Mihin sauma?

[1purehell]

Jos vetäis puskusaumalla, 0,6 langalla pisteillä umpeen hitsaten helvetin rauhallisesti, tosiaan sen 15mm tuon kantin alapuolelta. Se vois antaa sen verran jäykkyyttä tuo kantti, että se ei taivu ylempää, mutta jos/kun sauman kohta taipuu sisäänpäin, niin sen voisi sitten hyödyntää tinauksessa, eli täyttää sen syntyneen "ojan" tinalla. Saa sen sauman mahdolliset huokoset sitten tiiviiksi.

Tuon kyljen rakennehan on sellainen, että siellä on 2 peltiä päällekäin, koska kyljen sisään on tehty tankille potero.
Tuossa on kuva yhdestä Texas-farmarista, mistä mun piti ostaa ruosteeton takakylki ylhäältä alas asti. Harmi vain, että se oli keretty silpoa. 

Ajattelin kuitenkin tehdä tuonne tankin puolen seinään jonkinlaiset huoltoluukut, että pääsee suojaamaan tuon sauman jotenkin.

[Sleepercooler]

https://carpaintcenter.omaverkkokauppa.fi/epages/carpaintcenter.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014092301/Products/EP5010TR

Kannattaisiko kokeilla tälläistä kamaa hitsisauman päälle??

[Järki]

Korin pintapeltejä en oo koskaan jatkanu limittämällä, mutta monet on. Ehkä onnistuu, jos takapuolelle jäävä reuna on alaspäin. Tosin ei saa ruosteenestoainetta meneen helposti, sinne limirakoon. Aikansa kestää kaikki. Toki autokoreissa on paljon semmosia liitoksia, jossa on joskus montakin peltiä päällekkäin, ja pisteillä hitsattu. On käyneet kastomaalauksessa, joten maalia on joka puolella Ne ovat helpoimmin ruostuvia kohtia, ja monesti jälkikäteen vaikeita suojata kotelosuojalla.

Ihan siihen kantin kohdalle en saumaa tekis, vaan noin 15mm alemmas.
Elikkä menee pikkusen sisään siittä hitsin kohdalta, ja kanttikin menee pikkusen sisäänpäin kaarelle.
Nyppykoneeseen saa semmosta sikkuralankaa, jota pistehitsataan peltiin, ja sillä saa vedettyä semmosella sarja koukulla pellin suoraks, ja kantti suoristuu siinä samalla, kun siinä on vain jännitys, mutta ei pysyvää muodonmuutosta.

Hitsi krymppää aina joka suuntaan. Puskusaumalla ei krymppää kovin sivuttain, mutta hitsin suunnassa aina. Etukäteen venyttäminen auttaa pikkusen, jos osaa arvioida venytystarpeen oikeen (esim. vanttiruuvilla). Venytys estää kutistumisen. Pikkusen sitten on takasinjoustoa, kun vapauttaa vanttiruuvin.
Pellin reunojen venytys vasaroimalla ennen hitsausta vois olla kans yks keino vetelyjen kompensoimiseks, mutta en oo vielä kokkeillu. Vanttiruuvilla venytystä oon käyttäny, ja siittä on apuja ollu, esim. ovipellin alareunan hitsauksessa. Toki sitä pääsi alasimen kanssa vasaroimaankin. Suoran sain, että ei montaa kymppää ollu laineilla.

Nyt, kun oon tuolla Esabilla leikkiny, niin olen onnistunut jo saamaan pitkän pätkän läpihitsiä 0,7 pellille puskusaumaan niin, että hitsin leveys on noin 2mm. Ei juurikaan vetele niin pieni sauma.

Sitten, kun hioo saumaa tasaseks, niin pitäis varoa sen hitsikohdan lämpenemistä, ettei jännitykset laukee väärin. Joskus on, että hitsauksessa ei oo vetelyä juurikaan tullu, mutta hionnan jälkeen on aalloilla. Eli karkeeta laikkaa, ettei lämpene, kun ainetta poistuu. Eikä hio kerralla yhtä kohtaa.
Sauman tinaus on ok, ja sauma sais olla aavistuksen montulla. Tinan, eli pinnan puolelle ei juurikaan tuu ongelmaa jatkossa. Tinan alla voi pelti jatkaa ruostumistaan, jos sitä ei saa takapuolelta suojattua.

[Järki]

https://carpaintcenter.omaverkkokauppa.fi/epages/carpaintcenter.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014092301/Products/EP5010TR

Kannattaisiko kokeilla tälläistä kamaa hitsisauman päälle??

Tuo on varmaan siinä suhteessa parempi, kuin tina, että eituu lämmityksestä johtuvia pellin muodon muutoksia. Huokoset saa tukkoon tuollakin.
Tinaus tahtoo ihan suorissa pinnoissa olla haasteellista, kun se lämmitys vapauttaa joitain jännityksiä, ja muoto saattaa pikkusen muuttua jäähdyttyään.

[1purehell]

Mietitääs tässä nyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, kun tuo on kuitenkin suht tyypillinen hitsauskohde.

Eli; Mites tää mig-juottaminen/kaarijuottaminen? Lämpötila pysyy käsittääkseni matalampana ja kun perusaine ei sula, niin muodonmuutoksetkin pysyy vähäisempinä. Jos siis tekis siihen saumaan limityksen, mutta vain niin, että pellit menis hyvin pienen matkaa päällekäin. (testata pitäis, paljonko kärsisi) Sitten heftailis parinkymmenen(?) sentin välein koko sauman kiinni. Jonka jälkeen juottaisi tuon sauman tiiviiksi migillä.

[Järki]

Mietitääs tässä nyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, kun tuo on kuitenkin suht tyypillinen hitsauskohde.

Eli; Mites tää mig-juottaminen/kaarijuottaminen? Lämpötila pysyy käsittääkseni matalampana ja kun perusaine ei sula, niin muodonmuutoksetkin pysyy vähäisempinä. Jos siis tekis siihen saumaan limityksen, mutta vain niin, että pellit menis hyvin pienen matkaa päällekäin. (testata pitäis, paljonko kärsisi) Sitten heftailis parinkymmenen(?) sentin välein koko sauman kiinni tiiviisti. Jonka jälkeen juottaisi tuon sauman tiiviiksi migillä.

Oon kerran kokeillu Kaarijuottoo, ja kyllä silläkin saa pellin sulamaan, ja punottamaan. Ennen juotettiin kaasulla Messinkiä.
Kaarijuottosaumaa ei sais hioa molemmilta puolilta, koska sen lujuus perustuu siihen, että jää se juotospalko, ja se palko liittyy suurelta alueeltapellin pintaan. Jos kaarijuoto sauman hioo molemmilta puolilta sileeks, niin lujuutta ei juurikaan ole.
Kaarijuotto tuli suurlujuuspeltisiin autoihin, joissa haluttiin ruostumista ehkäisevä sinkkikerros sailyttää.
Kaarijuotto langoissa on valtavat lujuuserot.
Kyllähän kaarijuotolla paikkansa on, mutta se ei ole hitsausta, vaan juottamista. Esabin Caddyllä voi kaarijuottaa.
https://docplayer.fi/14955859-Kaarijuoton-periaate-ja-sovelluskohteet-arc-brazing-and-its-applications.html

[1purehell]

Mutta kaarijuotto olisi kuitenkin parempi kuin tina?    Ja tuossahan oli just nimenomaan se, ettei sitä pääse hiomaankaan toiselta puolen. Jos tekee esim. 5mm limisauman, niin sinne väliinhän se lisäaine menee.

[DX]

Tollainhan niitä on tehtaankin saumoja aikanaan tehty

niin o ja  limisaumatut pellit kyllä jollaan aikajanalla sitten mähii sieltä tinan alta pois, ulkotalvisäilytystapauksissa nopsaankin ku peltien sisäpinnat o käytännös kaiken aikaa kosteena happoa aktivoimassa.

edit: ja kylki pitää saaha aika lämpöseks, että tina oikeesti kapilloituu peltien väliin,
siinä äkkinäisellä o vielä hitsuun jäljiltä  suora kylkipelti sekasin ku satasen seinäkello

[DX]

ite varmaan heppailisin  reunastaan sikin haluttuun pituussuntaiseen muotoon leikatun peltisoiron tohon sikin "kärkeen" lisäjäykkäriksi,

siitä saa sit myös vetoa ku alkaa heppaamaan ite kylkipeltiä paikalleen, kandee lähtökohtasesti ylläpitää pientä ulosvenytystä hitsikrymppiä kompensoimaan

[1purehell]

ite varmaan heppailisin  reunastaan sikin haluttuun pituussuntaiseen muotoon leikatun peltisoiron tohon sikin "kärkeen" lisäjäykkäriksi,

siitä saa sit myös vetoa ku alkaa heppaamaan ite kylkipeltiä paikalleen, kandee lähtökohtasesti ylläpitää pientä ulosvenytystä hitsikrymppiä kompensoimaan

Onko sulla kokemusta tuosta juottamisesta? Miltä kuullostais ajatuksena?

[DX]

ei ole kokemusta, cusi-han on jopa vaatimuksena suurlujuusteräksien liittämiseen,
omaksi käsittääkseni siksi etteivät mikkiliimatessa saa niin suurta lämpöshokkia ja menetä liiaksi lujuus-omituisuuksiaan,
 
mutta joo, ajatuksena kuulostaa ihan hyvältä, aika moni kokenut tyyppi sanonut, että ihan mukava tapa liimata peltiä,  joskin oman harjottelunsa sekin varmasti vaatii

ittee vierastuttaa vierasmetalleissa eniten se, että ku kohdetta seuraavan kerran tarttis hitsailla, ei oo kiva löytää leikkuun kanssa ristiin kulkevia limi/tinasaumoja, saatika että niiden ympäriltä on pellit hiottu hiuskarvaa vaille puhki.

[Jussi]

saatika että niiden ympäriltä on pellit hiottu hiuskarvaa vaille puhki.

Ton takia tulee yleensä valittua vaihtoehto "vähän enemmän kittiä". Kun ei sitä paljaalla pellillä tartte kelleen esitellä.

[Järki]

ei ole kokemusta, cusi-han on jopa vaatimuksena suurlujuusteräksien liittämiseen,
omaksi käsittääkseni siksi etteivät mikkiliimatessa saa niin suurta lämpöshokkia ja menetä liiaksi lujuus-omituisuuksiaan,
 
mutta joo, ajatuksena kuulostaa ihan hyvältä, aika moni kokenut tyyppi sanonut, että ihan mukava tapa liimata peltiä,  joskin oman harjottelunsa sekin varmasti vaatii

ittee vierastuttaa vierasmetalleissa eniten se, että ku kohdetta seuraavan kerran tarttis hitsailla, ei oo kiva löytää leikkuun kanssa ristiin kulkevia limi/tinasaumoja, saatika että niiden ympäriltä on pellit hiottu hiuskarvaa vaille puhki.

Suurlujuusteräksien MIG-juotossa perusaine lämpiää kyllä niin paljon, että sen lämpökäsittelyillä saatu lujuus menetetään juotoksen kohdalta. Samoin se sähkösinkkipinnoite kärsii niin, että  syöpymille tulee otollinen kohta juotokseen. Eli pieleen on menny molemmat, mutta uusia laitteita on saatu myytyä, ja vähennettyä kotitarvekorjaajien määrää.
Suurlujuuskorisien autojen kolarikorjauksessa on kiinnitettävä huomiota katkaisukohtien sijaintiin, ja liitoksen suuntaan. Paljon merkittävämpi asia, kuin että onko juotos, vai hitsaus. Se, että katkaisukohtien sijaintia ei ihan kaikille kerrota. Sekin vähentää kotikorjaajien määrää.  Minäkin siirryin näiden vanhojen pariin muutama vuosi sitten. Se, että MAG-tulppa ei aina kuulemma riitä? Vaan hitsit pitää tehdä erikoisella pistehitsikoneella, jota kaikilla ei ole. Tuokin ihan siksi, ettei kaikki noita suurlujuusteräskorisia korjailis. Kyllähän se tietämystä vaatiikin, että saadaan kolariturvallisuus edes lähelle uutta autoa vastaavaksi.
Minä vierastan noita suurlujuusteräskorisia autoja. Kun teräksen lujuus kasvaa, niin murtovenymä pienenee aina.
Perinteisen koripellin lujuus on noin 150 MPa (myötöraja), ja murtovenymä noin 60%.
Suurlujuusteräksen  lujuus on noin  600 MPa (tai enemmän) (myötöraja), ja murtovenymä noin 10% (tai alle).
Eli lujan teräksen myötäessä paikallisestikin yli sen murtovenymän, niin murtuu räjähtäen, jota pehmee pelti ei "purukumimaisena" tee. Tätä asiaa ei nykyisessä koritekniikassa, ja kolariturvallisuudessa ole täysin otettu huomioon. (sori, tais mennä hivenen ohi aiheen?)