Päivän projekti, ei välttämättä auto.

[slant sickness]

Mitenhän tommonen isompi satsi aurinkopaneeleita kytketään yhteen? Kahden paneelin kytkennän yhteen olen tehnyt haaroitusjohdolla missä sopivat liittimet, mutta jäi mietityttämään miten jos on useampi paneeli?

Perinteisin on kytkeä paneelit sarjaan niin että koko ketjun jännite osuu invertterin sallimalle jännitealueelle. Mulla on 12 paneelia, noin 400W tehoisia. Kaapelissa oli kuormatta jotain 460 volttia. Ja mun 3,5kW 1-vaiheinvertteri sisältää toisenkin tulon, joten voisin halutessani laittaa toisen sarjan paneeleita eri suuntaan, jolloin tuottoaika pitenisi.

Uudempi tapa on laittaa pieniä mikroinverttereitä esim yksi per kaksi paneelia. Siinä on etuina se, ettei ole yhtä suurjännitteistä ketjua, joka vioittuessaan voisi sytyttää valokaaren. Se on myös ketterämpi johdottaa, jos paneelien ja sähkökeskuksen välimatka on pidempi.

[palontie]

Lainataan nyt tätä Jussin osiota kun ei vastausta tulut aamuiseen kyssäriin mitä mieti osiossa:Eli mulle tulee 2kpl 12v lifepo4 akkuja sarjaan jotta saan 24v taivasankkurille oikean jännitteen ja se kyssäri koskee että saako noita akkuja ladattua yhden kerrallaan 12v laturilla ilman että mä puran ne akkujen välisen kaapeloinnin?

[tevo]

Näh, roskiin ja uutta tilalle ..

[Gary Grand]

Näh, roskiin ja uutta tilalle ..

Tuo on kompa..
Ei kai meidän viimeinen sähköistä oikeasti tietävä kyselisi muuten?

[Jussi]

Lainataan nyt tätä Jussin osiota kun ei vastausta tulut aamuiseen kyssäriin mitä mieti osiossa:Eli mulle tulee 2kpl 12v lifepo4 akkuja sarjaan jotta saan 24v taivasankkurille oikean jännitteen ja se kyssäri koskee että saako noita akkuja ladattua yhden kerrallaan 12v laturilla ilman että mä puran ne akkujen välisen kaapeloinnin?

Onnistuu joo. Mutta pidä se vehje latauksen aikana varuilta pois päältä tai jollain pääkytkimellä irti akuista sillon. Saa ne olla kytkettynä sarjaan muuten, ei se laturi "näe" sitä toista akkua.

[Jussi]

Pistinpäs sit toiselle lappeelle kattopellitkin jo kiinni. Pituuslaskento meni varsin liki siihen mitä pitikin. Ja kun laitoin räystäälle linjalangan sovittelua varten, niin ei edes rakennelman pieni muotovirhe kiusannu. Ei tarvinnu taivutella tai raputtaa peltejä. Tosin ei se virhe nyt ollu kun pari senttiä per kymmenen metriä.

[Bantam]

Perinteisin on kytkeä paneelit sarjaan niin että koko ketjun jännite osuu invertterin sallimalle jännitealueelle. Mulla on 12 paneelia, noin 400W tehoisia. Kaapelissa oli kuormatta jotain 460 volttia. Ja mun 3,5kW 1-vaiheinvertteri sisältää toisenkin tulon, joten voisin halutessani laittaa toisen sarjan paneeleita eri suuntaan, jolloin tuottoaika pitenisi.

Uudempi tapa on laittaa pieniä mikroinverttereitä esim yksi per kaksi paneelia. Siinä on etuina se, ettei ole yhtä suurjännitteistä ketjua, joka vioittuessaan voisi sytyttää valokaaren. Se on myös ketterämpi johdottaa, jos paneelien ja sähkökeskuksen välimatka on pidempi.

Joo, näyttää homma jo selvästi vaativammalta ja pitää olla enemmän tietoa aiheesta mitä itseltä löytyy.

Mulla on kaksi 120W paneelia kytketty rinnan haaroitusjohdolla mikä menee ohjaimeen, sieltä piuha akkuihin, akuista on piuha invertteriin ja sieltä "sukojohto" ryhmäkeskukselle mikä jakaa sähköt ympäri rakennusta. Ihmeen hyvin on noilla kahdellakin paneelilla virtaa riittänyt valoihin, telkkariin ja latauksiin, jotain koneitakin lyhytaikaisesti käyttänyt. Jos vaan aurinko paistaa niin enemmän ne lataa kun minä ehdin kuluttaa iltaisin. Ohjaimen näyttöön kun tulee 14,2V, niin se pysäyttää akkujen latauksen ja näin on ollut käytännössä joka aurinkoinen päivä.

[Jussi]

Meinasin vähän ettei se enää sada ollenkaan kun sain katon päälle ja toisellakin puolen aluskate. Vaan kyllä on satanu ihan huolella, alapiha on kun suota, litisee kävellessä.
Hintelästi etenemää raksailussa.

[Jussi]

Sain kattopeltiä toisellekin puolelle jo välikön yli, eli ohi puolvälin. Se välikkö oikeesti teki hommasta vähän hankalan, kun piti saada pellin jako osumaan siihenkin ja sit jättää vielä mahdollisuus pistää ne jatkopellit varsinaisten alle. Sain sen jaon aika lähelle keskelle vähän "puristelemalla" peltiä. Toisella puolen pitääkin sit vanuttaa. Helppo juttu, tallaa jalalla päälle ennen ruuvausta...

[Lerssinen]

Tiilikaispeltiä saa vedettyä melko reilustikkin "viuhkalle" jos on tarvis, sileää navettapeltiä ei niinkään 

[Jussi]

Tiilikaispeltiä saa vedettyä melko reilustikkin "viuhkalle" jos on tarvis, sileää navettapeltiä ei niinkään 

Joo, yhelläkin pellillä pääs aika helposti yli sentinkin "vanutukseen", mikä tarvittiin toisessa päässä.

Kun pistin eilen parilatoon loput kattopellit paikalleen, lopullinen ruuvaus ja harjapellit jäi odottaan kuivaa, märällä pellillä ei tossu pidä.
Samalla tein ton välikatoksen jatkolipan rakenteet valmiiksi odottaan siihen kolmea kattopeltiä ja tukitolppia maahan. Kattopellin jaon takia se nyt on vähän epäkeskellä, mutta aika liki kuitenkin.
Puuilosta omalta kylältä näyttäs löytyvän puuttuvat tarpeet. Tarvii hakee kolme kattopellin pätkää, kaks reunapeltiä niille ja pari säädettävää terassijalkaa jotain vähän tukevampaa.
You cannot view this attachment.

[Harri S]

Muistan kun kossina veljien kanssa touhuttiin 8m leveää autotallia halkoliiterin päädyn jatkoksi.
Muuten prokkis meni ihan ok mutta katon pellitysvaiheessa huomattiin että takaseinän puolelle tuli muuratun sokkelin riviin ladottua yksi lecaharkko enemmän mitä etupuolelle.
Joutu rälläkällä hieman viistämään sitä viimeistä kattopeltiä mutta sellaisena se on pystyssä vielä tänäkin päivänä.
Veljistä tuli inssejä ja dippainssejä joten korreloi hienosti nykyaikaan.

[Jussi]

Niin kosteeta on ettei ollu edes alkuillasta mitään asiaa katolle laitteleen harjapeltejä. Linjanarun kävin sinne virittämässä hommaa varten, koska se helvatan katto näkyy. Ei kestä katella jos ne pellit ei olis linjassa. Ei siellä niinku kastetta ollu, mutta jotenkin kostee se pinta pellissä kuitenkin. Linjanarun sai laiteltua kun pysty pitään harjalta varuilta kiinni ylimmästä ruoteesta, mutta ei siellä mitään asennushommia kyllä voinu tehä, kenkä lipsu vähän väliä.

[Jussi]

Tänään oli kuivaa ja sain harjapellit paikalleen, sekä vähän lisäruuveja kattopelteihin. Seuraavana tekasin vähän jalustaa ja laitoin lipalle tukitolpat säädettävien terassijalkojen kanssa, niin saa laskea jos/kun kehikko painuu. Myyjä sano et voi painua aika paljonkin, ovellekin käski jättämään 50-60mm varaa tulla alaspäin.
Ja sithän se alkokin satamaan, vaikkei tänäänkään pitäny sataa. Vaan eipä haitannu enää ehjän katon alla.
Kyllähän se puu kuivaessaan kutistuu ja muutenkin hakee paikkaansa.
Terassijalalle annetaan max kuorma 1000kg ja suunnittelupaino 400kg. Normitilassa yhdelle tulee siis neljännes lipan alueen kuormasta ja hetkellisesti lumien valuessa voi olla puoletkin sen alan painosta jalalla, eiköhän ne kestä. Jos ei kestä, niin saahan siihen jotain tilalle...

[Jussi]

Tollanen siitä lipan tukirakenteesta nyt sit tuli.
You cannot view this attachment.