Bluebird Meteor

[Harri S]

Tänää pakkaset lauhtui plussan puolelle joten pääsin taas moottoria rassailemaan ja päivän epistolana oli kaasuttimen irroitus ja purku.
Jotta kaasuttimen saa pois sylinteriryhmien välistä pitää imusarjan puoleiset sytytysjohtimet ja tulpat poistaa. Muokkasin vanhasta lista-avaimesta sopivan jolla pääsin irroittamaan tulpanjohdot erittäin ahtaasta kolosta imusarjan alta. Tätä varten imusarjassa on kolot joiden kautta tällainen pienikätinen saa juuri ja juuri johtojen mutterit auki ja sytytystulpat pois.
Imusarja ja kaasutin pitää purkaa myös siksi että saan kaikki kovettuneet kumiletkut uusittua ja käännettyä kaasuttimen vivuston (eli koko kaasuttimen alaosan) moottorin etupäästä sen takapäähän.

[Harri S]

Nyt kun "reitti oli vapaa" niin pääsin irroittamaan kaikki 36 imusarjan plenumin kiinnitysmutteria sekä vastaavan määrän lukkoprikkoja sekä aluslevyjä jotka oli liimaantuneet paksun maalin takia tiukasti yhdeksi klöntiksi.
Kovettuneet kumiletkut vedin sahalla poikki ja lisäksi imusarjan tyhjennnysputket, bensalinjat ja huohotinputket piti myös irroittaa ennen kuin kaasuttimen pääsi nostamaan lattialle. Se on aika raskas ja painaa noin 50 kiloa.
Kaasuttimen alla oli rikkalapiollinen tauhkaa, vanhoja muttereita, prikkoja, käpyjä sekä muuta moskaa jotka pääsi nyt imuroimaan pois.
Laitoin tulpat paikalleen ja pahvilapusta leikkelin napakat suojat imusarjoihin.
Imusarja on kookas ja mahtui auton kyytiin kun kaatoi  takapenkit alas.

[Harri S]

Vein kaasuttimen autotallille ja purin sen osiksi.
Ihan hitokseen taas muttereita ja prikkoja jotka edelliseen moottoriin verrattuna eivät onneksi olleet ruostuneet kiinni vaikka paksu maalikerros tekikin haittaa.
Plenumin päällä on paljon pieniä ryypyn bensalinjoja jotka piti myös purkaa pois.

Kaasuttimen alaplenumia en poista koska tuon osan voi asentaa kaasuttimeen kummin päin vaan ja kääntämällä tuon toisinpäin yläpleenumiin saan kaasuvivustot käännettyä oikeaan suuntaan eli vauhtipyörään päin.
Myös ryyppytornit saa jäädä paikalleen koska ne voi putsata maaleista tuollaisenaankin.
Vanhan moottorin kaasutin olisi toki kunnostettuna ja asennusvalmis mutta se on kiinnitykseltään ihan erilainen ja imusarjatkaan eivät sovi tämän uudemman mallin sylinterikansiin eli se muutos on poissa laskuista.

Ostin viime viikolla 25 litraa teollista maalinpoistoainetta jolla alan seuraavaksi putsailemaan kaasuttimesta noita vihreitä maaleja. Myös kaikki tasotiivisteet menee luonnollisesti uusiksi ja teen ne tapani mukaan ns. metritavarasta.

[Valde]

Tapana ei yleensä ole toisten kertomuksiin kertoilla/linkkailla mitään, mutta niin vahvasti tuli tästä kuvasta Harrin kertoma männänrengaspaini mieleen:

Kuva Packardin tehtaalta 1942. Facebookista "Dr. Engines" -kanavalta.

Löytyykö Merliniin osia kuinka helposti tai tehdäänkö niitä uustuotantona ollenkaan? On niin voimakkaassa kulttimaineessa kyseinen moottori, vaikka olikin pitkän aikaa "vanhaa sotaromua" muille paitsi vannoutuneimmille sota-hönöille.

Kiitos kun jaksat tänne tarinoida tämän auton rakentamista. Piti viidennen kerran lukea ensimmäiset pari sivua, moottorin kunnostamisesta. Hattu päästä.

[Harri S]

Kiitos.
Kyllä näihin osia löytyy, lentokelpoisiin jopa uustuotantona ja näihin "maamoottoreihin" tietysti vielä helpommin nyt kun asiaa on hieman enemmän tullut pöyhittyä. Brittein saaret on vaunuharrastajan paratiisi jossa osia on toisinaan myynnissä mutta rakentamatta tuo omani olisi jäänyt ilman suomalaisia tractorpullinpiirejä jotka on vuosien aikana hamstrannut moottoreeita ja osia.
Tämä uudempi on tuotu Ruotsista käytettynä tänne Suomeen.

Merlin on yksi eniten valmistetuista lentomoottoreista yli 112 000kpl Briteissä ja 55 000kpl lisenssillä USA:ssa joten ihan heti ne ei maailmasta lopu.
Meteoreita puolestaan noin 9000kpl Roverin toimesta ja Rollsin tekeminä Mk1:siä vähän enkä ole saanut selvitettyä tietoa näiden Mk1:sten valmistusmääristä.

Moottoreiden osia on myös sekoiteltu vuosien aikana korjausten ja peruskorjausten yhteydessä ja erään Kalkun varikon (KVälV) vanhemmista työntekijöistä kertoi että Englannista tuli asentajat varaosien ja työkalujen kera Suomeen komennukselle peruskorjaamaan moottoreita ja työtahti oli kuulemma aika rivakka.

Toi korjaamani vanha Mk1a moottori on saapunut Suomeen 24.11.1960 ja käyttötunteja silloin 120. Moottoria on osakorjattu Vammaksella 20.8.1962 vesivuotojen takia ja se on siellä säädetty dynossa 507 hevosvoimaan.
Pääosan ajasta se on ollu Asev5 vaunussa Ps 251-16 (sama Charioteer kuin Englannnista tullessa) ja sieltä vaunu siirtynyt Karpr PS-korjaamolle taas kertaalleen tilkittäväksi ja asennettu vaunuun Ps 251-2 jossa se sitten lopullisesti räjähti 250,5 käyttötunnin kohdalla ja meni sieltä suoraan Kalkun kuljetusvälinevarikolle ja myytiin siellä romuksi 30.6.1972.

Kuvassa tuommosen "umpipää" Merlinin valmistusta. Koetan kasata irto-osista yhden tuollaisen sylinteriryhmän venttiilikoneistoineen tämänkevään ACS 2025 näyttelyyn auton vierelle eli näyttelyväen ihmeteltäväksi.

[Harri S]

Tässä on nyt viikonpäivät testailtu maalinpoistoa.
Ostin puuhaa varten kunnon puolimaskin orgaanisen ja kemiallisen kaasun suodattimilla.
Silti viime viikolla piti pitää muutamia vapaapäiviä kun raju kama menee pienessä tallissa touhutessa verenkiertoon ja saa aikaiseksi sellaiset pärinät että yöllä ei meinaa saada nukuttua.

Maalinpoistoaine on tehokasta. Siitä löytyy samat komponentit mitä oli ennen  EU:ta vanhoissa tehokkaissa maalinpoistoaineissa ja paksukin maalikerros korkkaa aineella noin kolmessa minuutissa.

Ongelmana nestemäisessä aineessa on nopea haihtuminen, ilmeisesti johtuen sen sisältämästä Asetonista.
Kokeilin perunajauhoja aineen saostamiseen mutta se teki hommasta todella sottaista, joskin hidasti hieman haihtumista.



Sitten hankin tapetinirroitushyytelöä joka tehostikin aineen vaikutusaikaa mutta kuivuttuaan nassahti aika hankalasti poistettavaksi mössöksi kappaleen pintaan.
Aine oli vesiliukoista ja purkkia piti ravistella taajaan jotta hyytelön mukaan sai siveltäessä myös maalinpoistoainetta.
Sain kuitenkin kaasuttimen hankalanmuotoisen yläplenumin maalit pääosin irrtoitettua ja tänään raspasin porakoneen teräsharjalla ja ruuvimeisselillä kaikki loput maalit pois alumiinisten osien sokkeloista ja huokosista.
Edellisessä moottorissa mulla oli käytössä lasikuulapuhalluskaappi jolla osat sai nätisti puhtaiksi eikä suuritöistä maalinpoistoaineen kanssa läträämistä tarvittu.







Irroitin lopulta myös kaasuttimen ryyppytornin alaplenumista jotta sain kaikki paksulla maalilla yhteen liimaantuneet mutterit ja prikat likoamaan maalinpoistoainepurkkiin.
Tehokkain tapa poistaa maalia oli ruiskuttaa sitä hienona sumuna kappaleen pintaan lähes jatkuvalla syötöllä jotta maalipinta pysyi märkänä ja sillä tavalla putsasin sekä kaasuttimien alaplenumin että myös ryyppytornin.
Tuo piti näin talviaikaan tehdä lämpimässä tallissa ja siksi liuotinsumu aiheutti alussa mainittuja terveydellisiä lieveilmiöitä.
Pronssiset (tai messinkiset) läppärungot putsasin jarrukliinerillä nyt kun ne olivat purettuna hyvin esillä.





Tein puuhailujen ohessa myös kaikki uudet plenumien ja ryyppytornin paperitiivisteet metritavarasta ja putsasin kaikki tiivistepinnat vanhoista tiivistejämistä jotka vaati hieman kirurginveistä irrotakseen.

Nyt on jäljellä enää ryyppytornin loppuharjaus ja muutamien polttoaineputkien putsaus jotta kaasuttimen voi kasata lopullisesti asennusvalmiiksi.

[Kalu]

Muistaakseni vanhaan moottoriin piti tulla joku normaali kaasari, tähän ilmeisesti joku omituienen Meteorin oma juottola?

[Harri S]

Noista kaasareista keskustelin muutama vuosi sitten tractorpulling harrastajien kanssa niiden mukaan ei kannata vaihtaa hyvin toimivaa orkkiskaasutinta mihinkään tarvikkeeseen. Ja pakko todeta myös että onhan se tilankäytöllisesti optimoitu tuonne sylinteriryhmien väliin. Lisäksi yläplenumi toimii jäähdytysnesteen kokoojasäiliönä ja tässä myös termostaattikotelona ja konepellin alla ei tulisi olemaan tilaa tavan kaasuttimien ilmanputsareille.

Nuo 4x56mm kaasuläpät on vaikea korvata fiksusti millään tavan hollikoilla joka ruokkisi 27 litraista luotettavasti kuumien sylinteriryhmien välissä. Startatessa sitä kakkua pitää saada imusarjaan useampi desi että moottori jaksaa herätä. Kiihdytyspumppujen tilavuus on tässä kaasuttimessa luokkaa 1,5 desiä/kpl.

Tänään sain ryyppytornin ja yläplenumien päätyjen jäähdytysvesiyhteet putsattua. Lähinnä erilaisilla teräsharjoilla, piikeillä ja muilla astaloilla. Maalin sain ulkotiloissa pehmennettyä sievertillä polttamalla ja maalinpoistoaineella kun ei viittiny sisätiloissa itseään myrkyttää.



Kipasin Puuilossa hakemassa 12kpl rosteriklemmareita, porakoneteräharjoja ja Meteoritallilta aikoinaan Englannista ekaa moottoria varten tilaamaani 40mm jäähdytysnesteletkua josta teen kaasuttimeen mm. plenumien kumiset väliholkit. Seuraavaksi pääsee jo kasaamaan.

[JAMANT]

Hitto, että ei pääse ACS:ään ihastelemaan tätä... Joutui häihin (ei onneks omiin) ja menee viikko reissuun just siinä pääsisäsen kohdalla, kun ne häät ei oo suomessa, VMP...

[Valde]

Kiihdytyspumppujen tilavuus on tässä kaasuttimessa luokkaa 1,5 desiä/kpl.

Niin että tässä on ihan perinteiset kiihdytyspumput? Sitä jäin itse miettimään, että onko lento/tankkikäytössä tarvetta nopeille kaasun muutoksille, että millainen rakenne noissa lie.

Pakko arvostaa originaalin valintaa.

[Harri S]

Tämmöset messinkiset mäntäpumput molemmissa läppärungoissa.
Sytkäri antaa mittakaavaa.

[Harri S]

Tää kaasutin on kyllä melkoinen työmaa muutenkin kuin maalienpoiston takia.
Monessa kohtaa näkee että kyseessä on 2. Maailmansodan kiireessä suunniteltu juttu kun Saksa vakavasti yritti maihinnousua Englantiin ja ylipäätään kurantille panssarivaunun moottorille oli akuutti tarve.

Aparaatin olis varmaan voinu tuottaa eri tavalla kuin lentokoneen moottorin mutta niin vain löytyy ziljoona pientä pinnapulttia, prikkaa ja mutteria.
Ne oli lionneet maalinpoistoainepurkissa viikonpäivät ja siten putsaantuneet aika hyvin liasta ja maalista. Edellisessä kaasuttimessa sitruunahapotin nuo osat puhtaiksi, mikä oli jousiprikkojen osalta virhe koska syntynyt vetyhauraus tuhosi osan ja loput pelastin lämpökäsittelyllä.

Lisäksi nuo pienet mutterit ja prikat on osin kovin ahtaissa paikoissa ja vaati lähinnä kätilän kädet että osat saa paikalleen. Aloitin kasaamisen ryyppytornista joka oli ensimmäinen autokäyttöä varten toisinpäin käännettävä osa jotta saan vivuston rintapeltiä kohti. Kaasuvivusto kulkee tornin ja sen keskellä olevan ryyppyvivuston läpi ja se pitää pujotella paikalleen asennuksen yhteydessä. Saranatapit on mallia rst ja haarasokat uusin samalla.







Ryypputornin jälkeen oli yläplenumien vuoro joiden paikat vaihtui myös. Helpointa olis tietty ollu maalata vaan koko kaasari vannehopealla ja vetää käännetyn kaasuttimen termariliitoksesta lyhyt linja syylärin yläsäiliöön kuten tavallisessa autonmoottorissa mutta tuon ison termariaukon kuuluu olla moottorin toisessa päässä että jäähdytysnestekierto on mahdollisimman tasainen pitkän moottorin molemmissa päissä. Mk1a moottorissahan oli nuo erikokoisilla reijillä olevat "kuristusprikat" sylinteriryhmien vesiyhteissä tasaamassa nestekiertoa. Lisäksi oli vielä yhdet yhteet myös kaasuttimen yläplenumiin jotka lienee korvattu tässä uudemmassa tuolla suurella termariaukolla.
Tämän mosan kuristuksia en ala huvin vuoksi purkamaan ja tutkimaan mutta uskoisin että jotain vastaavaa sieltäkin löytyy. Kuvista näkee myös että yläplenumeissa on lähes tuplasti enemmän pinnapultteja kuin tässä uudemmassa kaasuttimessa, eli plenumin osat ei käy ristiin eikä vanhat imusarjat uudempiin kansiin/moottoriin.





Plenumien väliset kumiletkut pitää laittaa tässä yhteydessä paikalleen koska myöhemmin niitä ei enää sinne saa ujuttamallakaan kun plenumit ovat käytännössä kiinni toisissaan.



Läppärunkojen mutterit prikkoineen oli tässäkin helpointa laittaa paikalleen silloin kun koko kaasutin on ylösalaisin ja erilaisilla kiintoavaimilla ja magneetilla nykertämällä sain kaikki prikat ja mutterit paikalleen.





Sitten olikin vuorossa päivän hitain ja ehkä työläin vaihe eli bensahuikkaputkistojen asennus ja maalinpoiston jälkeen selvisi että niiden niklaus on kärsinut ja siksi maalasin ne tässäkin moottorissa mustaksi, kuten myös kohokammioiden tuuletusputkiston.
Laitoin letkujen rosteriklemmarit paikalleen ja kaasutin alkaa olemaan kutakuinkin asennusvalmis.





Huikkaputkiin tulee vielä metalliset kiinnitysklipsit (4kpl) ja ne jäi vielä maalinpoistoon likoamaan.