Pyöräkaivinkoneen hankintaa

[Poweri]

Hep, täältä löytyy Hyundai Robex 210 LC-7 Tela-alustainen. Tunteja on nyt yli 18 tuhatta. Pystyy vilpittömästi kehua, on yksinkertaista tekniikkaa ilman joutavaa sähköä. Cummins 6BT moottori, siihen ainoat remontit, sammutinsolenoidi, ja lohkon kyljessä olevaan peltiluukkuun tiiviste uusiksi, mitään muuta ei ole tehty moottorille.

Hydraulipumput kunnostettiin 15 tuhannen tunnin kohdalla, tässä on kaksi muuttuvatilavuuksista mäntäpumppua, hydrauliikan tuotto heikkeni siihen malliin että kannatti tehdä, hintaa en enää muista, 3-4 tonnia se oli suunnilleen.

Esiohjauksen pumppu samalla uusiksi, englanniksi lienee pilot-pump.

Satunnaisia letkuja siitä on mennyt, mutta tämän kokoluokan koneessa on letkut vedetty mukavan väljästi, kavereille ollut apuna kun niillä on 160 Volvo ja 160 Komatsu, niissä letkut on vedetty tosi ahtaita reittejä pitkin, juhlaa on kun saa omaan koneeseen vaihtaa letkuja vs nuo pienemmät   

Hydrauliputkiin on tullut murtumia pariin paikkaan, ne olen puikolla onnistuneesti hitsannut, putki irti ja tyhjäksi öljystä, huolellinen puhdistus.

Nyt pari kuukautta sitten toisesta telan vetonavasta meni hydr. moottorin ja navan välinen pooriholkki sileäksi ja veto loppui. Tässä on alunperin ns kävelevä napa, niin vaihdettiin rikkinäinen planeettapyörä malliin, ilmeisesti on kestävempi.

Telarullia on joku 10-15 vaihdettu, vielä on muutama alkuperäinen ehjä    Niin ja ne perusketjut 10 tuhannen kohdalla, tällä koneella ajetaan aika paljon, risuja kerätään ja perässä kulkee risukärry niin samalla ajetaan kasalle.

Lopputulema telakoneesta että remonttiakin joutuu tehdä mutta sanoisin että hyvin vähällä tunteihin nähden on päästy   

Pyöräkoneista ei valitettavasti ole mitään kokemusta, hauska pihakone olis toki 

Toihan kuulostaa jo hyvältä.

Mietin tuota pyöräkoneen painoa ja uppoomista ym, ja tulos on se että ei ole ongelma. Maaperä ja topografia on koko potentiaalisella toiminta alueella sellaista että esim yhtään suota, lampea sun muuta prutakkoa ole missään. Joku pelto voi olla keväällä pehmeä. Umpimetsään ei ole tarkoitus mennä, tai jos menee niin rakentaa uran mennessään, ts kannot ylös jne.

Eli samoin kuin nyt lusikkahaarukalla tonttien puitteissa metsähommia, vedetään vesijohtoja, otetaan  kantoja pois ja perustuksia tehdään, tien pohjia yms.
Ja oli muuten sama ajatus kärryn hankkimisesta risusavottaan ja kivien ym materiaalien  ajoon.

[Nikuzai]

Telarullia on joku 10-15 vaihdettu, vielä on muutama alkuperäinen ehjä    Niin ja ne perusketjut 10 tuhannen kohdalla, tällä koneella ajetaan aika paljon, risuja kerätään ja perässä kulkee risukärry niin samalla ajetaan kasalle.

Miten onko ne vaihettaessa totaalisen valmiit vai voisko niitä rullia korjata esim täytepuikolla tai kulutus puikolla hitsaamalla ja sit sorvissa pyöreeksi

Paitti jos joku vapaarulla on 80$ ja niitä on 10 koko koneessa

[Nikuzai]

Toihan kuulostaa jo hyvältä.

Mietin tuota pyöräkoneen painoa ja uppoomista ym, ja tulos on se että ei ole ongelma. Maaperä ja topografia on koko potentiaalisella toiminta alueella sellaista että esim yhtään suota, lampea sun muuta prutakkoa ole missään. Joku pelto voi olla keväällä pehmeä. Umpimetsään ei ole tarkoitus mennä, tai jos menee niin rakentaa uran mennessään, ts kannot ylös jne.

Eli samoin kuin nyt lusikkahaarukalla tonttien puitteissa metsähommia, vedetään vesijohtoja, otetaan  kantoja pois ja perustuksia tehdään, tien pohjia yms.
Ja oli muuten sama ajatus kärryn hankkimisesta risusavottaan ja kivien ym materiaalien  ajoon.

Sellainen oli itellä ajatuksena mökki kun ei ole keskellä alavaunua vaan pikkasen perässä et oisin tehny siihen taakse teliakselin
Jäi tosin samasta syystä ajattelu asteelle, kuin vetokoukku/kitakin koko taaimmainen levy oli vaan 4mm levyä, ei ihme kun takana ollut lätyskä jossa oli kolme vahvistettua reikää oli revennyt irti pariinkin kertaan

Eikä sit eu tai suomi saanut aikaiseksi sitä pykälää, et hevostallien pitää ajaa sonnat ja käytetyt kuivikkeet pois eikä tontille saa niitä kompostoida, niin meni myyntiin koko laitos just rengasalustan meille epäkäytännöllisyyden vuoksi


Mitenhän lie hankalaa on vaihtaa alavaunua, liikkumaan sen saa tänäpäivänä helpolla, kun hydrauliikka yksiköitä on olemassa melkeen joka marketissa
Eli ajomoottoreille vaan liittimet ja teline taakse johon pudotetaan moottoripumppu yksikkö, sit ylävaunu ilmaan ja kääntöpöytä irti

Ite meinasin pikkasen eritavalla, ihan vaan kuulat työntää petilaakerista ulos

Letkutus ei varmaankaan ois vaikeekaan toteuttaa toteemista alapäästä vaan liittimet sekä letkun pätkät

Ylävaununa varmaankin ois helpompi käyttää rengas-alusta mallia johon vaihtaa poljin mekaniikka telamalliin ei se ratti haittaa tela-alustaisena ajelemista

Joku tosin väitti et halvemmaksi tulee olla 2, mutta toisaalta sit on 2 konetta johon tarttee öljyt vaihdella ja 2 konetta joista täytyy puomisto helottaa uusiksi

Powerin tapauksessa vois onnistua jopa sellainen, et sen tela-alavaunun ajelisi kärryyn ja ottaisi mukaan, jos homma näyttää vetelälle vaihtaa alavaunua

Vielä hommaa nopeuttaisi ne tän tapaset kimppu-pikaliittimet

[anttiko]

Pyöräalustaiset kaivinkoneet on – miten sen nyt sanosin – erinomaisen sekava ja vaikeasti hallittava asia. Tarkoitan sitä, että pyöräalustaisia koneita tehdessään valmistajat käyttää paljon tavallista useammin epätyypillisiä alihankkijoita ja saattavat suorittaa kokoonpanon aivan muussa tehtaassa kuin normaalit kaivinkoneet. Tai sitten ostavat lähes koko koneen joltain kilpailijaltaan, jonka kanssa ovat saaneet aikaiseksi jonkinlaisen diilin.

Ja alihankkijat ja tehtaat voivat vaihtua hyvinkin tiheään. Casen uusia koneita kun ihmettelin maahantuojan pihassa joku vuosi sitten ja katsoin huvikseni myös valmistuskilpiä: Olikohan niin, että oli neljän maan tehtaasta tullut niitä koneita.

Euroopassa valmistusketjut on olleet jo pitkään hyvin sekavat. Catti alkoi joskus 90-luvun alussa tehdä/teettää pyöräalustaisiaan Saksassa. Kyseinen tehdas oli valmistanut Eder-merkkisiä koneita aikaisemmin. Volvo teki normaalit kaivinkoneet Koreassa, mutta pyöräalustaisia valmistettiin Saksan tehtaassa, jonka Volvo muistaakseni oli saanut jonkin yrityskaupan seurauksena.

Pyöräalustaisista Volvoista olen kuullut keskimääräistä enemmän ikäviä kommentteja. Nämä ovat olleet 2000-luvun alun koneita. Mikä niissä koneissa on tarkasti ottaen harmittanut omistajia, on minun vaikea sanoa.

Taitaa tulla sekava sepustus. Yritän tiivistää tämän asian: kannattanee varoa erikoisia ratkaisuja alavaunussa. Kaukoidän koneissa yleensä kaikkein tavallisinta tekniikkaa. Tässäkin tapauksessa käytetyn ostaja on paremmin turvassa ostaessaan yleisen merkin yleisen mallin, johon löytyy purkuosia.

Lopuksi: pyöräalustainen on melkein aina X kertaa kalliimpi ylläpitää käytettynä kuin telakone. Muuten voidaan kai olla sitä mieltä, että rahat kannattaa sijoittaa raudasta tehtyihin tuotantovälineisiin.

miks pyöräalustainen on kalliimpi ylläpitää?

[Therealsamppa]

Miten onko ne vaihettaessa totaalisen valmiit vai voisko niitä rullia korjata esim täytepuikolla tai kulutus puikolla hitsaamalla ja sit sorvissa pyöreeksi

Paitti jos joku vapaarulla on 80$ ja niitä on 10 koko koneessa

Ei tahdo maksaa vaivaa, en nyt hintaa muista mitä ne maksaa. Suurin osa kuluu niin että pitäis koko puikkopaketti sulatella eikä sittenkään riitä, ja telarullissa on jonkun asteinen laakerointi, niissähän on öljy sisällä. Vaan se kun pääsee karkuun niin ei kauaa kestä sen jälkeen, monta rullaa mennyt laakereiltaan väljäksi.

[Poweri]

Sellainen oli itellä ajatuksena mökki kun ei ole keskellä alavaunua vaan pikkasen perässä et oisin tehny siihen taakse teliakselin
Jäi tosin samasta syystä ajattelu asteelle, kuin vetokoukku/kitakin koko taaimmainen levy oli vaan 4mm levyä, ei ihme kun takana ollut lätyskä jossa oli kolme vahvistettua reikää oli revennyt irti pariinkin kertaan

Eikä sit eu tai suomi saanut aikaiseksi sitä pykälää, et hevostallien pitää ajaa sonnat ja käytetyt kuivikkeet pois eikä tontille saa niitä kompostoida, niin meni myyntiin koko laitos just rengasalustan meille epäkäytännöllisyyden vuoksi


Mitenhän lie hankalaa on vaihtaa alavaunua, liikkumaan sen saa tänäpäivänä helpolla, kun hydrauliikka yksiköitä on olemassa melkeen joka marketissa
Eli ajomoottoreille vaan liittimet ja teline taakse johon pudotetaan moottoripumppu yksikkö, sit ylävaunu ilmaan ja kääntöpöytä irti

Ite meinasin pikkasen eritavalla, ihan vaan kuulat työntää petilaakerista ulos

Letkutus ei varmaankaan ois vaikeekaan toteuttaa toteemista alapäästä vaan liittimet sekä letkun pätkät

Ylävaununa varmaankin ois helpompi käyttää rengas-alusta mallia johon vaihtaa poljin mekaniikka telamalliin ei se ratti haittaa tela-alustaisena ajelemista

Joku tosin väitti et halvemmaksi tulee olla 2, mutta toisaalta sit on 2 konetta johon tarttee öljyt vaihdella ja 2 konetta joista täytyy puomisto helottaa uusiksi

Powerin tapauksessa vois onnistua jopa sellainen, et sen tela-alavaunun ajelisi kärryyn ja ottaisi mukaan, jos homma näyttää vetelälle vaihtaa alavaunua

Vielä hommaa nopeuttaisi ne tän tapaset kimppu-pikaliittimet

Tuntuu hiukan turhan lennokkaalta ajatukselta.

[Hullu-Jussi]

miks pyöräalustainen on kalliimpi ylläpitää?

Yleistin asiaa turhan paljon, kun sanoin, että pyöräalustaiset on kalliimpia ylläpitää.  Kustannukset riippuu tietysti isosti siitä, minkä ikäisistä koneista puhutaan. Ajattelin lähinnä vähintään 10 vuotta täyttäneitä koneita. Ja mallikohtaset erot on isoja. On ollut pyöräkoneita, joiden kanssa on selvinnyt hyvin pienellä korjaamisella.

En ole pystynyt seuraamaan mitenkään tarkasti käyttökustannuksia. Työnantajieni omistamista koneista kun on kysymys. Noin yleisesti minulle on syntynyt sellainen kuva, että pyöräalustaisten kanssa on tehty useammin remontteja ja myös kalliimpia remonttia.

Luulisin, että pyöräalustaisten hieman mutkikkaampi tekniikka aiheuttaa enemmän korjattavaa. Alavaunun akseleissa tai voimansiirrossa, jos tulee jotain feelua, se on aina ihanan kallista.

[Poweri]

Tunnustellaampa foorumilaisten perehtyneisyyden syvyyttä 

Onko esimerkiksi tuon näköinen peräviritys nyt helppo ja halpa korjata vai ei? Minkä tehtaan tekele? Kyseessä on tosi vanha eli 1986 pillarin 214 mikä tehty saksassa. Moottori on pillarin kutonen.  En tota konetta ole ostamassa, tai muutakaan noin vanhaa, mutta haluaisin oppia tunnistamaan nää tekniikat.
Toisaalta, jos tuommonen tekniikka on helppo, niin miksei semmosta vois ottaakin. Tuo romu lähtis kymmpitonnilla euroissa, sillä vois harjoitella.


Perä oikeelta



Perä vasemmalta



Keskeltä löytyy tommonen kötöstys, siinä lienee vain jarrurumpu ja tukilaakeri? Uudemmissa ei yleensä ole noin juhlallinen järjestely tuo keskituki.

[Jussi]

Tunnustellaampa foorumilaisten perehtyneisyyden syvyyttä 

Onko esimerkiksi tuon näköinen peräviritys nyt helppo ja halpa korjata vai ei? Minkä tehtaan tekele? Kyseessä on tosi vanha eli 1986 pillarin 214 mikä tehty saksassa. Moottori on pillarin kutonen.  En tota konetta ole ostamassa, tai muutakaan noin vanhaa, mutta haluaisin oppia tunnistamaan nää tekniikat.
Toisaalta, jos tuommonen tekniikka on helppo, niin miksei semmosta vois ottaakin. Tuo romu lähtis kymmpitonnilla euroissa, sillä vois harjoitella.


Perä



Perä



Keskeltä löytyy tommonen kötöstys, siinä lienee vain jarru ja laakeri? Uudemmissa ei yleensä ole noin juhlallinen järjestely tuo keskituki.

Mulle ihan oudon näkösiä osia, mutta kivan selkee näyttäs olevan. Ja kauheesti tilaa puuhata.

[Hullu-Jussi]

Ainakin ristinivelien rasvaus onnistuu tuollaiseen alustaan helposti. Vittumaisempi homma on vaihtaa jokin ajomoottorille menevä letku tai ottaa se ajomoottori irti, kun se on siinä kardaanin yläpuolella lähes kiinni alavaunun rungossa. Kuvassa näyttää olevan koneen jäykkä akseli, jossa on ajomoottori ja ajomoottorin alennusvaihde. Luulisin, että keskikuvassa hydemoottorin vieressä on nopeusalueen vaihtamisen sylinteri. Varmaankin kaksi nopeusaluetta. Alimman kuvan keskimötikässä taitaa olla lisäksi 4-vedon kytkentä. Tämä nyt ihan pelkkää arvailua.

Minulle tuntematon malli, mutta akseli muuten tavallisen näköinen. Vanhemmiten näissä tavallisin kysymys on, että miten saada öljyt pysymään akselin sisällä.

[Nikuzai]

Ainakin ristinivelien rasvaus onnistuu tuollaiseen alustaan helposti. Vittumaisempi homma on vaihtaa jokin ajomoottorille menevä letku tai ottaa se ajomoottori irti, kun se on siinä kardaanin yläpuolella lähes kiinni alavaunun rungossa. Kuvassa näyttää olevan koneen jäykkä akseli, jossa on ajomoottori ja ajomoottorin alennusvaihde. Luulisin, että keskikuvassa hydemoottorin vieressä on nopeusalueen vaihtamisen sylinteri. Varmaankin kaksi nopeusaluetta. Alimman kuvan keskimötikässä taitaa olla lisäksi 4-vedon kytkentä. Tämä nyt ihan pelkkää arvailua.

Minulle tuntematon malli, mutta akseli muuten tavallisen näköinen. Vanhemmiten näissä tavallisin kysymys on, että miten saada öljyt pysymään akselin sisällä.

Pitkäänkö muuten kestää perää pyörittää vaseliini voitelulla, jäähdytyshän ei tollasessa kaivurissa välttämättä ole se suurin tarve

Pientä askartelua rasvari tai nippatukki ja pumputtelemaan pinionin ja lautasen väliin ja kaikille laakereille omilla putkilla voidetta

[Hullu-Jussi]

Pitkäänkö muuten kestää perää pyörittää vaseliini voitelulla, jäähdytyshän ei tollasessa kaivurissa välttämättä ole se suurin tarve

En ole kokeillut, mutta tiedän vanhempien asentajien käyttäneen voitelurasvasta ja vaihteistoöljystä tehtyä seosta, jota laitettiin vuotaviin vetokoteloihin ym.
(Tämä menettely kuului siihen huolto-ohjelmaan, josta käytettiin nimeä "viimeinen voitelu".)

Ilmeisesti sillä menetelmällä osat jonkin aikaa kesti. En toisaalta näe mitään syytä, miksei se toimisi suhteellisen hitaasti pyörivissä hammasvaihteissa.

[Poweri]

Tässäpä toinen, ilmeisesti aika erilainen kuin edellinen. Kone on 1990 Komatsu, josta pyydetään peräti 52000usd, eikä siinä ole edes kouraa eli peukaloa saati sivusuunnassa kääntyvää kauhaa.





Tuossa näyttäis olevan nyt niin, että akselissa ei ole suoraan kiinni mitään isoa vaihteiston osaa, vaan koko paketti on aivan erillään akseleista. Liekö tuo nyt sitten hyvä asia...

Perkele kun on ihan pihalla. Uusissa koneissa tämmösiä tartte miettiäkään, mutta ne maksaakin kolmesataatuhatta.  Ja vanhaa saa kuitenkin korjata jossain vaiheessa.

Ei viittis tehdä samaa virhettä kuin veneen kanssa 10v sitten, meinasin että ei sen vetolaitteen merkillä tai tyypillä ole väliä, kaikki ne on korjattavissa jos hajoo jne.... virhe! Tuli niin epäkurantti värkki että se kun hajoo niin saa ostaa uuden veneen.


Noniin, mutta nyt huomaan etten edes tiedä miten voima tossa kulkee moottorin/pumpun suunnasta tonnen alustan puolelle   Tykkitorni pyörii loputtomasti ympyrää, niin millä sieltä saa mitään alustaan? Huoh.

[Jussi]

Noniin, mutta nyt huomaan etten edes tiedä miten voima tossa kulkee moottorin/pumpun suunnasta tonnen alustan puolelle   Tykkitorni pyörii loputtomasti ympyrää, niin millä sieltä saa mitään alustaan? Huoh.

Hydraulimoottori tossa jakoaskissa näyttäs olevan kii. Kai ne linjat tulee sieltä koneesta sen pyörivän osan keskellä olevaa öljykanavaa pitkin. Sellanen o-rengashässäkkä joka sallii pyörimisen.

[Therealsamppa]

Otin kuvan siitä öljykanava nivelestä    sillon kun se ajomoottori vaihdettiin, vanhassa ajomoottorissa oli laipalla letkut, uudessa taas kierre letkulle niin joutu tuosta ottaa letkut irti. 4 kpl isoja letkuja ja 2 kpl onkohan ne jotain vuotolinjan letkuja?

Tuo siis keskellä konetta, ylävaunussa kiinni noilla neljällä pultilla.