Honda CB 350Four x 3, CBR1000F ja Kawasaki ZZR600

[Harri S]

Ne on twinejä.
Oli myynnissä FB:ssa parisen vkoa sitten ja nyt hinta näemmä noussu tonnilla edellisen myyjän hintapyynnistä.

[Harri S]

Pilvinen päivä muttei sada joten kipasin katsastusasemalle jossa tehtiin museorekisteröinti lausuntopaperien pohjalta. Vakuutusmaksu tippu noin 1/7 osaan tavan liikennevakuutuksesta joka on täällä PK-seudun tariffeilla hirmuinen. 45% lähtöbonuksilla noin 350-650€ riippuen seisonta-ajasta.

Tänään saapui myös pikkuosia joten laitoinkin ne samointein paikoilleen.
Viininpunaisesta pyörästä kilpuriin siirtämäni tankki oli joskus maalattu ja kaikki bensatankinkorkin pikkuosat puuttui.
Uustuotantokorkki maksaa yli 70€ mutta koska en tarvitse kuin pikkuosat, löysin lopulta Hollannista firman joka myi nuo osat 30€ hintaan. Eli korkin saranatappi, salpa tappeineen, palautusjousi ja sokat.



Tässä tankissa ei tosiaan ole korkki ollut kiinni kertaakaan maalauksen jälkeen joten rapsuttelin kiinnikkeet ja reiät puhtaaksi ja asensin salvan paikalleen. Korkista puuttui salvan vastintappi, mutta sen sai tehtyä sopivasta popniitin varresta.







Viininpunaisesta pyörästä puuttui oikean sivukopan merkki ja korvaava löytyi ranskasta Ebayn listoilta. Laitoin senkin samointein paikalleen.



Kiinasta tilaamani sytytyspuolat ja tulpanhatut saapui vasta tänään, lähes 2kk odottelun jälkeen, ja otin niistä pelkästään uloimmat tulpanhatut käyttöön niiden viininpunaiseen ja pyörään hieman ylipitkien punaisten hattujen tilalle. Kiinanpuolat saa jäädä varalle kun sieltä Italista tuli ehjät alkuperäiset, sen ilmanputsarikotelon mukana, ja jotka on toimiviksi todettuina paikallaan raaserissa.

[palontie]

Pilvinen päivä muttei sada joten kipasin katsastusasemalle jossa tehtiin museorekisteröinti lausuntopaperien pohjalta. Vakuutusmaksu tippu noin 1/7 osaan tavan liikennevakuutuksesta joka on täällä PK-seudun tariffeilla hirmuinen. 45% lähtöbonuksilla noin 350-650€ riippuen seisonta-ajasta.

Tänään saapui myös pikkuosia joten laitoinkin ne samointein paikoilleen.
Viininpunaisesta pyörästä kilpuriin siirtämäni tankki oli joskus maalattu ja kaikki bensatankinkorkin pikkuosat puuttui.
Uustuotantokorkki maksaa yli 70€ mutta koska en tarvitse kuin pikkuosat, löysin lopulta Hollannista firman joka myi nuo osat 30€ hintaan. Eli korkin saranatappi, salpa tappeineen, palautusjousi ja sokat.



Tässä tankissa ei tosiaan ole korkki ollut kiinni kertaakaan maalauksen jälkeen joten rapsuttelin kiinnikkeet ja reiät puhtaaksi ja asensin salvan paikalleen. Korkista puuttui salvan vastintappi, mutta sen sai tehtyä sopivasta popniitin varresta.







Viininpunaisesta pyörästä puuttui oikean sivukopan merkki ja korvaava löytyi ranskasta Ebayn listoilta. Laitoin senkin samointein paikalleen.



Kiinasta tilaamani sytytyspuolat ja tulpanhatut saapui vasta tänään, lähes 2kk odottelun jälkeen, ja otin niistä pelkästään uloimmat tulpanhatut käyttöön niiden viininpunaiseen ja pyörään hieman ylipitkien punaisten hattujen tilalle. Kiinanpuolat saa jäädä varalle kun sieltä Italista tuli ehjät alkuperäiset, sen ilmanputsarikotelon mukana, ja jotka on toimiviksi todettuina paikallaan raaserissa.

CMSNL?

[Harri S]

Roukama Japparts Holland

[palontie]

Nevö hööd,pitää katsoa mitä sieltä löytyy.

[palontie]

Olihan siellä moneen prätkään osia.

[Harri S]

Purin eilen #3:sta keulan pellit pois ja sain ne tänään maalattua.

Mm. ajovalo ja stonga on vaihtuneet joskus CB750 vastaaviin ilmeisesti kaatumisen seurauksena.
Osatin Saksasta pienemmän peltikopan umpioineen tuon liian suuren muovisen kopan tilalle.

Purin pyörästä keulan yläpään auki jotta sain ison umpion takia muodottomiksi levitetyt lampunkannnakkeet työnalle.
Alunperin vilkun sarvet on kiinnitetty keskelle lampunkorvaketta ja kaatumisessa oikeanpuoleinen oli ruhjonut korvakkeen ihan muodottomaksi.
Ja kyllä tuossa riittää myös sähköissä korjattavaa jotta saa noi sokeripalat sun muut poistettua.











Mallia korjauksessa voi ottaa #1 museopyörästä jossa koppa ja lamppu ovat pienemmät ja peltiset.



Alemmat suojaputket tuli raaserin keulan mukana joista toisesta piti naputella iso lommo suoraksi. Pyörän alkuperäiset oli molemmat lommoilla.





Poistin tänään maalit kaikista osista porakoneharjalla ja naputtelin ylemmät suojaputket ja lampunkorvakkeet takaisin oikeaan muotoon erilaisilla astaloilla. Kaksikerroksisesta rakenteesta ja aiemmasta sepinnästä johtuen puuha oli sangen hankala kun sen taustapuolenkin muoto pitää saada vastaamaan alkuperäistä.



Noin viidellä kittauskerralla sain kaatumisen ja oikomisen jäljet siloteltua ja pääsin ruiskuttamaan harmaan pohjamaalin. Varsinkin korvakkeet eri muotoineen oli sangen hitaat ja hankalat hioa mutta sain tehtyä niistä mielestäni ihan alkuperäisen malliset.







Maalin kuivuessa hain kaupasta tinneriä ja eilen olinkin jo ostanut kilikalipullon Mastonin oikeansävyistä metallinhohtomaalia.
Pohjamaalin vesihionnan ja osien kuivatuksen jälkeen ruuttasin metallinhontomaalit pintaan ja ne kuivuikin hellesäässä alle puolessa tunnissa, jolloin oli hyvin aikaa sekoitella Masterin 2K kirkaslakat ruiskuvalmiiksi ja rakennella tarvittavat paineilmajutut.
Laitoin osat sopiviin teräsputkiin jossa niitä on hyvä pyöritellä eri asentoihin maalauksen aikana.

Lopuksi ruiskutin pintaan kolme kerrosta kirkaslakkaa jolla saan osiin syvän kiillon ja kestävän pinnan.





Saavat nyt kuivua useamman päivän rauhassa muiden puuhien ajan.

[Harri S]

Purin tänään pyörästä koko keulan pois ja kiikutin osat kotipihaan maalausta ja putsausta varten.







Poistin osista kaikki rasvat ja piet ja päädyin lopulta maalaamaan ylä ja alakolmion osat kokonaan uudestaan ja siksi poistin niistä hapettumat, ruosteet ja mustat maalit. Päälle ruiskutin mustaa alryylimaalia kuten alunperinkin.

Etupumpuista poistin vain ruosteet jotka oli pesiny suojapeltien alle, lähinnä alakolmion kiinnityskohtaan, koska maali tuolla ei tule asennuksessa pysymään. Alaputkista poistin osan patinasta mutta mihinkään kiillotushommiin en alkanut koska se tietäisi myös koko moottorin ja alumiinisten pyörännapojen purkamisen ja kiillotuksen yhtenäisen ulkoasun saamiseksi.

Alakolmiosta poistin lukon kansineen ennen maalausta jotta sain maalit joka paikkaan.
Kromikoristeet putsasin ja koska kromisissa suojapeltien koristelätkissä oli jo ruosteenalkua, putsasin ne teräsvillalla ja suojalakkasin kirkaslakalla molemmin puolin etteivät ota enää ruostetta itseensä.



Maalit kuivui helteessä nopeasti ja siistit osat oli valmiita prätkätallille siirtoa varten.



Tallilla otin kaikki keulan osat ja kasasin yhteen. Tässä vaiheessa laitoin yläputkien pintaan reilusti vaseliinia suojaksi koska kromi oli ruosteiden takia pykinyt alakolmion kohdalta, ja paksu vaseliini kromatun yläputken pinnassa estää syöpyneiden kohtien uudelleen ruostumista. Se riittää tuossa kohtaa hyvin koska yläputket jää muutenkin suojapeltien alle piiloon.





Keula tuli näin valmiiksi ja se oli käytännössä suurin korjausta ja maalausta vaativa kohta koko pyörässä.
Seuraavaksi puran hieman sähköjä pois edestä jotta saan tehtyä runkoon tarvittavat putsaukset ja korjausmaalaukset.
Kokonaan en ala sitä tässä vaiheessa maalaamaan koska käytönjäljet eli kokonaisuus pitää olla yhtenevä.

[kerkko]

Tyhmä kysymys, ehkä eritoten innolla ja ihailulla seuraamamme ketjun tässä vaiheessa. Mikäköhän sai Hondan tekemään CB 350 fourin, kun twini oli kaiketi merkittävästi halvempi, pikkuisen keveämpi ja kaiketi nopsempikin. Huippuhienohan siitä toki tuli, klassikko. Oliko se kaikuja radalta vai näyttävää pr:ää?

[sössö]

poseerausta lie, sitä moni asia japsipyörissä tuntuu olevan ja sillä noita on paljon myytykkin.

[Harri S]

Tyhmä kysymys, ehkä eritoten innolla ja ihailulla seuraamamme ketjun tässä vaiheessa. Mikäköhän sai Hondan tekemään CB 350 fourin, kun twini oli kaiketi merkittävästi halvempi, pikkuisen keveämpi ja kaiketi nopsempikin. Huippuhienohan siitä toki tuli, klassikko. Oliko se kaikuja radalta vai näyttävää pr:ää?

70-luvun alussa neloskone oli suurinta hottia ja Hondalla oli suunnitelmissa sekä 250 että 350 kuutioiset fourit joista vain tämä suurempi päätyi tuotantoon.

Suurin syy lienee erilaiset MP-verot jotka vaihteli maittain, yleensä kuutiotilavuuden mukaan sekä vakuutusmaksujen porrastus teho/moottoritilavuus mikä ensikädessä tappoi Jenkkien muskeliautotkin.
Paperilla luvut on 34 vs 36 mutta twini hyötyi suorituskyvyssä vain alkukiihdytyksessä lähinnä pienemmästä painostaan johtuen, muuten eroa ei käytännössä ollut.
Hinnassa oli, Four noin 30% kalliimpi.

Honda on edelläkävijänä tehnyt erityisesti 70-luvulla hienoimmat moottorit sekä pieniin autoihinsa että prätkiinsä, ensiksi piestiin britit ja muut Japsit tuli sitten 2 tahti juttujensa jälkeen perässä kukin omine variaatioineen.
Pienet yksisylinteriset lienee maailman eniten valmistettu prätkän nelarimoottori ja tuotannossa eri lisensseinä ja kopioina edelleen.
Tää pikkufouri kiertää iloisesti 11200r/min ja neljän "huilun" äänimaailma on hieno. Näihin on helppo koukuttua, itse koukutuin silloin 90-luvun puolivälissä.

Nopeita toki 2 tahtiset, mutta se ei riittänyt muuttuvassa maailmassa, koska myyntiluvut ratkaisee.
350 Fouri on myyntimääriltään harvinaisin 70-luvun 4 sylinterisistä Hondista, tuutteja ja erityisesti 350/450 twinejä myytiin hirmumääriä. Toki vuosimallejakin niissä moninkertaisesti enemmän.

[kerkko]

Kiitoos, hyvä katsaus!

[Harri S]

Tänään oli tarkoitus tehdä hieman sähköjuttuja. Otin sen muistaakseni saksasta ostamani johtosarjan käsittelyyn ja poistin siitä kokonaan kovettuneen suojaletkun pätkän joka ei aja enää tarkoistustaan ja korvasin parilla kerroksella eristysmauhaa.



Pyörästä irroitin kaasuttimet ja johtosarjan kokonaan siten että otin koko sähköpääkeskuksen releineen ja sulakkeineen yhtenä pakettina pois runkokehikon sisästä.
Vielä jäi auki että vaihdanko johtosarjan tuohon toiseen. Noita pitää hieman tutkia.



Puuhat alkoi johtamaan nopeassa tahdissa asiasta toiseen ja purin pyörästä myös pakoputkiston.



Sitten purin peräpään ja tovin tutkimisen jälkeen tulin siihen lopputulokseen että rungon maalausta ei voi enää pelastaa millään järkevällä tavalla että lopputulos olisi kelvollinen museotarkastukseen joten purin lopulta koko rungon osiksi.

Prätkän säilytys savisena ja likaisena kylmässä ja kosteassa pihasuulissa oli ehtinyt vuodessa tehdä runkoon kauttaaltaan pieniä ruostepisteitä ja erityisesti savinen takahaatukka ja rungon takaosa olikin jo vahvassa pintaruosteessa jokaisesta hitsaussaumasta ja rungon sokkelosta. Niitä ei saa putsattua kuntoon ilman rungon purkamista ja uudelleenmaalausta.



Siispä kuskasin roippeet kotipihaan ja putsasin rungon ja kaikki siitä irtoavat mustat osat ruosteista ja irtonaisista maaleista, tein osiin pesun ja rasvanpoiston ja asettelin maalausvalmiiksi.







Kun kelit on kerrankin kohdallaan niin ruiskutin osiin useamman kerroksen mustaa Hammerin metallimaalia joka kuivuu näissä hellekeleissä päivässä tai kahdessa ihan läpikuivaksi. Pohjamaaliahan ei japsipyörien rungossa kuulu olla ollenkaan, mikä tietty nopeuttaa maalaushommia mutta vaatii paksumman kerroksen pintamaalia.





Päivän saldona tulikin lopulta valmista enemmän kuin alunperin pitikään.

[Harri S]

Iltapäivän aluksi vein maalatut osat tallille ja aloin moottoria putsamaan.
Pikeä oli enää lähinnä toisiovedon rattaan alueella jonne sitä olikin jämähtänyt kunnon kerros. Ihan sama juttu kuin museopyöränkin kanssa ja rasvanpoistoainekäsittelyn jälkeen alkoi jo löytymään maalipintaa.
Ketju ja rattaat on aika loppu joten ne menee hankintalistalle.





Samaan syssyyn putsasin lopulta koko moottorin ja sylinteriryhmän sekä sylinterikannen joissa oli hapettumaa.
Tein noille saman kuin joskus ammoin oli tehty museopyörässäkin eli maalasin samalla harmaalla kuin lohkotkin ja päälle vielä pari kerrosta kirkaslakkaa suojaksi ettei kaikki pöly ja lika piinny kiinni puolihimmeään maalipintaan.
Sekä laturi ja sen takana oleva koppa että kytkinposki pitää vielä irroittaa ja putsata hapettumista sekä kiillottaa entiselleen. Teen sen sitten myöhemmin.



Maalaillessa huomasin että tästähän puuttuu jakoketjunkiristimen lukituspultti. Tai ei puuttumut vaan se oli katkaistu reikäänsä. Pultti on 6mm kierteillä ja kaulassa on vielä ura O-renkaalle jonka johdosta pultti on erityisen herkkä katkeamaan jos sitä kiristää liikaa.
Nyt kun runko ei ole tiellä oli hyvä aika porata pultin jämät pois kun kerran moottori on muutenkin irrallaan. Eli 3mm terällä reikä pulttiin ja vasaralla torxi reikään jolla sain lukituspultin jämät pois reiästä.
Tilalle tavan 6mm pultti ilman O-rengasuraa ja vielä pultille lukitusmitteri prikan kera paikalleen.



Takaiskarit oli saneet kipeetä ja ruostuneet joten laitoin runkoon kiinni ne Jenkeistä ostamani takaiskarit.
Maalit kuivu porailujen ja ruuvailujen aikana ja valmiin moottorin saattoikin nostaa runkoon paikalleen. Se soljui paikalleen helposti kun kaikki osat on lattialla ja pääsee oikeassa asennossa nostamaan.









Tämän saa kohta nostettua takas pyörilleen ja pääsee erilaisten pikkunippeleiden nyläämishommiin.

[Harri S]

Takasisälokasuoja oli kutistuessaan haljennut. Ei se sieltä ilmanputsarin kohdalta näy mihinkään mutta tuosta raosta rapa ja pöly pääsee suoraan sähkökeskukseen.
Sika/joku muu liima olis varmaan ajanu asiansa siististi rakoseen tursotettuna mutta päätin korjata sen kestävämmin.



Pesin fairyllä ja kirrrasin messinkilangalla rakoa pienemmäksi. Sitten sulattelin kolvilla molemmille puolille nitojanniitit ja muutama nippusiden raaka-aineena täyttelin murtuman ja syntyneet kuopat mustalla muovilla.







Hieman paineilmavinkulla hiontaa, kerros korikittiä molemmin puolin ja hionnan jälkeen musta maali päälle sekä muovinhoitoainekäsittelyn jälkeen sisälokari kiinni runkoon omalle paikalleen.



Sitten takapyörän vuoro.
Aika paljon hapettumaa sekä pikeentynyttä rasvaa ja rengasraudan jälkiä vannekehässä mutta pesu bensalla ja teräsvillakäsittelyn jälkeen saattoi vannekehän rokamat meikata piiloon hopeamaalilla ja lisäksi otin raaserista tähän hyväkuntoisen takahammasrattaan kiinnitykehineen ja suojalevyineen. Suihkin renkaaseen kuminhoitoainetta ja akselin sekä laitoin kiristimien ja jarrukilven puleeraamisen jälkeen takapyörä kii runkoon.

Kasasin paikalleen myös siistityn ilmanputsarikotelon, sen Saksasta ostamani ehjän johtosarjan, molemmat seisontatuet, takajarrupolkimen tankoineen ja käynnistypolkimen.





Pyörän rungon takaosa on lokaria ja valoja vaille valmis. Aika paljon oli tänäänkin puuhaa kun kävi edellämainittujen ohessa kaikki takaosan nippelit, pultit ja mutterit läpi teräsvillan kanssa jotta saa vuosien liat ja hapettumat pois.
Huomenna jatkuu tai sitten tänään kunhan saan ruoan laskemaan.