Matti's garage

[MJF]

Pari paikkaa lähempänä valmistumista. Aukaisin jo pikkuisen helman takapäätäkin että näkee mitä on edessä. Sama siellä on mitä toisellakin puolella, eli kylkipellin alle jäävå osa vaihtoon. Ja pätkä sisäpeltiä takapäähän. B-pilarin leikkelin myös jo pois, ihan vaan että pääsee jo käyttään uutta aaämdeetä paikallaan 

Vanhat valokuvat on suurta mahtavuutta. Oon koittanut kysellä niitä kaikilta tutuilta, sukulaisilta ja tuntemattomiltakin. Viime viikolla sain muutaman kansion lainaan ja skannailin ne nettiin näytille  Kuvat on Oulusta, Ylivieskan lentokentältä, Forssan picknickistä ja hänen omista autoistaam 80/90 vaihteesta. Forssan kuvat taisi olla tuoreempia.

https://mattifarm.kuvat.fi/kuvat/Autokuvat/Vanhoja+valokuvia/Pellikka/

[Kalu]

Forssan picknickistä

Tuon pikkis rodin perusteella veikkaisin vuotta 2002-2003.

[MJF]

Storytime. Itse oon niin juniori etten muista Valianttia kun se oli täällä, oon ollut noin 4 vuotias kun se on lähtentyt muualle. Mutta veekasin jutun luin jo penskana ja auto jäi erittäin hyvin mieleen. Varmaan yksi iso syypää tåhän minun slantsix-fanittamiseen.
Rakennettu 70/80-lukujen vaihteessa täällä Oulaisissa. Jukka ei saanut lupia veekasin vaihtoon niin päätti sitten rakentaa virkeämmän kuutosen. Moni muukin tuntuu muistavan lehtijutun ja auton myöhäisemmiltä ajoilta. Videolla vilahtava kaveri kertoi että puolenkymmentä pikkuperää sai hajotettua kuminpolttohommissa... Tämä oli nyt alkuvuodesta nettiautossa liikkeessä myynniasä, onneksi Terwa Tomppa sen osti melkeen heti pois, houkutti kovasti tarjota Lincolnia vaihdossa. Jos vaikka olisi kauppoihin asti päässyt niin pitoauto olisi tullut tästäkin...

[MJF]

Heleman takapäästä huonot pois, keskiosa onkin komiassa sinķissä sisäpuolelta. Tuosta on huommena hyvä jatkaa.

[MJF]

Pääsipähän jo sovittamaan ensimmäistä valmista peltiä paikalleen  No eipä sitä kiinni pääse laittaan vielä pitkään aikaan, kunhan kaikki muutkin peräpään pellit sopii niin sitten vasta...

Ei näköjään kerennyt ottaa valmiista sisäpuolen pellistä kuvaakaan, ollut vauhti päällä. No videolta senkin näkee, käykää sieltä katsomassa jos ette vielä ole katsoneet. Siitä tulikin video jo viikko takaperin, joku laiskimus ei ole vaan laittanut sitä tänne.




Ulkopelti tuli tehtyä muutamasta palasesta, 1,5mm säsiä. Kovaa peltiä jos tarvii muotoilla, mutta tuommosissa suorissa paikoissa menee.

[MJF]

Mittään ei oo saanut talven aikana tehtyä Satellitelle, eilen oli ensistartti sitten kun syksyllä ajoin talliin. Tuli ilmoitettua äitienpäivän näyttelyyn Ouluun niin jotain tarttee tehdä ennen sitä. Eilen käytin ulkona ja käyttelin lämpimäksi, samalla vähän kattelin mitä tarttee tehdä.
Tuulilasinlistat on se numero uuno, niitä ei tällä hetkellä ole kuin alareunaan. Takaluukun panelista rapsahtelee maalit irti, pitäis keksiä joku pohjuste mikä pysyy kromissa kiinni. Helmalistat paikalleen, toivottavasti 3d tulostetut kiinnikkeet toimii. Sivuputket meinasin tehdä kans. Rosterista, ovatpahan sitten ikuiset. Mitähän muuta, monenlaista pikkufiksiä varmasti löytyy.

[MJF]

Kuukausi taas kohta mennyt, eikä mitään oikiaa oo saanut aikaan  Lincolniin tuli uusi laturi, entisestä oli hiilet ihan loppu, liukurenkaissakin sanomista. Samalla uudet ohjain/kiristinrullat ja remmi. Kuulostaa yksinkertaiselle, mutta... Vielä oli kelejä niin kävin hauskuuttamassa itseäni jääradalla. Kivasti menee, pitkä auto menee rauhallisesti  Siinä kun tuli annettua vähän kenkää niin kaikki valot syttyi kojelaudassa ja lataus loppui taas. Nilkutin kotia, ei oo pitkä matka. Laturi oli ihan tulikuuma, löysäsin remmin päältä ja laturi pyörii tahkeasti. Onneksi laturi on nätillä paikkaa irrottaa. Pöydälle kun sai niin taas pyörii herkästi    Sen enempiä en alkanut tutkimaan vaan laitoin uudesta säädinpaketin ja taas lataa. Eikä tässä vielä kaikki, tässä remontin yhteydessä tuli uusi ääni joka löytyi uudesta kiristimenpyörästä joka otti lohkoon kiinni. Vanha paikalleen niin johan hiljeni 

Sitten oli sama homma edessä käyttis-Audiin. Joku aika sitten kävin Lerssisellä ja se meinas että kylläpä sieltä kuuluu mukavia ääniä. "Joojoo, ainahan sieltä vähän jotain kuuluu" Kotia kun pääsin niin kuuntelin että kylläpä tosiaan romiseekin. Laturissa onkin ollut jo pidempään semmoinen ominaisuus että alkaa lataamaan vasta kun käyttää pari tonnia kierroksia, muuten purkaa akun ihan hetkessä. Tilasin siis tähänkin uuden laturin, rullat ja hihnan. Pari viikkoako tässä tuli romisteltua menemään ennen kuin sai aikaiseksi alkaa vaihtohommiin. Auto sisälle ja konepelti auki kuuntelemaan, mit vit, korkeapaineruiskupumppu heiluu koneen käydessä  Pumppu ainoastaan ruiskuputken ja hihnan varassa, kaikki pultit katkennut lohkoon. Sieltähän se romina kuuluikin. Ei muuta kuin imusarja pois edestä, puskuri pois, keula auki yms että saa tilaa. Pultit oli suht hyvin käsillä ja näkösällä mutta työläs oli saada jämät pois. Kaikki pienet poranterät katkoin eikä pultteihin juuri tullut koloa. Meni varmaan 30 mutteria ja pulttia mitä hitsailin kiinni että sai 3 pultinjämää irti. Laturi roippeineen vaihtuikin nätisti samalla keulan purkamisella. Niin ja eikä tässäkään vielä kaikki. Remontin alkua vauhditti se että alkoi sahauttamaan pitkään, ilmoja siis vetelee. Näin jälkeenpäin ajateltuna tärisevä pumppu oli tärisyttänyt pumpulle tulevan linjan viimeiset puristusliitokset huonoksi ja sieltä veti ilmoja. Letkun vaihdoin siihen, mutta pitihän se jännässä kun seuraavana aamuna oli reissuun lähtö. Onneksi vika oli siinä ja ei ole enää sahauttanut 

No mitäs siellä reissussa? Ensimmäiseksi kävin katsomassa yhden Lincolniin vaihdossa tarjotun auton. 1987 viety kilvet pois, mutta olisi hitsattu kuntoon yms ettei enää olisi juuri hommia leimalle. Tulis vaikka tarvittaessa ajamalla kotia. No tästä lisää sitten jos päästään vaihdoille.
Sitten peräkontillinen 69 Chargerin teosta jääneitä kakkoslaadun osia kyytiin, eli loistavia 4d Charger osia  Tärkeimpinä Chargerin ovet jotka lyhennetään sopiviksi ja karmin lisäys neliovisen ovesta. Mukaan löytyi myös kahvoja, kyynärnojia, puskurin kävyt, vinyylikaton listat, vilkunlasit yms.


Tuota c-pilaria oon pyöritellyt mielessä, korkeamman katon kanssa menee niin massiiviseksi suoraan Chargerin pilarina. Onkohan tuo nyt Brassi-Dartti minkä kuvaa oon kattellut, ettu tuohon tyyliin pitää tehdä, on kevennetty versio 



Ens vappailla pitäis käydä katsastaan Beetlelkin. Ja sieltä kurkistelee helmasta reikä jo ohi kävellessä 

[MJF]

Oho, unohtui katsastaa Beetle, mutta katoin että kerkiää käydä ens vappaillakin. Hakeen siis vikalistan, hakkasin sentään helmat täyteen reikiä  Pittää nyt koittaa keskittyä Oulun näyttelyyn, sehän on jo ihan justiin 

Sivupiippoja aloin tekemään. Laatikollinen käyriä, kahdella eri ärrällä. Tiukemmat sopii hyvin sisemmiksi ja loivemmat ulommiksi. Tiggailukin oli unohtunut ihan täysin, onneksi saumat hiotaan joka tapauksessa 



Patriotin sivuputkia oon kahtellut mallina. Niissä.on vaan yks 2" putki käytössä sisäänmenona ja minkä kokoisena sitten menee läpi. Näihin nyt menee kahdesta 2" putkesta sisään ja jatkona 2,5" reikäputkea ja vaimenninvillaa. Paljonko se sitten vaimentaa ääntä, se jää nähtäväksi    Työt taas haittaa harrastusta, nyt muutaman päivän tallipaussi.

[MJF]

Mjaa, taas on jäänyt kirjoittelematta, monenlaista on taas tehty.

Sivuputkien teko jäi jäähylle kun iski melkein viikon mahataudin päälle. Piti sitten jättää se että kerkiää muuten tehdä auton näyttelyä varten valmiiksi.

Ensimmäisenä liukkaripesu usiampaan kertaan että lähtee vahat pois. Perään pienpoistoaine ja raudanpoistoaine, noilla nyt ei paljoa mitään lähtenyt mutta vähän kuitenkin. Teippiraidat poistin kans kun olivatkin puolihuolimattomasti laitettu vanhalla teipillä joka monin paikoin irtoilikin. Sitten saven kanssa läpikäynti, ei paljoa tälläkään lähtenyt mutta taas vähän kuitenkin. Sitten oli ajatuksena vetää kevyt myllytys pinnalle, mutta ei se sitten niin kevyeksi jäänytkään. Nyt kun vahat oli pois niin näkyi selvästi paikat mistä oli hiottu valumia pois lakkapinnasta. Karkealla laikalla sai siis aloittaa kiillottamisen. Olis toki voinut vetää koko pinnan sileäksi ensin hiomalla, mutta saa nyt mennä näin. Myllyttämisen perään vielä uusi vaha pintaan ja löytyihän sieltä kiiltoa vähän erilain mitä ennen 





Takaluukun panelista maalit rapsahteli irti, ei oikeen pysy kromissa. Otin kaikki vanhat maalit pois, karhensin paremmin, epoksi pohjalle ja struktuuriväri päälle. Saa nähä pysyykö sen kummemmin kuin eka kerralla...





Sitten vuorossa oli keskikupit slotteihin. Kupit on olleet hyllyssä aikapäiviä, mutta etuvanteisiin ne ei ole mahtuneet paikalleen kun jarrulevyn napa on niin iso kanttinen pölikkä. Ratkaisuna oli uudet jarrulevyt ja sorvin kautta paikalleen. Vanhat oli jo niin loppuunajetut ettei niitä ollut enää mitään mieltä muokata. Samalla kertaa sorvista tuli vanteen keskireikään ja kuppiin sopiva väliholkki jolla keskitettiin kuppi. Näin sai porattua kupin kiinnitysreijät mahdollisimman keskelle. Suurkiitos jälleen sorvarille, taitaapi lukea näitä postauksia Lopuksi pinnoitusta kumillekin, pikkasen omaan makuun liian kiiltävät tuli. Koitetaan pärjätä.




Nii joo ja helmalistat ja tuulilasinlistat on nyt paikallaan. Helmalistoille tehtyiin hirveällä vaivalla uusia kiinnikkeitä 3d tulostamalla ja lopen ne on liimattu kakspuoliteipillä kiinni... Ei nyt välttämättä itse kiinnikkeissä ollut vikaa, mutta niitä ei nyt saanut autoon tarttumaan kiinni. Nyt ainakin pysyy. Ja viimetippa on vielä hyvä olla olemassa, joitain pikkujuttuja jäi vielä sinnekin tehtäväksi...

Näyttely menikin sitten ihan omalla painollaan. Ajamalla perille, suoraan sisälle ja vielä paikanpäällä puunaus.

Mukava reissu oli vaikka ei mainetta eikä kunniaa saatukaan kotia tuomisiksi  Tervakruisingissa käytiin Chryslerin kyytissä, harvoin sitä on mihinkään kyytille päässytkään.
Kotia tullessa tulikin huomattua että tuo rengaskiilloke kerää makiasti pölyt itseensä, eipä siis kannata arkikäytössä laittaa...

[MJF]

Näyttelyn jälkeen olikin taas muiden rästihommien vuoro. Käyttisaudiin vaihdoin pari kuukautta sitten uuden laturin. Vanha kun alkoi lataamaan vasta 2000 kierroksella ja jos ei käyttänyt kierroksia niin purki akun tyhjäksi hetkessä. Uudella laturilla lataa heti, mutta nyt purkaa koko ajan akkua  Audi tulikin sitten ajettua hallin taakse muiden raatojen kanssa samaan riviin, ei nyt jaksa tuota taistelua. Lincolni ajoon ja siitäkin saatiin nyt sovittua vaihtokauppa. Vaihtoa edellisenä päivänä vaihdokkiin siirtolappuja hakiessa jätti välille sekin. Akku tyhjä. Ei lataa. Tähänkin vaihdoin uuden laturin lopputalvesta. Uusi laturi kuumeni hetkessä niin ettei kärsinyt koskeakaan. Otin sitten uudesta säätimen hiilineen vanhaan laturiin ja sehän toimi tähän asti. Näin jälkeenpäin selviteltyä vanhan liukupinnat oli jo ilmeisesti puhki kuluneet. Sovittiin asiat kuitenkin vaihdokin omistajan kanssa ja otin muutaman vara-akun mukaan ja ajelin 250km Äänekoskelle autoa vaihtamaan. 20km ennen määränpäätä ensimmäinen akku loppui ja auto sammui jarrua painaessa. Toisella akulla perille, pakolliset autojen kiertämiset, siirtolaput vaihdokin ikkunoihin ja takaisin kotia päin.

Vaihdokkihan oli 65 vuoden MB 200 diesel. Kilvet palautettu vuonna -87, mutta paljolti kunnostettu nyt viime vuosina. Kilvet vaan oli jäänyt hakematta. Ensimmäiset kirosanat pääsi noin kilometrin päässä kun vastaan tuli sorarekka, hirveä pamaus kun tuli kivi lasiin. Ei onneksi tullut jälkiä. Seuraavat noin viiden kilometrin kohdalla kuin auto sammui tienvarteen ihan kuin avaimesta kääntäen. Vähän aikaa ihmettelin ja kokeilin käyntiin, akku tyhjä. Onneksi oli vara-akkuja mukana ja toisella akulla lähti taas käymään. Pääsin Hirvaskankaalle vähän ontumalla, siellä tankki täyteen ja kohti pohjoista. Nyt tuntui pelaavan ja loppumatkasta ei ollutkaan enää rykimisiä. Nivalan ja Ylivieskan välillä teki jonkun tempun ja roiskaisi moottoriöljyä pihalle, konepellin välistä tuli pieni roiskaus kans. Tämä ei oikeen oo selvinnyt vieläkään mistä se tuli, enempää ei tullut. Loppumatka menikin sitten sievästi ajelemalla ja tarkkailemalla. Kotona sitten kanakoppi-Volgan viereen parkkiin, 60-luvun taksimallit 





Seuraavana päivänä pesaisin enimmät päältä ja konehuoneesta öljyt ja ajelin konttorille. Vajaan parin tunnin ihmettelyn jälkeen sai uudet finnikilvet mukaan ja pääsi ajeleen  Orkkiskilpiäkin yritettiin tilata, mutta Trafin järjestelmä herjasi että ne on tilattu jo Kouvolaan vuonna 2020  Seuraavana päivänä konttorityttö sai selvitettyä ettei niitä enää siellä ole ja uudet tulee nyt tänne kun vankilassa saavat tehtyä.






Katsastusreissulla hain vielä uudet polttoainesuodattimet. Ison pönikän pohjalla olikin kökkäreitä ja ennen käsipumppua pikkusuodatin oli aika tukkeessa. Uusilla suodattimilla röpeltämiset jäi ja nyt laukkaa hienosti menemään 

Jaa mitähän sitä tämän Mersun kanssa nyt sitten tekisi. Koskaan en oo ollut Mersu-ihminen, pystäriä uudempaa ei varmasti ole koskaan tulossakaan. Rouva on tässä nyt naureskellut että Moparimiehelläkään ei oo merkin kanssa niin justiin kun on tarpeeksi vanha auto kyseessä  Äänieristys olisi ainakin ihan kiva, moottorin ääni kuuluu jo hiukan sisälle maantievauhdissa. Vanhoja eristeitä eikä lattiamattoja ei ole ollenkaan. Kyllä mää nyt ajattelin ainakin kesän tällä ajella, kyllähän näihin tykästyy    Hyvä on ajo-ominaisuuksilleen ja kyllähän tällä päästelee kun vauhtiin saa 

Tämän historian kävin penkomassa kansallisarkistossa jo ennen auton hakua. Ensimmäinen omistaja on ollut Kouvolan kaupunginlääkäri. Seuraavaksi maalarilla, kolmas omistaja maanviljelijä jonka aikana on pudonnut orkkiskilvistä pois vuoden 79 lopussa. Maanviljelijä rekisteröi vielä uudestaan -81 vuonna ja vuonna -84 omistaja taas vaihtui. Uusi omistaja kävi auton läpi, hitsaushommaa oli jo melkolailla lattioissa ja helmoissa. Lokasuojat vaihtui myös lasikuituisiin. Ja alkuperäinen bensamoottori vaihtui nykyisinkin keulilla olevaan -67 malliseen dieseliin. Muutoskatsastus dieselille -85 ja -87 jäi sitten hallin perälle seisomaan. Heti kohta vuonna 2016 seuraava omistaja haki auton ja kunnosti taas käyttökuntoon. Taas oli hitsausta tiedossa, jarrujen läpikäynti, puslajumppaa yms. Joitain reissuja oli ajanut siirtolapuilla tapahtumissakin. Kilvetkin oli tilannut, mutta juuri alkanut korona sitten aiheutti ettei konttorille päässyt. Tämän vuoden tammikuussa omistaja vaihtui jälleen, ensimmäistä kertaa Kouvolan ulkopuolelle. Ja tältä omistajalta minä kävin vaihtamassa.

Nii ja olihan se sitten vielä tuo Beetlen uusintakatsastus. Molemmat helmat, takajousi poikki ja koiranluut oli vikalistassa. Tänään oli viimeinen päivä uusintanäytölle niin viikonloppuna olikin pientä aikataulutettua hitsaushommaa. Ja lauantaipäivä meni Ylivieskan lentokentällä varttimailin aikoja ottaissa. Vähän turhan kovasti ollut toimintaa viime viikot, mutta jospa se tästä