen juhannusta 2001.
Laittoa tähän tuli heti. Kampuran pään mutteri aukesi reissussa, en mä sille oikein mitään voinut kuin jatkaa matkaa ajamalla veto päällä, ettei kolistaisi. Väljyys hakkasi matkalla vetotapin boorit. Manne Hotbikessä teki osittaisen konerempan V-twincityn kautta ostetun käytetyn kampiakselin kera. Sit pääsin jo syksyllä ajoon ja seuraavana vuonna oli mun eka täyskesän ajokausi.
Laite sai uutta vaihteistoa (tässä on Andrewsin aski, kaikki osat), 1200 konversiota ja virinokkaa ja ... no jossakin vaiheessa (2009) ostin uuden Dynan ja tämä oli aika vähäisellä käytöllä. Foorumeilla surffailu tuotti jossakin vaiheessa (2015) idean, että tämmöisen voisi ahtaa. Nyt on Trask firman valmissettejä joka HD malliin, mut tuolloin asia oli pienemmissä piireissä.
Mä haastoin rakentaessani Finnbikers foorumia. Se foorumi oli vielä tuolloin eloisa. Kaasariturbo valmistui ajoon kaudelle 2016 ja oppirahoja maksettiin seuraavan kaudenkin levällään olleen koneen muodossa. Kampiaxeli petti rihtauksesta, veivi mutkalla, sylinteristä valurautaputki poikki. Kiinanturbon hukkis takkusi ja päästi ahdot kovin ylös plus että kaasutin ahtopuolella oli mulle tekemätön paikka. En saanut ahtoseoksia koskaan hyvin alueelle.
Pari vuotta myöhemmin ajelin ruiskutetulla versiolla, jossa ohjain oli merkkiä Elka-Jetronic. Joku piti laittaa laitteen nimeksi myös rekisteriotteeseen joten keksin tuon. Ohjain oli mun oma tekemä ja kokonaan analoginen, mutta kuitenkin lambdalla ohjattu. Sillä leimaan ja tehot meni 91 hp rajaan kun säädöt olivat ihan katollaan. Putkesta tuli mustaa ja lieskaa. Sain mä sen ihan hyväksi ajettavaksi ja varsinkin matka-ajossa tämä on ruiskuisena ollut taloudellinen.
Analogiruisku vaihtui Maxxecuun pari vuotta myöhemmin. Olisko nyt ollut 4 tai 5 vuotta suunnilleen se, mitä on. Konetehoa oli tuossa vaiheessa arviolta 120 - mulla oli aina penkissä rajoittaja 1000-1500 alle sen, mitä on ajossa syynä se, ettei kone porsi inertian pitkässä vedätyksessä. Tienpäällähän ei voi vetää kaasu ihan auki kovin pitkään kuin ehkä isoimmalla vaihteella. Muilla vaihteilla veto päättyy punavaloon mittaristossa "vaihda isompaa".
No nyt kun on aika pakata lelut varastoon, oon pikkuisen kehitellyt lisiä. Tässä on ollut yhtäkauan kuin on ollut Maxxecu myös ahtopaineen säätöpiiri. Sitä en ole hirveästi hyödyntänyt.
Olemassa olevat tehot on mitattu hitusen alle puolen barin paineella. Mutku tästä saa halutessaan vaikka mitä. Tänään kokeilin tämmöistä;
(https://img.aijaa.com/t/00412/15288014.t.jpg) (https://aijaa.com/g6ToAa)
Hyvin tuotti 0,7 bar keskipaineen aina 6500 rajoittajaan asti. Kylmällä ilmalla ahtoilma oli painepuolella 38 asteista ja ... no se jätti kivan fiiliksen odotella kevättä 2025.
Turbopyörät saa aina sydämen läpättämään ja hokemaan et " kyl mä viel hommaan turbopyörän". Yhdestä halvan puoleisesta CBR900 turbosta olin toissa kesänä tosimielellä hieroskelemassa kauppaa. Kaatui järkevämmän (lue etsityn) pyörän löytymiseen ja ahtopaineen ohjaukseen, pelkkä hukkaportin jousi. Ilman EBC:tä (electronic boost controller) voimaa tuli 800rpm sisällä melkein 80hp ja 100Nm eli pyörä suti, keuli tai keuli sutien.
Omassa harrasteessa on EBC käytössä, eikä tulis mieleenkään ajella ilman. Pystyy pakottamaan hukkaportin pysymään kiinni alemmilla kierroksilla millä saa ahtimen heräämään terävämmin ja saa muokattua mieleisensä ahto kartan ja sitä kautta vääntökäyrän. Plussaa mahdollisuudesta ajaa isommalla ahdolla kuin kellonjousi antais myöten.
Sullahan pitäis olla MAXXecussa "boost by gear". Siitä sopivat asetukset EBC:n kaveriks niin voit syöttää joka vaihteella minkä takarengas kestää ja nelosen jälkeen "all in", tuntuu hyvälle kun joka vaihteella kiihtyminen sen kuin paranee.
Syksyn viileät kelit tuo aika paljon vetoja lisää. Oli ekana syksynä positiivinen yllätys.
Tuo on mun ajamiselleni ollut ihan hyvä just noin mitä suoraan paketista tullut Garrett GT1544S tuotti. Se versio on vakiona 0,45 bar ja "dieselin" ahdin herää jossakin 3000 kohdalla, mikä on tekniikan keston kannalta ihan hyvä kohta. Eihän Sportsterilla pidä ihan alakierroksilla vedättää muutenkaan, kunnei kampiakselin ja vaihteiston välissä ole mitään joustavaa isompien Harrikoiden sprocket compensatorin tapaan.
Olen kokeillut pitää mun ohjainventtiiliä painetta nostavassa moodissa (=hukkis kiinni), muttei tuo turbo siitä just mihinään muuttunut. Olkoon noin.
Pikkuisen kun pehmennän sitä kohtaa, missä 0,45 alkaa kapuamaan 0,7 tienoille, niin on turvallisempi kaasuttaa kaarteissa. Ja sitten vielä kitken tuon väräjämisen, missä systeemi on rajoittunut 1,65-1,75 välille. Se tuntuu käsissä "kiviporan käyttämiseltä".
Välttelen paineen nostoa vakiosta 0,45 bar ennen 4500 koska siinä on mitattu jo 150nm ja se on vakiolle kytkimelle tarpeeksi.
Mites ja mistä tuon turbon voitelu? Mulla olis kanssa yks luputin jolle vois ahdistusta tarjota..
Lainaus käyttäjältä: stana - 02 marraskuu, 2024, 18:55Mites ja mistä tuon turbon voitelu? Mulla olis kanssa yks luputin jolle vois ahdistusta tarjota..
Tässä laitteessa olen laittanut t-haaran öljynpaineen merkkivalon reikään, josta öljy nousee putkella turbolle. Paluuvirtaus valuu moottorin oikeaan poskeen tekemäni reiän kautta kampikammioon.
Sportsterissa on tuon kampikammioon johdatuksen takia ollut hieman haasteita. Kammiossa on suuri painevaihtelu moottorin kierroksen aikana, koska kammion tilavuus vaihtelee liki (80%) moottorin iskutilavuuden verran. Se aiheutti turbon öljyvuotoa sekä imu, että pakopuolelle. Omassani olen tehnyt huohotukseen parilla suuntaisventtiilillä poiston, joka tasoittaa paineen ja pitää sen keskimäärin ulkoilmanpaineen alapuolella.
Niissä laitteissa, missä saa paluukierron öljysäiliöön tai moottorin rakenne on sellainen, ettei työkierto aiheuta twinin tapaan pulssitusta, turbon öljystä ei tule samanlaista ratkottavaa ongelmaa.
Onnistumisen tunteita. Pohdiskelin säätöpiirin toimintaa, tein korjaavat toimnenpiteet asetuksiin ja ajelin koelenkin. TÄMÄ TOIMI.
(https://img.aijaa.com/t/00320/15289632.t.jpg) (https://aijaa.com/0b3Jbl)
Säätöventtiiliä ajetaan vajaan 1kHz PWM-signaalilla. Venttiili alkaa aueta noin 50% pulssisuhteella ja on ihan auki jossakin 90% tienoilla. Ajelen venttiiliin kevyttä signaalia myös varsinaisen säätöalueen ulkopuolella. Taulukon lakikohdassa, jossa venttiili on eniten auki, on päällä se paine, mihin hukkaportin kello asettaisi (0,45 bar) paineen ilman ohjausta. Lakikohta nousee siten, että noin 4500 kierroksella ohjaus alkaa vuodattaa merkittävässä määrin hukkaportin kuristimen takaa ilmaa aiheuttaen painehäviön. Tämä säätö kasvaa tasaisesti punarajalle asti. 0,45 bar yläpuolella säätöventtiili vajuu pikkuhiljaa paineen mukana kiinnipäin (säätäisi isommalle, mutta samalla paine nousee, eli plusmiinus, painehäviö pysyy suht vakiona) jonka vaikutuksena säätö jää oikeastaan hukkaportille itselleen.
Persdynossa ei tuntunut enää nypytystä, joten nyt olen lähellä. Nyt tämän voi(si) pakata huiliin. Mutta kun on ympärivuotinen vakuutus, niin saattaapa tuo käydä ajossa talvellakin, mikäli lumetonta keliä esiintyy.
Ei tullut mainittua sitä, että tässä liikennevakuutus on alempi kuin mopossa alle satasen vuosimaksullaan. Vakuutusmaksu aleni ahtimen muutoskatsastuksessa (merkittiin otteeseen sekä 1200 kokoon konversio, ruisku että ahdin). Näin voi käydä.
Etelässä ei tänään ollut mitään syytä olla jättämättä muut hommat sikseen ja kaivaa moottoripyörä esille. Satakunta kilsaa pikku pyrähdyksiä "siellä sun täällä" ja samalla kokeilin paria eri uusintaversiota tuosta edellisen postaukseni ohjauksesta.
Turbo tuottaisi helposti ainakin 1 bar ylipaineen, mutku persdynossa keskimäärin 0,6 ja 0,8 välinen ero oli olematon, johon epäilen pakopaineen nousua, niin valitsin matalemman. Logista löytyi 0,6 ja välillä 0,7 bar tienoille nousseita ahtoja "kuuden tonnin tietämillä". Olkoon tämän kauden noin.
Seoskartat, jotka tein vuosia sitten, päättyvät 0,6 kohdalle (josta ecu jatkaa sitä samaa edelleen ylöspäin mentäessä). Tarttee ajella jossakin vaiheessa laajakaistalla vähän korkeammille kierroksillekin taulukontäytettä.
Kelihän oli mitä mainioin, hirmu polte mennä pöristelee, mut iskarihuolto on hoidettava alta, onneks kerkes jo pari kertaa pärrää.
Mitens olis viinaan siirtyminen, ei tarttis pelätä ainakaan nakuttamista. Kehuit kulutuksia niin paljolla se laukkaa rauhallisessa matkan teossa?
E85:n jakeluverkosto on liian suppea mun mp-ajoille. Sekakäyttäjällä pitäisi olla etanolianturi ja siitä johdetut kartat eri seoksille. T-Dart, joka on periaatteen vuoksi pelkän etanolin käyttäjä, joutui ottamaan konttiinsa muutaman kanisterin heti poistuttuaan Uudenmaan alueelta. Ei ole käynyt Hyvinkäätä kauempana ainakaan kymmeneen vuoteen.
Tälle saa riittää 98. Käynnistyy sillä kylmässäkin hyvin. Ja tällähän mä oon käynyt mökillä Pirkanmaalla ja joissakin "ralleissa".
3,8 litraa sataselle on pienin lukema viime kesältä. Maantiellä ihan normilukema neljän ja puolen paikkeilla, eikä se nouse litraa enempää silloinkaan kun ajelen pitkän sivun moottoritietä. Itseasiassa just joku 140 mittarinopeudella menty moottoritie on se hämmästyttävin ajo noin kuudella litralla. Kymmenen litran tankilla pääsee oikein hyvin kahden kusipysäkin välin.
Välityksiä voisi muuten harventaa, mutku tähän tuli parikyt vuotta sitten laitettua Andrewsin vaihdelaatikkosisustus, joka on "close ratio", niin en ole viittinyt 1200 tehdasvälityksistä pidentää. Ykkösellä pääsee yhdeksääkymppiä!
Tuo mun hukkaportin harhautin näyttää auttavan myös turbon herättelyssä. Löysin logista kohdan, jossa jo 2700-2800 kohdalla oli 1,36 abs paine.
(https://img.aijaa.com/t/00521/15329971.t.jpg) (https://aijaa.com/RBOUya)
Pientä säätöä. Ulkoinen laajakaistamittari tankin päälle ripustetussa kotelossa. Sieltä analoginen jännite ecuun ja ajolenkille. Logista sitten katsomaan, mitä tapahtuu täyskaasulla isoilla kierroksilla. Ja joo, ihan punarajan pinnassa lambda-arvo putoaa 0,7 paikkeille ja kone röpeltää. Kartasta pari naksua pois ja jahka kelit paranee, niin tarkastus.
Tämä oli tällä vehkeellä eka kerta, kun laajakaista oli kytketty ecuun. Tähänasti kartoitus on tapahtunut katsomalla ajotilanteissa pyörän mittareista alipainetta, kierroksia ja erillislaajakaistasta lambda-arvoa. Sit vaan lukemat talteen haihtuvaan päänuppimuistiin ja seuraavalla tauolla läppäri repusta. Tämä metodi juontaa juurensa muinaiseen "Elka-Jetronic" analogiecuun, jota ei muuten voinut säätää. Perinteet velvoittavat.
Moottoripyörän säätäminen on erilaista vs auto, missä jälkimmäisenä mainitussa voi pitää läppäriä esillä, näkee koko ajan tosi paljon numeroita ja voi säätää "jopa ihan ajossa" niin kuin on tullut tehtyä (autolla, T-Dartilla siis).
Ainakin tunerstudiossa megsaquirtin ja sen johdannaisten säädössä saa autotunen päälle, saa aika hyvin perussäädöt kohdilleen ihan ajellen, ohjelma säätää.
Toki sytkäennakot ja loppusäätö on suotavaa tehdä käsin, mutta pirun toimivaksi nuo on tullut ihan ajamalla.
Maxxecuttajat moittivat kilvan kyseisen tuotteen autotunen paskaksi. Paremmin kuulemma onnistuu kun ajaa logit ja "tunettaa" sieltä käsin. Järkeenkäypää. Voi valita semmoisen kohdan, missä ei esimerkiksi ole kaasunkääntöä, eikä kiihdytysrikastuksia, jolloin lambdapoikkeama on suunnilleen se, mitä taulukossa on virhettä.
Nuo mun käsin tehdyt kartat ovat 12-13 välissä koko ajan. 100kPa asti eculla on lupa tehdä lambdakorjausta ja se tekee sen hyvin, koska korjaus on koko ajan "vähentämistä". Analoginen mittari, jolla monitoroin kapeakaistan signaalia (sama, mistä ecu hakee säätöön palautteen) pysyy alle ahtojen kivasti keskellä mittaria 14-16 lukemissa. 4 litraa satasella on ihan hyvin säätyneen HD:n lukema.
Ilmajäähy on mun omasta mielestäni hieman haasteellinen säädeltävä, kunnei esim moottorinlämpöä saa tarkasti selville vesijäähdytteisen tapaan. Huomasin koelenkiltä tultua, että kesällä 60-70 asteen lukemia antava anturi sylinterin kannen kiinnikkeessä antoi viiden asteen kelissa 30 asteen lukemia. Semmoisella signaalilla ei voi oikein kompensoida mitään paitsi ehkä käynnistysrikastukset.
Ennen Maxxecuiluihin ryhtymistäni säätelin seoksia tämmöisistä. Ihan ensimmäiseen versioon (tenu-Dartissa) otin katsellen moottorin tehokäyriä, laskeskelin ominaiskulutuksien kautta, mitähän mahtaisi olla hetkellinen kulutus milläkin alipaineen ja kierrosten yhdistelmällä, laskeskelin sopivia suuttimia, tein testipenkin suuttimille, jotta sain selville kuolleen ajan sun muut epälineaarisuudet, laskeskelin paineanturin ympärille sopivat komponentit tuottaa jännitettä paineen funktiona, kompensoin sitä kierrosluvulla jne ja pulssit teki 555 ajastin. Siihen sitten kapeakaistasta valmis erosuure servon kautta ajamaan lopputulos lambdaykköseen. Kun asensin ekan Maxxecun, niin laskin noista mun analogiohjaimen suutinajoista VE vastaavuudet ja näpytin ne Maxxecun lähtöarvoiksi. Ja se toimi! Läppäri penkillä ajelin ja tein korjauksia "ihan ajossa". Vanhan liiton säätäjä.
(https://img.aijaa.com/t/00458/14494092.t.jpg) (https://aijaa.com/MYo5EY)
Lainaus käyttäjältä: slant sickness - 11 maaliskuu, 2025, 23:28Ennen Maxxecuiluihin ryhtymistäni säätelin seoksia tämmöisistä. Ihan ensimmäiseen versioon (tenu-Dartissa) otin katsellen moottorin tehokäyriä, laskeskelin ominaiskulutuksien kautta, mitähän mahtaisi olla hetkellinen kulutus milläkin alipaineen ja kierrosten yhdistelmällä, laskeskelin sopivia suuttimia, tein testipenkin suuttimille, jotta sain selville kuolleen ajan sun muut epälineaarisuudet, laskeskelin paineanturin ympärille sopivat komponentit tuottaa jännitettä paineen funktiona, kompensoin sitä kierrosluvulla jne ja pulssit teki 555 ajastin. Siihen sitten kapeakaistasta valmis erosuure servon kautta ajamaan lopputulos lambdaykköseen. Kun asensin ekan Maxxecun, niin laskin noista mun analogiohjaimen suutinajoista VE vastaavuudet ja näpytin ne Maxxecun lähtöarvoiksi. Ja se toimi! Läppäri penkillä ajelin ja tein korjauksia "ihan ajossa". Vanhan liiton säätäjä.
(https://img.aijaa.com/t/00458/14494092.t.jpg) (https://aijaa.com/MYo5EY)
Tää on kyllä hienoa! Kunnon matikkaa ja säätöä. Joskus nukkumaan mennessä miettiny miten 70 luvulla olis voinu rakentaa sen aikaisella tekniikalla remmiahdetun Elanin niin että se toimis kuin hyvin säädetty kello. Remmi, välijäähdytin ja paineistetut kaasarit, tyristori sytytyksellä. Vai olisko 30x30 kokoisen bensa ja sytkä kartan saanut rakennettua potikoista mekaanisen pumpun sijaan.
Veikkaan et ilmajäähyssä toimis pakokaasu lämpöjen mittaus paremmin kuin lämpöanturi kannessa. Kertois huomattavasti tarkemmin iman että ajoviima ja ulkolämpötila pääsis vaikutaa tulokseen.
Lainaus käyttäjältä: samulis - 12 maaliskuu, 2025, 23:20Tää on kyllä hienoa! Kunnon matikkaa ja säätöä. Joskus nukkumaan mennessä miettiny miten 70 luvulla olis voinu rakentaa sen aikaisella tekniikalla remmiahdetun Elanin niin että se toimis kuin hyvin säädetty kello. Remmi, välijäähdytin ja paineistetut kaasarit, tyristori sytytyksellä. Vai olisko 30x30 kokoisen bensa ja sytkä kartan saanut rakennettua potikoista mekaanisen pumpun sijaan.
Veikkaan et ilmajäähyssä toimis pakokaasu lämpöjen mittaus paremmin kuin lämpöanturi kannessa. Kertois huomattavasti tarkemmin iman että ajoviima ja ulkolämpötila pääsis vaikutaa tulokseen.
Mun noissa käyttämiä mikropiirejä alkoi olla saatavilla jossakin 70 ja 80 lukujen taitteessa, joten ei niille Boschin insinööreille oikein muita keinoja ollut kuin mekaniikalla toteutus. D-jetronicissa oli irtotransistoreita, mutta esim "paineanturi" ratkaisi asian nykyisestä poiketen liikuttelemalla magnetoituvaa sydäntä paineen vaikutuksesta kelan sisällä - muuttuva induktanssi. Mekaanista laitetta oli melko mahdoton säätää muuksi kuin se on ollut. Ei ainakaan laajalla alueella. Kaikki tietysti onnistuu kun on tahtotila ja osaamista, kuten mpower on meille näyttänyt.
Mikroprosessorilla tehtynä noista tuli heti hyviä ja nythän se tarvike-ecuissa on enempi vähempi siitä kiinni, mikä on tuttu ympäristö säätäjälle. Kun laitoin yhden Maxxecun, niin ei puhettakaan, että toisella kertaa olisi joku muu tuote.
(https://img.aijaa.com/m/00277/15341210.jpg) (https://aijaa.com/c6P1lE)
Sillä lailla hän kirmasi pikitiellä laitumelle lasketun lehmän riemulla.
En ole saanut aikaiseksi suodatusta nopeusanturiin. Tuottaa todennäköisesti kosketinvärähtelyjä reed-anturillaan, joten lukema on puuta heinää. No, ei se olisi ollut julkaisukelpoista tavaraa muutenkaan.