mökkiauto

[Pertti K]

Cliffhanger 

[leemu]

Pähkäilen asiaa hetken ja mieleen tulee naapurin konehallin piha.
Auto on kerran ollut siinä parkissa päivän kun tarvittiin enemmän tilaa kotipihaan.
Halli on ympäri ajettavissa ja pihaan pääsee ilman ylimääräisiä naamanliikkeitä.
Ainoa vaan, että täytyisi päästä palaamaan valtatietä takaisin tulosuuntaan.

Otan varovaisen puhelinyhteyden naapuriin ja lupa heltiää per heti.
Samassa ajatus kulkee sen verran, että muistan kilometrin päässä olevan levähdyspaikan.
Siinä pääsisi ympäri kunhan vain kääntää vasten kieltomerkkiä vasemmalle toisessa päässä. Se vaikuttaa tässä tilanteessa pienimmälle pahalle.

Siispä moottori seis, kakkonen päälle ja silmä kovana seuraamaan koska mäestä ei kajasta ajovalojen loistetta.

Ennenpitkää ilmaantuu tyhjää ja painan starttinapista. Lossi lähtee hiljalleen liikkeelle startin voimin, mutta ei käynnisty
Samassa huomaan sammutinnupin jääneen ulos vedetyksi. Tyrkkään nupin alas ja moottori räjähtää käyntiin, mutta samassa lämpö- öljynpaine- ja polttoainemittari pimenevät

Ei muuta kuin lappu lattiaan ja vehkeet tielle ennenkuin takaa ehtii tulla joku.
Vaihteen vaihdossa tulee jännää, sillä en ole koskaan edes kokeillut vaihteiston ominaisuuksia ilman kytkintä ja nyt ei epäonnistumisille olisi isommin tilausta.
Kolmonen menee vallan mallikkaasti päälle, samaten nelonen ja vitonen. On sävelkorva ilmeisesti jotenkin kohdallaan. Ja hyvä onkin olla, koska perään on hetimiten ilmaantunut toinen auto. Koitan pimeässä tihrustaa levähdyspaikan tienpäätä ja tyrkkään oikein hyvissä ajoin vilkun päälle.
Risteys ilmestyy pimeästä, tyrkkään vaihteen vapaalle ja annan rullata toiseen päähän.
Tässä on onneksi kohtalaisesti näkyvyyttä, joten ihan samanmoisella surmansyöksyllä ei tarvitse lähteä kuin pysäkiltä.
Pysäytän risteykseen ja jätän moottorin käyntiin toistaiseksi.
Arvelen, näkyvyyttä olevan niin hyvin, että ehdin kyllä sammuttaa moottorin ja tyrkätä vaihteen päälle sopivan välin tullen.

Pienen odotuksen jälkeen tulee tyhjä hetki ja saan lossin liikkeelle samoin toimin kuin pysäkiltä lähtiessä.
Vähän oikein hämmästelen kuinka hienosti pykälät solahtavat päälle. Aski melkein imaisee seuraavan vaihteen päälle.
No, eihän se isommalle vaihtaminen mikään temppu olekaan.

Kotitien risteyksen lähestyessä alan hiljentää hyvissä ajoin, kovin suurta luottoa ei ole, että pienemmälle vaihtaminen onnistuisi välttämättä lainkaan.
Ja eihän se lopulta onnistukaan. Suosiolla pysäytän auton hiekkatielle ja lähden uuteen alkuun. Ajelen naapurin hallin pihaan ja kömmin uudestaan alle mulkoilemaan.
Nyt on rauhallisempi paikka ja aamukin sarastaa jo niin, että näkyvyys on huomattavasti parempi.
Nyt löytyykin pienellä katselulla kytkimen pääsylinterin vierestä puhjennut letku.

Enempiä ei nyt ehdi ihmettelemään vaan lähden jalkamiehenä lampsimaan vajaan kilometrin verran kotiin, että pääsen lähtemään tekemään valmiiksi työt jotka kävin aamulla aloittamassa.

[leemu]

Saan näläntunteen aiheuttamat pakkoliikkeet suoritettua hyvissä ajoin ja palaan bussin luo.
Huoltoautosta löytyy sen verran kaluja, että saan kynsittyä hajonneen letkun irti, vieläpä rikkomatta mitään lisää.

Sitten pakoputki punaisena mallin kanssa Lintusyrjälle kyselemään josko onnistuisi tehdä uusi mokoma.
Onnistuuhan se, aikaakin asiointiin tuhrautuu äkkiä kymmenisen minuuttia.
Uusi letku ja litra jarrunestettä kolmisen kymppiä, ei osaa pitää kovin pahana hintana.

Sitten taas takaisin makailemaan sorapihalle.
Letku paikalle ja nestettä pyttyyn, sitten etsimään ilmaruuvia.
Alakautta ei tahdo saada minkäänlaista näköyhteyttä koko työsylinteriin.
No, apinanraivolla tempomaan huoltoluukkua lattiasta auki. Tekee muuten kipeää kun jättää peukalonhangasta nahan putkitonkien ja vetolenkin väliin

Yläkautta sylinteri ja ilmausruuvi ovat kuin tarjottimella. Ruuvi jopa aukeaa siivosti.
Varastan pissapojasta pätkän letkua ja kaadan tyhjään tenupulloon vähän jarrunestettä pohjalle.
Letku kiinni ilmaruuviin ja toinen pää pullon pohjalle. Sitten rauhallista poljentoa. Kolmeen kertaan taisin täyttää säiliön, sitten ruuvi kiinni ja kone käyntiin.
Hetki paineita odotellessa ja jännityksellä kokeilemaan.
Tuntuma on oikein mainio ja vaihteet kytkeytyvät vailla huolen häivää

Seitsemän ja puolen tunnin kuluttua tämän jännitysnäytelmän alusta auto on taas liikuntakykyinen.
Tosin jostain täytyisi taikoa taas aikaa uuteen leimayritykseen..

[palontie]

Hyvää kerrontaa..

[samulis]

No on kyllä. Ammattikoulun nokka Sisulla tuli opeteltua raakana vaihtamiset, hyvin löi kynsille jos ei osunut kierrokset kohdilleen, meni ne alaspäinkin välikaasulla. Just vaimolle opetin Ladailun alkeita kun Priuksen takajarru remppa venähti katkenneen liukutapin takia ja Lada pääsi sankarin osaan, käyttöautoksi. Ladassa ei tarvitse käyttää kytkintä kuin liikkeelle lähtiessä.