Näköjään oli edellisestä viestistä unohtunut toi linkki Malmön kisapäivän kuvakansioon... Lisäsin sen tuonne ylempään viestiin, tai sitten klikkaa tuosta --> Street Week Day 3 - Malmö Raceway

...Neljäs päivä Street Weekillä ei siis ollut kisapäivä, vaan päivän ohjelmana oli siirtyä Malmöstä Vårgårdaan, jossa ajettaisiin seuraavana aamuna. Koska siirtymälle oli koko päivä aikaa, se oli hieman pidempi, 418 km neljän checkpointin kautta. Navigaattorin mukaan reitin ajamiseen menisi 5h 38 min.

Sääennuste lupaili tosiaan vesisadetta koko päiväksi, edellisenä iltana katseltiin ennustetta, että sade alkaa aamulla joten laitettiin kello vähän aikaisemmin soimaan että saisi tavarat pakattua kuivana autoon. No sehän ei onnistunut, vaan aamulla herättiin siihen että teltan lattia lainehtii vettä ja kaikki kamat on aivan läpimärkiä.   Eihän siinä auttanut ihmetellä, märät vaatteet päälle (koska ei myöskään ollut mitään kuivaa paikkaa missä olis pystynyt vaatteita vaihtamaan) ja teltta kasaan ja auton konttiin. Pistettiin Impala tulille ja lähdettiin siirtymälle kunhan ensin odoteltiin jonkin aikaa että huurteiset ikkunat aukesi niin että kopista näki edes jotain ulos.

Vettä tuli paljon, ja kun Malmöstä päästiin ulos niin pysähdyttiin ekalle huoltikselle varmaan tunniksi kuivattelemaan itseämme ja samalla syötiin aamupalaa. Onneksi huoltiksella myytiin autonkuivausliinoja, ostin niitä muutamat ja sulloin ovenvälit täyteen -> vettä ei enää valunut norona lattialle.

Ekalla checkpointilla ei ollut kuin pari autoa jotka olivat illalla ajelleet tähän ja jääneet leiriytymään.



Jatkettiin kohti seuraavaa checkpointia, jossa sielläkään ei hirveää tungosta ollut. Mutta checkpointin vieressä oli Smålands Bil, Musik och Leksaksmuseum jossa päätettiin poiketa kun mitään kiirettä ei ollut. Olipa hieno paikka, ei maailman suurin museo, mutta esillä oli hyvin erikoisia laitteita.
Smålands Bil, Musik och Leksaksmuseum

Esimerkkinä vaikka '31 Auburn:


'51 Allard...


Ockelbo, eli Austin Healeyn rungolle Ruotsissa rakennettu kilpuri.



Museolta lähdettiin sitten jatkamaan taas reittiä eteenpäin. Kolmas checkpoint oli myös huoltoasema, jossa nähtiinkin jo hieman enemmän kalustoa. Vettä alkoi sataa vielä entistä kovemmin...



Tästä checkpointilta kun lähdettiin, niin taisin sanoakin ääneen että jos alkaa sataa vielä yhtään kovempaa niin sitten on pakko pysähtyä, kun eteenpäin ei nähnyt mitään vaikka pyyhkijät vispasi täysillä. Muutenkaan tämä siirtymä ei ollut mitään hirveää herkkua, kun auto vuosi vettä sisään jonkin verran jonka takia lasit meni kokoajan huuruun vaikka kolmiolasit oli auki. Se aiheutti taas sen että oli vähän kylmäkin, kun kaikki vaatteet oli kastuneet. Välillä pistin lämppärin hetkeksi päälle kun tuulilasi alkoi huurtumaan, niin sitten oli hetken aikaa lämmin. Mutta latausvalo kajasti jos ajoi pyyhkijät ja lämppäri päällä, niin sen takia lämppärin käytöstä jouduttiin vähän tinkimään...   Laturihan Impalassa on alkuperäinen tasavirtamötikkä.

Viimeinen checkpoint oli sitten UlricehamnsBygdens MotorMuseum, ja tässä kohtaa onneksi sääkin alkoi kirkastua.




Käytiin kiertämässä tämäkin museo läpi. Hieno paikka, ehkä vähän ns tavanomaisempaa museokalustoa kuin edellisessä paikassa, mutta nähtävää riitti ihan mukavasti täälläkin.
UlricehamnsBygdens MotorMuseum




Viimeiseltä checkpointilta ajettiin Vårgårdan radalle ja pystytettiin teltta sekä levitettiin makuupussit yms auton päälle kuivamaan ilta-aurinkoon. Se kuivattikin yllättävän hyvin, ja illalla lähes kaikki oli kuivuneet niin että oli ihan siedettävä mennä nukkumaan.



Sitten kierreltiin varikkoa ja ihmeteltiin ketkä kaikki oli selvinneet päivän monsuunisateista.





Tuossa linkki siirtymäpäivän kuvagalleriaan: Street Week Day 4 - Drive Malmö to Vårgårda

Lainaus käyttäjältä: 1320 - 18 helmikuu, 2024, 17:37amulla herättiin siihen että teltan lattia lainehtii vettä ja kaikki kamat on aivan läpimärkiä.

Muistan kurottaneeni puhelimeen katsoakseni kelloa ja sehän oli luuri jo veden alla 

Lainaus käyttäjältä: fileeraus - 18 helmikuu, 2024, 23:07Muistan kurottaneeni puhelimeen katsoakseni kelloa ja sehän oli luuri jo veden alla 

Jep, sitä vettä oli tosiaan ihan jonkin verran teltan lattialla.

Niin, unohtui mainita tossa edellisessä viestissä, et telttahan vuosi vettä sisään siksi että joku unohti sen vedenpitävän päällikankaan kotiin ennen lähtöä reissuun.    Samaan paikkaan jäi myös telttakiilat, mutta ne saatiin korvattua laittamalla jokin painava esine teltan kaikkiin neljään kulmaan jotka piti teltan paikallaan.

No tuolloin sadepäivänä poikettiin sitten Biltemasta hakemassa teltan päälle pressu ja setti telttakiilojakin, sen jälkeen ei enää teltta vuotanut vettä, tosin ei sen jälkeen enää hirveästi satanutkaan.

...Sitten olikin kisapäivä Vårgårdassa. Yöllä oli satanut hieman, joten päivän aloitus venyi vähän että rata saatiin kuivaksi. Mitään kunnollista kuivauskalustoahan tuolla ei ollut, vaan harjakoneella muistaakseni hankasivat rataa kuivamisen nopeuttamiseksi.

Ratahan oli ihan hyvä, kumitettu ja liimattu lentokenttä, ei siis tietysti ihan Mantorpin tai Malmön veroinen, mutta huomattavasti aikaisempaa Emmabodan kenttää parempi. Toki etenkin alkuun sateen jäljiltä rata oli melko liukas ja monet kärsi pitovaikeuksista, kunnes sitten päivän edetessä rata parani. Päivän aikana tuli kyllä kaksi sadekuuroa lisää ja niitä seurasi taas pitkähkö tauko kun rataa kuivattiin. Ihan niin paljoa ei kerinnyt ajamaan mitä olisi toivonut, mutta kaikki taisivat saada kuitenkin yhden lähdön ajettua, osa jopa useammankin.

Street Week Day 5 - Vårgårda Dragway

Tällä '66 Chevellen tiimillä oli alkuviikosta jotain hässäkkää kun purkivat varikolla imusarjaa koneesta pois. Nyt ongelmat oli kuitenkin selätetty ja auto kulki komeasti.


Hieno '55 Chevy Gasser kulki Vårgårdassa remmiahdetun isolohkon voimin aikaan 6,59.


LS koneella ja isolla turbolla oleva Volvo 142 ei pienestä mutkittelusta hätääntynyt vaan paineli pedaali pohjassa maaliin asti vaikka välillä heikkohermoisempi kaveri olisi jo nostanut kaasua.   Paras aika 5,15.


Tanskasta oli tullut mattamusta '73 Nova, jossa pellin alla vapaastihengittävä 632 isolohko. Paras aika 7,07.


Päivän nopeimmasta ajasta vastasi Westberg putkirunkoisella Camarollaan, näyttötaululle syttyi lukemat 4,50 ja 267 km/h.


Sateen viivästettyä ajattamista, ihan viimeisillä minuuteilla pääsi radalle vielä tiiviisti kärkikamppailussa ollut putkirunkoinen Amazon farmari. Sateen jäljiltä pito ei ollut paras mahdollinen, mutta kuski sai ansiokkaasti taisteltua Volvon maaliin ajassa 5,16.



Sitten kun ajoaika oli päättynyt, pistettiin taas teltta kasaan ja siirtymälle kohti viimeistä kisapaikkaa, eli Laxå Motorstadionia. Matkalla oli kaksi checkpointia, ja ajamista 285km (navigaattorin mukaan 4h 11 min). Ihan ensimmäinen stoppi oli kuitenkin Systembolaget, koska olutvarastot oli huolestuttavan vähissä.





Ensimmäisellä checkpointilla olikin paljon kalustoa tankkaamassa joko autoa tai miehistöä tai molempia...


Tässä '32 Fordissa oli myös sellainen ääni että kuului vähän pidemmällekin... Pikkulohko ahtimella ja tietenkin suorat putket.


'65 Chevy II, tekniikkana LS tuplaturbolla.



Sitten taas siirtymälle kohti toista checkpointia.





Sitten saavuttiinkin vikalle radalle, Laxå Motorstadion. Meidän leirintäalue oli radan vieressä olevan mutkaradan keskinurmikolla. Itse radassa ei ollut yhtään kumia, joten odotuksissa oli että huomenna saattaa ainakin aamusta olla aika liukasta... Tai siis iltapäivästä, koska vika päivä ajettiin myös iltakisana.




Tossa ekassa kuvassa näkyy takana musta teltta jossa on valot päällä. Siellä oli muistaakseni Tanskalainen porukka, joista joku oli uudehkolla Audilla ajamassa. He kutsui meidät illanviettoon telttaansa sen jälkeen kun Fileeraus kävi tarjoamassa heille yhtä grillipihviä mitä me ei jaksettu syödä.   Äijät kaatoi molemmille hanasta tuopit täyteen olutta ja juttu lensi pitkälle aamuyöhön. Kehuivat, että edellisviikolla kun olivat lähteneet reissuun, niin heillä oli 8 kpl 20 litran oluttynnyreitä mukana ja nyt niitä oli vielä kaksi jäljellä, olivat iloisia kun tultiin auttamaan niiden tyhjentämisessä, ettei tarvitse raahata olutta takaisin kotiin.   Tarjoilu kyllä pelasi, aina kun tuoppi meni puolenvälin alapuolelle niin jostain ilmestyi käteen uusi.   Mä olin vissiin joskus aamukuuden jälkeen takaisin omassa teltassa, no onneksi vika päivä ajettiin tosiaan iltakisana niin ehti vähän nukkumaankin...

...Viimeisen kisapäivän aamuna olo oli vähän väsähtänyt, edellisen viestin loppuosaan viitaten unet jäi aika lyhyeksi ja oluttarjoilu oli ollut illalla/yöllä melko tehokasta. No, vähän aamupalaa naamaan ja sitten kohta nokka kohti katsomoa.

Kärkisijoitukset oli auki vielä monessakin luokassa ennen vikaa kisapäivää, kuten myös kokonaiskilpailussa, joten mielenkiintoinen kisapäivä oli edessä. Etenkin, kun rata oli täysin preppaamaton eikä edes vanhaa kumia ollut lähtöviivalla yhtään. Mahdollisuudet sille että sijoitukset muuttuu rajustikin olivat siis olemassa.

Ajaminen alkoi iltapäivästä ja ajoaika loppui klo 22, etenkin illan aikana kärkipään kuskit tahkosi melko aktiivisesti yrittäessään nostaa sijoitustaan lopputuloksissa.

Street Week Day 6 - Laxå Motorstadion

Aamun varikkokierroksella osa remontoi kalustoaan vielä eilisen siirtymän jäljiltä. Esimerkiksi tämä tuplaturbotetulla LS:llä oleva Belvedere oli aikaisemmin viikolla vielä ihan hyvissä asemissa Ultimate Streetissä, mutta siirtymällä ennen vikaa kisapaikkaa oli tullut jotain ongelmaa ja tiimi oli ilmeisesti joutunut turvautumaan hinausapuun tai jotakin vastaavaa, koska olivat saaneet aikasakkoa. Lopulta illalla miehistö sai auton kasaan ja pääsi ajamaan, mutta aikasakkojen myötä putosivat tuloslistassa oman luokkansa hännille.




Tämä iso '67 Impala kulki koko viikon varsin mukavia aikoja remmiahdetun 540 BBC:n voimin. Laxåssa kellot pysähtyi parhaillaan aikaan 6.84.


Suomalaista väriä kovimpaan Max Outlaw luokkaan toi tämä hieno Volvo 162, tekniikkana Volvon hieman tuoreempi kutoskone isolla turbolla. Kulkupuoli parani viikon edetessä ja paras aika 5.51 syntyi Laxåssa, vaikka rata ei missään nimessä viikon paras ollutkaan.


Yleisölle viihdettä tarjosi Chevy Pickupilla kisaava Arne Larusson, viikon mittaan alppitorvet raikasi joka lähdön yhteydessä ja vikana päivänä kaveri päätti tehdä päivän - ja oikeastaan koko viikon burnikset, alppitorvi kokoajan pohjassa tietenkin.   Tuloksena raikuvat aplodit yleisöstä ja loppuunajetut slicksit.
Pickupissa tekniikkana 421 Cid SBC ilokaasulla joka liikutti painavaa autoa ihan ripeästi.



Päivän kovimman ajan ajoi tämä Chevy Nova, jossa tekniikkana tuplaturbo-LS. Tuloksena joka kisapäivältä 5.1 alkuinen aika, eli todella tasaista työtä, Laxåssa kellot pysähtyi aikaan 5.12. Siitä huolimatta lopputuloksissa jäätiin Max Outlaw luokassa sijalle 9, korkeammat loppusijoitukset olisi vaatineet nelosen puolelle meneviä aikoja pitoradoilla.


Päivän toisiksi nopein oli LS:llä ja yhdellä isolla turbolla oleva Volvo 142. Auto kulki kovaa ja kuski ei tosiaankaan nostanut ensimmäisenä kaasua vaikka auto olisi "hieman" vikuroinut. Tällä kertaa se tuotti tulosta ja Volvo nousi Laxåssa ajetun 5.15 ajan turvin lopputuloksissa kovimman luokan eli Max Outlaw:n ja samalla kokonaiskilpailun kolmannelle sijalle.


Ehkä kaikista ahkerimmin radalla näkyi tämä '32 Ford, joka oli tiukasti voittokamppailussa loppuun asti. Tuloksena Laxån kolmanneksi nopein aika, 5.23, mutta lopulta sekään ei riittänyt nousemaan ykkössijalle. Tuloksena kuitenkin hieno Max Outlaw:n ja kokonaiskilpailun kakkossija.


Max Outlaw:n ja kokonaiskisan voittoon ajoi Michael Westberg Camarolla. Hän oli ylivoimaisesti nopein pitoradoilla, mutta antoi liukkailla radoilla jonkin verran tasoitusta kun voimaa ei meinannut oikein saada tiehen halutulla tavalla. Tuloksena Laxåssa kuitenkin hyvä aika, 5.64, joka riitti varmistamaan ykköspaikan.


Iltakymmenen jälkeen kun ajoaika oli loppunut, tiimeillä oli hyvin aikaa laittaa autot katukuntoon. Seuraavan päivän ohjelmassa oli siis maaliintulo Mantorpissa, tosin sinne piti ajaa vielä yhden checkpointin kautta. Ja vaikka sijoitukset oli ikäänkuin lyöty lukkoon jo Laxån tuloslistan julkaisun jälkeen, niin maaliin oli vielä päästävä omin avuin välttyäkseen viime hetken hylkäykseltä. Ikävimmin tämän koki Diesel Power ryhmässä kisaillut erittäin hienokuntoinen pystylamppu-Mersu, jossa tekniikana oli Mesen uudempi dieselmotti. Slicksejä lukuunottamatta auto oli ulospäin täysin vakion näköinen pölykapseleita myöden, mutta parhaillaan kulki matalia seiskan aikoja kasimaililla. Laxåssa tuli sitten moottorivauriota ja vaikka vikalta päivältä Mersu saikin ajan, niin maaliin eivät miehet enää päässeet vaan joutuivat keskeyttämään.





Me käveltiin illalla varikolla, ihmeteltiin maailman menoa tuttujen kanssa ja taidettiin me grillatakin.

... To Be Continued...