Oldsmobile Toronado ”The Miserable case”

[juhapih]

Kyllä minä aikoinaan purin nuita vanhoja ohjauksen/muitten paineletkuja holkeistaan ja puristelin päitten väliin uudet 1-teräskudosletkut, se vain oli tarkkaa valita oikea puristusmitta ja monasti teräskudosholkkia piti sorvissa pikkasen sisältä muotoilla.
Muuten nuo olisi peltiholkeilla onnistuneet mutta silloin ei ollut helposti saatavilla sopivan paineenkestoista kangaskudosletkua.

Astraan tehtiin samoin, kun kaverilla sattu oleen hytikkahuolto aikoinaan. Ja apu tuli tunnissa, kun osaa olis saanu odottaa päivä tolkulla.

[Jarona]

Astraan tehtiin samoin, kun kaverilla sattu oleen hytikkahuolto aikoinaan. Ja apu tuli tunnissa, kun osaa olis saanu odottaa päivä tolkulla.

Meillä kävi naapurin tojotahuollon kaverit nuita letkuja teettämässä, monasti muutkin.

[slant sickness]

No ei sitä ap-ennakkoa tule määräänsä enempää. Ei se mitään humppaa tee. Käytännössä aina ihan paras on suora alipaine läppien alta. Jos sillä ei toimi, niin muualla on vikaa.
Ne ported vacuum jutut on saasteajan hömppää, jolla ei kyllä paranneta koneen käytöstä. Ne on vaan päästöjä varten.

64 ja 66 Dartin Holley 1920 tai Ball&Ball kaasarissa "ported vacuum" päästöjä varten? NO JUST! Mä vahvasti epäilen, että jopa vuoden 1960 mallisessa slantissa oli ported vacuum jakajalle, vaikka huohotus meni down draft putkea pitkin auton alle.

Jos edellä mainitun haluaa toimivan imusarjan alipaineella, niin koko pakka pitää säätää uusiksi. Ennen saasteaikaa alipainekelloissa (mopar) oli 10-15 astetta ja ne oli aika pienillä paineilla alkavat. Todennäköisesti kello imaisisi ääriasentoon. No sit pitäisi säätää jakajaa myötäpäivään, ettei kokonaisennakot käy raskaiksi tyhjäkäynnillä. Ja kas kun kierroksilla ei tuu ennakoita tarpeeksi joten hahlot viilaukseen.

On noita tehty sekä viilalla että elektroniikalla.

Ja juu, kyllä mä oon saanut saanut tyhjäkäynnin humppaamaan. Säätöpiirejähän noi vaan on.

Jatkakaa pääaiheesta.

[Harri S]

Viikolla tein maalaustarvihenkintoja ja tänään otin hikihöylän käyttöön.
Oon siirtäny tuota kattohommaa ihan laiskuuttani sillä katto on todella paha rasti. Siis eihän se ruoste mitään mutta eletty elämä, kattovinyyli ja aikaisemmat varsin roisit korjaukset tekee kattopellin oikaisusta aika vaativan ja isotöisen. Suojasin ikkunoiden reunat ja tippalistat parilla kerroksella maalarinteippiä jottei kastastorfi iske jos höylä hieman lipsahtaa.

Eli ensiksi hioin hikihöylällä, 80 paperilla koko katon epoksit auki ja ne telalla vedetyt kaksi paksua jäänmurtajaepoksikerrosta oli tosi fiksu juttu koska pääosa pistesyöpymistä silottui noilla epoksikerroksilla. Samalla sain hieman osviittaa kattopellin ja -pilarien muotovirheistä.





Sitten alkoi kittaus. Kittailin vuoronperään eri neljänneksiä katosta jotta kitin kovettuessa yhtäällä saatoin hioa valmista toistaalla. En edes laskenut montako kittauskertaa päivään mahtui, yli 10 kertaa kuitenkin, mutta höylä jauhoi kittiä reilu 8 tuntia ja lähes yhtäjaksoisesti. Katto on aika iso ja oviaukon kynnyksellä seisoen ylettyy juuri ja juuri hiomaan katon keskiosaa. Tuulinen poutasää teki hommasta jotensakin siedettävää ja kitti kovettui joutuisasti. Ikkunapielet ja tippalistojen alueet teetti hieman pikkunysväystä jolloin kädet sai hieman huilata.





Päivän päätteeksi kädet on käsihionnasta ihan soosina mutta sain katosta jo aika hyvän, ja jäljelle jäi lähinnä muutamien ilmakuplien ja pikkuvirheiden fiksausta.

[Harri S]

Ostin aamulla hieman hiontatarvikkeita ja tummanharmaata kittiä lisäkittauksia ja niiden hiontaa helpottamaan. Erottuvat vaaleasta pinnasta paremmin.
Ihan vaan muutaman pintavirheen löysin ja korjasin. Auringonpaiste auttoi kummasti niiden löytämisessä. 😅



Sitten vedin päälle paksut kerrokset hiontaväriä, hioin sileäksi ja korjasin vielä muutaman kohdan. Näillä keleillä pitää kyllä olla tarkka kovettimien kanssa ettei tavara jämähdä ruiskuun. Ja lähellä jämähtäminen oli muutenkin kun oli ostanut vääränlaista liukkaria maaliruiskun pesuun joka pakotti hopi hopi tinneriostoksille jotta sain ruiskun pestyä.



Hiontojen jälkeen pohjamaalia pintaan ja katosta tuli ihan asiallinen vaikka erityisesti tuuli- ja takalasin yläosien kohdat ja C-, eli takapilarit oli ihan perunapeltoa.

[Harri S]

Tänään vaihteeksi taas muutama tunti hiontaa ja maalausta.
Otin apparin puolen takakyljen käsittelyyn ja poistin kaikki listat ja puskurin jotta sain kaikki pintaruosteet pois mm. ikkunan alalistan alta jota ei oltu irroitettu aikaisemmissa maalauksissa kuten ei takapuskuriakaan, ja sen kyllä huomasi. Homma vei tovin koska listan etukiinnitysruuvi vaati koko takasivulasin poispurkamisen ja rasvasin samalla liukukiskot ennen kuin kasasin sen taas takasin paikalleen kun osien paikat oli vielä tuoreessa muistissa.





Sai ruosteet hyvin poistettu ja pääsin hiomaan vanhan hilseilevän lakkauksen pois sekä korjaamaan muutamia pintavikoja sekä syviä naarmuja ennen hinkkavärin ruiskutusta.





Hinkkavärin kuivuttua hioin käsipelillä kaiken sileäksi ja ruiskutin päälle paksun kerroksen pohjamaalia. Joka saa kuivua muutaman päivän kuten kattokin.

[Harri S]

Purin kuskinpuolen takasivulasin pois jotta sain listan irti. Sitten pääsinkin hiomaan kesivää lakkaa ja takahelmassa olevia epäilyttäviä maalikuplia...



Kuplien alta löytyi pitsiä koska vedenpoistoreikä oli joskus tukittu ja vesi maannut helmakotelossa. Onneksi metritavarasta saa uuden korjauspalan.





Paikka ja työskentelyasento oli suoraan hanurista mutta sain heppailtua palan paikalleen ja sitten alkoikin satamaan ja hiontahommat loppui siihen.

[Harri S]

Sateet meni ohi ja kelit oli varsin mukavat hiontahommille kun aurinko oli sumuverhon takana.
Aika monta kertaa piti taas höylätä ja hioa ennen kuin joskus lievästi kolaroitu lokasuojan kaaresta ja nyt vielä helmasta uusiksi pellitetty takakylki alkoi olemaan kuosissa. Allot ylettyi kattoon asti ja niissä oli tietty oma hommansa tuon helman lisäksi. Yllättävän vähän meni kittiä josta  suurin osa muuttui taas pölyksi mutta laajojen ja lähes huomaamattomien aaltojen siloittelu on aika työlästä.





Sitten kerros hiontaväriä, muutaman virheen poiskorjaaminen ja värin hionta.
Lopuksi  päälle pari kerrosta pohjamaalia ja vasen takakylki tuli valmiiksi.

[jamba]

Hyvännäköstä tulee!
Mitä kittiä, hiontaväriä ja pohjamaalia käytät?

[Harri S]

Kiitos. Mipan 2K pohjamaalia, jtn. random puolalaista 2K hinkkaväriä ja epoksikittiä sekä Wurthin pehmeää kittiä.

[Harri S]

Etukokasuojahan oli saanut jo ennen auton ostoa kunnon pommin jenkeissä jossa vanhat ammoin korjatut kolarivauriot tuli pakkelinpalasten alta esiin. Sain sen kuntoon sillä auton mukana tulleella korjauspalalla ja sain listojakin kunnostettua sen verran että ne mahtui paikalleen. Listat on sinkkivaluosia joiden oikominen on hieman haastavaa ja se jäi silloin myöhenpään ajankohtaan. Korvaavat ehjät useamman satasen osathan pöllittiin jenkeissä sen osakuorman mukana joten päätin hyödyntää nämä alkuperäiset oikomalla ja kunnostamalla.





Tänään sitten tuli aika saattaa työ loppuun joten purin puskurinpään ja koristeosat pois. Mielestäni sain ruustukissa ja erilaisin astaloin listat aika hyvään malliin ja ne on kiillottelua vaille valmiita. Lokasuojan reikiä piti myös hieman viilailla soikeaksi jotta listat sai asemoitua oikeaan kohtaan.



Sitten olikin aika poistella ruostekukkaset teräshajalla ja dremelillä ja alle 10 kittauskerran jälkeen sain hierottua korjatun lokasuojan etuosan oikeaan muotoon. Kuten asiaan tietty kuuluu, oli kolarin voimat ulottuneet aika pitkälle lokasuojan keskiosaan asti. Myös tuo korjauspala oli joskus kolaroitu joten auton etukulmat lienee aika kolariherkkiä kun jäävät kuljettajalta katveeseen.
Huomisen saderintaman vuoksi vedin korjausten päälle suojaksi mustan kilikalimaalin kun en jaksanut alkaa tuota lokasuojaa enää tuota enempää hieromaan.
Maali ei tuonut esiin muotovirheitä joten tuosta on hyvä jatkaa ensi viikolla.

[Harri S]

On tämä kyllä yksi perhanan työmaa.
Ostin yhden halvan alasäiliöruiskun ja hinkkaväriä sekä tummaa pohjamaalia jotta saan virheet paremmin esiin.

Oven alakulma oli sisäpuolelta pitsiä joten naputtelin pellistä korjauspalan, hitsasin kiinni ja vedin saumaan vielä hieman koritinaa.



Oven alareiunasta poistin listan kiinniketapit kokokonaan ja korvasin ne reijillä koska muuten tappien juureen pesineet ruosteet olis olleet hankalia poistaa kunnolla.
Etulokasuojan takahelmasta oli joskus nostettu tunkilla ja se oli ihan sisässä.
Hitsasin siihen kiinni vetolenkin ja vedin sen rautakangella oikeaan muotoon. Ei se helmalistan alta mihinkään näy mutta oioin sen nyt kuitenkin kun oli niin ruma tuollaisena.





Sitten reilusti kittauskertoja jolla perunapeltoa sai hieman siloiteltua. Muistin jopa porata Toronado-merkille kiinnitysreiät etulokasuojaan markkerivalon yläpuolelle.



Sitten hinkkaväriä ja värin kuivuttua välihionta ja koko kyljen mitta tummanharmaalla pohjamaalilla.





Apparinpuoleinen kylki lienee helpompi tapaus kun sitä ei ole koko mitalta mällätty. Kai.

[Harri S]

Apparin kylki oli huomattavasti helpompi, ei lohmuja eikä ruostetta.
Meinasin ensiksi pitää rokulipäivän mutta niska ja hartiat on hinkkuusta niin kipeänä että parempi siirtää lisähinkkuulla kipu huomiselle. Sateella on aikaa sairastaa.
Muutenkin useiden päivien saderintamat on tulossa niin parempi hioa ja laittaa maalit pintaan sillä aloituskynnys työn jatkamiselle madaltuu huomattavasti kun hankalimmat hommat on tehty.
Eli hommat alkoi puskurinpään irroituksella ja lokasuojan etuosan hilppeiden irroituksella. Pienet kädet ja kätilön konstit niin kaiken sai purettua etumarkkerin reiän kautta. Hankalin on lokasuojan kärjen lista jonka peltimutterit 3kpl on hyllyssä kapean lokasuojan kärjen sisällä ja ne pitää saada ruuvattua nyrkinkokoisessa kolossa irti ja vielä takakautta.



Sitten alkoi hionta joka eteni ihan mallikkaasti ja listan tapeille tein samat temput kuin toisellakin puolella. Hyvä niin sillä vanha maali lähti levyinä irti oven alareunasta. Yöntimon tukkalaikalla putsasin oven alaosan peltikirkkaaksi ennen kittauksia.
Tuo sama lakkavika kiersi koko auton ja todella paksun ja irtikesivän lakkakerroksen hiominen oli työlästä ja haju oli kamala, mitä lie huonekalulakkaa tuohon on aikanaan hölvätty. Päälle ruuttasin hiontavärin joka kuivui nätissä säässä nopsaan hiontavalmiiksi.





Hionnan jälkeen ruiskutin taas koko kyljen mitalle tummanharmaan Mipan 2K epoksipohjamaalin kuten kuskin puoleiselle kyljellekin.

[Jussi]

Sellanen varoitus, et vaikka noille epoksi pohjamaaleille annetaankin usein varsin pitkiä päällemaalausaikoja ilman hiontaa, niin automaalit ei taho siinä pysyä hiomatta.

[Harri S]

Juu. Tuo on multiground yhdistelmäpohjamaali eli se on hiottava ja kun pinta vaatii muutenkin vesihionnan.
Äsken tilasin Automaalit netistä valmiin pintavärimaalisetin lakkoineen kun mainostivat ilmaista toimitusta ja hintaa tulee reilu 60€ päälle sen mitä maksaa pelkkä litra Glasuritin vesivärimassaa.
Ehkä parempi noin etten ala leikkimään sen kalliin Glasuritin vesivärin kanssa kun noi maalausolosuhteet on mitä on tuossa nurtsilla ja pihatuomen vierellä.