Volvo 760 2.3 turbo ic

[1purehell]

Tämmöinen sivuprojekti, kaiken muun ohella. Tai pojan autohan tämä on ja ihan omilla rahoillaan hankkima. Mä olen nyt vaan neuvomassa ja ohjastamassa, ettei ihan kaikkia asioita tarvitse opetella kantapään kautta. 

Pojalla alkoi olla lievää pahempaa autokuumetta, johonkin vanhempaan takavetoiseen. Oli jo ostamassa E39 530 BMW:tä, mutta olihan sen koppa sitten todella mätä. Ihan joka koripelti oli puhki, tuulilasi halki, umpiot paskana jne. Hintaakin oli, koska manuaali ja sitä kautta harvinainen.

Tuli kaverin kautta tietoon tämä talousrikosmallin Volvo.    1987 760 ja ilman tekniikaa. Oli halpa ja vielä aika vähän ajettukin. (kilometrit pitää paikkaansa) PRV V6 oli kuitenkin luonnollisesti mennyt vuonna 2015 rikki ja onneksi heivattu mäkeen kesken jääneen dieselöinnin tieltä liki 10 vuotta sitten. Auto oli jemmassa Tuusulan Jokelassa.






Kävin kesälomalla asioilla isolla kirkolla ja samalla reissulla kävin katsomassa tuota. Auto oli seissyt muutaman vuoden katoksessa. Pientä rapistumaa ja maalin himmenemistä oli ilmestynyt aikaisemmista kuvista, mutta ei mitään vakavaa. Jarrut jumissa ja muutama osa "lainattu" jonnekin muualle. . Autoon oli jo asennettu kytkinpoljin pääsylintereineen joka oli pelkkää plussaa.




Pojan kanssa palaveri, että kyllä tämä on 10x kertaa fiksumpi ostos kuin mätä BMW, vaikka ei olekaan rivikutosella.

Lähdettiin sitten heinäkuun loppupuolella hakemaan tuo itse Tuusulasta, kun yksi mahdollinen kuljetusvaihtoehto meni mönkään.



1000km reissu tuolla yhdistelmällä ja keskikulutus oli 10,75L/100km.  Tuo Chevy kulkee oikeasti tosi vähällä.

Kotona tutkittiin ostosta ja oli aika lailla sitä mitä pitikin. 700-sarjan peruspaikat pitää hitsata, eli akkukoteloiden pohjat, kuskin jalkatilaa ja peräkontin saumaa. Kytkettiin autoon sähköt ja melkein kaikki sähkölaitteetkin lähti kerralla toimimaan.  Kori on alkuperäisessä maalissa pl. vänkärin puolen takakylki ja ovi, joissa on huonosti paikattu naarmu ja sen päälle tehty ylimaalaus. Vänkärin puolen etulokarissa on myös melkoinen lommo, mutta saatiin ruosteeton suora kaupan kylkiäisenä. Eli koko oikea puoli pitänee maalata uudestaan. Muuten selviää myllytyksellä ja pikkufiksillä. Mutta ne sitten joskus.

Tehtiin inventaariota mitä tarvitaan. Tärkeimpinä:
-Moottori (hankittu)
-Vaihteisto (varattu)
-Jäähdyttäjä
-Kaikki jarruosat (osa hankittu)
-Vaihteiston ja tukilaakerin palkit (hankittu)
-Lukkopellin keskiosa

Torista löytyi aika edukkaaseen hintaan sitten B230FK, eli Volvo 940:n matalapaineturbo Parkanosta. Oli moottori, automaatti, kardaani ja (mukamas) lukkoperä. No, perä oli avoin, kardaani mutkalla ja kone ihan järkyttävän paskainen ja taivasalla kesän ollut. 




Pistettiin kone pukkiin ja samantien paloiksi.


Vähän hirvitti, mutta nyt oli tuuria matkassa. Oli viimeisen version punalohko, eli tukevammat kamat sisässä ja öljysumut männille. Lisäksi aivan kulumattomat laakerit ja sylintereissäkin näkyi hoonijäljet. 

Kantena on perus 530, mutta se saa nyt olla. Tehdään kevyt remontti, eli perusteellinen puhdistus, uudet laakerit, männänrenkaat jakopää jne.

Laatikoksi löytyi M90, mikä toivottavasti vaihtaa omistajaa meidän suuntaan Juthbackan markkinoilla, mihin sovittiin myyjän kanssa treffit.

Jarrut oli jumissa ja aika lopussa muutenkin. Mun periaate on, että jarrut pistetään kunnolla kuntoon, ennen mitään muuta. Ostoslistalle siis kilpiä myöten kaikki. Etujarruihin tulee pieni modaus. Just tässä vuosimallissa on harvinaiset (ja kalliit) jarrulevyt, joita ei saa kuin ruotsista tilaamalla. Hommasin Backfeltin autopurkaamolta 740:n irtonavat, joihin saa vaihdettavat laakerit ja levyt.

Rahaa on palanut, mutta silti vähemmän, kuin mitä se mätä BMW olisi maksanut. 

[1purehell]

Volvo on edistynyt sen verran, että kone on purettu, puhdistettu ja mitattu.
Tulihan tuosta nyt vähän siistimpi.




Sylinterit oli kuluneet yläpäästä 0.02-0.03mm, eli just sen verran että tuntuu sormella. Kampiakseli oli täysin stanumitoissa. Eli menee rengastamalla ja laakeroimalla. 

Lootaksi löytyi sopuhintaan M90 ja käytiin hakemassa se samalla kun käytiin perjantaina Juthbackan kippomarkkinoilla. 

Moottorin pienet rautaiset irto-osat kävi sinkissä, kun sellainen mahdollisuus tuli. Poika saa alkaa puhdistamaan lohkoa maalia varten, sitten kun se ollaan hoonattu.

[1purehell]

Vinokoneen rakentaminenkaan ei ole enää "one stop, one shop" -hommaa, vaan pitää vähän katsella mistä tavarat hankkii. Ärsyttävää, kun joissain liikkeissä jotkut osat on edullisia ja osalla on kaksinkertainen hinta, kun taas osa osista on loppunut varastosta joka paikasta.    Löysin yhden sarjan B230:n std männänrenkaita paikallisesta liikkeestä, kun nettikaupat huutaa ei oota.

No, nyt alkais kaikki olla kerättynä ja päästään ensi viikolla kasaamaan tuo lohko, kunhan se on kunnolla kuivunut maalauksen jäljiltä. Tuli siitä ainakin punainen.

[1purehell]

Se V8 240:iin alunperin suunniteltu vinokone, johon tuli kerättyä palikat aikaisemmin, mutta en koskaan kasannut valmiiksi, ennen koneen myyntiä. (hiukan harmittaa, kun siinä olis ollu kaikki ja vähän enemmän mitä nyt tähän projektiin oltais tarvittu) Moottori päätyi tosiaan vaparina rallycrossiin. 270 heppaa, siis vaparina...

Kone on tuossa valkoisessa PV:ssä.

https://imgur.com/a/CAB2C6O

[1purehell]

Siitähän se rakentuu.



Liikkuvat on sisällä ja tänään heitettiin vielä kansi paikoilleen. Nokan säätäminen tökkäsi, eipä mun varastossa ollut riitävästi säätöpaloja, Ei sattuis kenelläkään olemaan jemmassa Volvon/Fiatin 33mm venttiilinsäätösarjaa?