Samulin kaikenlaiset kattilat

[Harri S]

Täältä ääni C6 Corvetelle jos veten hankintan päädyt.

[samulis]

Miata haissut pari päivää ihan helvetisti bensalle, alkoi eilen ja kotiin ajon jälkeen maistu koko loppuillan 98e ja päätä särki.
No ihmekkö tuo, onneks ei ole 944 turbo missä ahdin on imusarjan alla ja varmistaa tulipalon.

VIDEO-2025-06-18-17-53-13
Onpas huono laatuinen video, mut siellä bensaletku rikki ja ruikkii benzin.

You cannot view this attachment.
Olihan se aika loppu. Meinasin et lyhennän sentin ja ajan Motonetista hakemaan uuden, ei tarvinnut.

Öljyt ja venttiilikopan tiiviste tuli vaihdettua viikonloppuna, loppui paikan merkkailu. Hiukan oli happamaks päässyt, viime kesänä muistaakseni viimeeks vaihdettu, tossa oli kaks kolmas osaa tiivisteen alapinnasta. Ihmekkö että on kussut.
You cannot view this attachment.

Mopo seissyt, pitää ostaa ketjut ja ehkä rattaat, pitää kattoa missä kunnossa etunen on.
Ajokaveri kaatui ja mursi nilkkansa niin ei oo tullu ajettua. Kävin Miata kerholaisen kanssa ajelee, mut se piti Tenere 700 sellaista vauhtia ettei omalla ollut enään hauskaa. Itellä kun ei oo ABS jarruja niin ei voi laskea joka mutkaan ABS:iin nojaten. 400km ja 9h rajoilla ajamista kävi jo hiukan työstä.

[samulis]

Olipahan taas sirkus.

Kävin ostamassa Finjectorilta EV14 870cc suuttimet, ikivanhojen 1988 RX-7 460cc suuttimien tilalle.
Piti mennä parin päivän päästä kaverin tallille asentaa paikalleen ja säädellä Megan asetukset samalla kohdalleen.
Mut en mä malttanu odottaa, pelti auki, työkalut kouraan ja purkamaan.

You cannot view this attachment.

Pitäis heittää poikkituella keihästä kun se on joka helvetin hommassa aina tiellä. No en sit jaksanut napsasta nipparia vaan siirtelin tankoa eestaas koko aika pois tieltä, olishan siihen menny kaikki kaks sekunttia
Venakopan tiivistettä asentaessa asentelin huohtinkannun ja  vedin sen letkut nippareilla kiinni poikkitukeen. Ostin pöntön joltain Miata nuorelta (Kemppi sukunimenä) joka puhdetöinä hitsaili alumiinisia huohotinkannuja, lupas et istuu hyvin konehuoneeseen. Istuhan se, huonosti, tunnin tappelun ja muokkaamisen jälkeen. Halvemmalla olis saanut hyväks tiedetyn merkki tuotteen mut tulipahan tuettua nuorta harrastajaa. Samalla kun vaihtelin venakopan tiivisteen niin poistin kopasta turhat jarruina toimivat pellit huohotuksen tieltä.

Aikani kun kiroilin sain vanhat suuttimet pois.
Uudet suuttimet paikalleen, välistä piti pudotella osia ja tonkia milloin mistäkin kolosta. Sade senkun paheni, mut se on kumma kun on intoa ja motivaatiota niin pikku kesä sade ei haittaa vähääkään. Sain jo koko paketin kasaan kunnes huomasin et liittimet ei 1 ja 4 pytyssä mahdu olemaan paikallaan, niin ne tais mainostaa sivuilla et kannattaa ottaa lyhkäset jatkot missä on pienempi liitin niin mahtuu, mut ei siinä myydessä sit kaupanneet ni jäi ostamatta.
Hetken pähkäiltyäni totesin et ne liittimet saa luvan osoittaa kumpikin poispäin koneesta niin sopivat olemaan.

Romut läjään ja läppärin kanssa yhteys etätukeen Whatsapp videopuhelulla. Megalle naputtelin suuttimien koon, injektorin dead timen ja sen jälkeen hakemaan "Required Fuel:illa" oikeaa arvoa niin kone heräs tulille. Säätäessä tuli käytettyä akku tyhjäks kun kokeiltiin eri kombinaatiota millä sais hommaan tolkkua. Akkulaturi kiinni ja jatkettiin pähkäilyä mikä olis sopiva Required Fuel arvo jolla sai AFR tontille.
No se löytyi, laturi irti, Priuksen vanha akku varuiks konttiin kaapeleiden kera ja koeajolle. Tyhjäkäynti on vähän alhainen ja tahto stumpata jos päästää kaasun nopeesti.

Ai hitto että käy siististi ja nätisti, hävis kaikenlainen epäsiisteys käynnistä, kiihdytyksestä hävis kulmikkuus. Ilo ajaa kun kehrää ku kissa. Suosittelen vahvasti päivittämään jos harraste pelissä on 90 luvun suuttimet.

Kävin Rusan pihas kääntyy ja pihasta poistuessa stumppasin ulosajoon. No ei se mitään, kontti auki (Miatas on akku kontis) ja kaapeleilla apuvirtaa. Ainut et akku oli sippi, olin unohtanu laittaa sen lataukseen sen jälkeen kun kaveri oli lainannu saadakseen Citroën CX GTI Turbon nostettua ajokorkeuteen hinuria varten, hattiwatti omistaja ajoi CX:ää nestekaasulla auton hinurin lavalle kun bensalinjat on ruosteesta tukossa.
No joku noheva heppu lähemmästä idästä tuli avuks ja antoi virtaa jotta sain pelin taas tulille. Eikun kotiin kun peli oli taas käynnissä, pääsin tuuskin mäkkärin ohi kun päätin säätää Required Fuel:in arvoa pari kymmenystä pienemmälle että sais AFR kohdilleen. 5.3 sijaan kirjoitin 5,3 jonka kone tunnisti 53 ja auto sammu. Että pitää olla ADHD eikä malttaa sen vertaa et kotia pääsis tai olis edes pysähtyny pysäkille. No eiku soittaa kaveri jeesaamaan, Prius paikalle ja kun siinäkin on akku kontissa, sai aika tovin odotella et tie on tyhjä että sai käännettyä autot perseet vastakkain. Peli tulille ja kotia. Kotona laturiin laittaessa huomasin et miinus kenkä, joka on tietenkin hankalasti kontin puoleisessa reunassa, on maalattu mustaks. Ihmettelin kun oli niin saakelin hankala saada hetkittäin virtaa kulkemaan.

Ruuvauspajalle Porvooseen on varattu aika, saa penkissä säätää, hepulla on nakutustunnistin käytössä niin saa ottaa minkä kone kestää.
Semmosta.

[samulis]

Kävin kaverilla säädättää karttaa ja asetuksia lähemmäs todellisuutta. Positiivinen yllätys et akku on kuollut, saan huomenna Optiman kohtuu hintaan niin eipä tarvitse sitäkään murehtia. Huomisen joutuu selviämään kontissa olevalla vara-akulla, starttailee kaapeleilla.
Auto on säätöjen mukaan ollut 1999cc vapari ja kylmäkäynnistys rikastus on ollu aina päällä 5%. Vaparin kartoilla eli maksimi on ollu 100 ja ahdettuhan menee pitkälle yli satkun. Kylmäkäynnistys rikastus on pudonnut pois vasta 105c° kohdalla joten ikuisesti menty ryyppy päällä. No ei mennä enään.

Viron parhaan "säätäjän" säätämä.
Elektroninen painee säätö oli "All Of It" säädöissä
Bensakartta säädetty päin persettä ja
Ryyppy aina päällä.

[samulis]

On tää kyllä virityksiä täynnä. Akku on kiinni remmillä ja pyhällä hengellä. Pitää tehdä oikea kiinnitys. Sellainen patteri sinne nyt sit tuli. Aina oon tollasta halunnu ja sulovilen hengessä kun halvalla sai.
You cannot view this attachment.

[samulis]

Olikin tavallista jännempi päivä, auto kävi Ruuvauspajan penkissä säädettävänä.
You cannot view this attachment.
Kolmisen tuntia kaikkinensa ja lopputulos oli tyydyttävä. Enempi olis kelvannut, mut nyt pelaa taas, eikä näin nätisti ole koskaan toiminu. Pitkä ja jännittävä päivä, takki aika tyhjä.
You cannot view this attachment.
6hp ja 8nm enemmän aiempaan lappuun verrattuna, tosin ainoat muutokset on suuttimet.
No jos seuraava askel tois sitten enempi vetoja.

[Antti]

.

[samulis]

Tuli tehtyä pien seikkailu, hain kymmenennen Miatan sumujen saarelta. Lappeenrantalainen nuor mies oli autoa vailla ja kun ostajan finanssi asiat näytti siltä että hommassa on muutakin kuin puhetta niin alettiin leipomaan asiaa kasaan.. Eli FB:n Miata myyntiryhmät ja market place ankarassa selaamisessa päivästä toiseen, ees taas ja ympäri hei, tie Miatojen pariin vei. Kunnes tuleva omistaja bongas oivan pelin kohtuu hinnalla saaren eteläisemmästä päästä.

1993 Eunos Roadster 1.6 V-Spec
Kovakatto ja tuliterä rätti
"Race" 6-speed (vaihteenvälin lyhennin)
111tkm
MeisterR alusta
Subarun TD04 turbo
ME221 Ecu & custom tune
Välijäähyt jne lista modeja

You cannot view this attachment.

Myyjä oli myötämielinen tekemään kauppaa hullujen Suomalaisten kanssa. Pyysin kuvia ja videoo, kuvat oli vähän sinnepäin ja näkyvät öljyvuodot oli kuulemma vanhaa perua, ruostetta ei näkynyt ja muutenkin erittäin suoran oloinen peli. Käynnistysvideossa ei pyynnöstä huolimatta kameraa sijoitettu kuvaamaan mahdollisia pölläytyksiä vaan istuttiin ohjaamossa aika pitkä tovi.
Ainoat ajovideot oli katsastukseen ja takaisin ajettaessa, myyjä kun ei ollut verottamassa autoa tielle ja heiluvalla videolla näkyi huonosti mitään, sen mitä näkyi oli AFR joka heitteli huolestuttavasti 12-17 välillä josta sanoin mielipiteeni. No kaikesta huolimatta auto oli fiksuin kokonaisuus, samalla rahalla kun muuten olis tarjolla ruosteetonta vakio autoa, kerroin kyllä että autossa on taatusti asioita kun ei ole kyseisellä hinnalla mennyt kaupaks ja voidaan jatkaa, kunhan ymmärtävät mihin on kätensä lyömässä.

UK:sta tuonti ja pelkkä saarelle meno on vaikeutunut sitten Brexitin muutaman napsun. ETA viisumi onnistuu kätevästi puhelimeen ladattavalla apilla, pitää ottaa kuvaa passista ja matkaajan naamasta pariinkin otteeseen, eniten nosti kulmakarvoja apin kyky lukea passin mikrosiru puhelimen välityksellä, ja parikymmentä euroopan shillinkiä köyhempänä kiitos saimme luvan saapua saarivaltioon.
Ennen maasta poistumista tuli onneks hankittua tarrakilvet. Eli ensin tehdään autolle vakuutus ja sen jälkeen verottajalle maahantuonti ilmoitus ja näillä tiedoilla varustautuneena sitten konttorille noutamaan kilpiä. Neljättä kertaa sai yrittää, vakuutusyhtiö oli leiponut alkuun Japanilaisen auton runkonumeroon 5 puuttuvaa numeroa tyhjästä, kolme kertaa piti soittaa ja neuvotella asia uusiksi ennenkuin halutut 12 merkkiä oli oikeassa järjestyksessä. Valuutat kävin vaihtaa keskustan Tavex:illa joka tarjos selkeästi parhaan hinnan ja koko summa tietenkin £20 seteleinä.
Nuorempi, kakstoista vuotias poika lähti mukaan retkelle, joten pitikin muovata aikatauluun vähän löysää niin voitiin käydä kattelemassa muutakin kuin moottoritietä.

Alkuperäinen idea oli ajaa auton luota Birminghamin lähistölle yöksi, matkalla pysähtyä Safari tyyliseen eläintarhaan. Yöpyä AirBNB majoituksessa Derbyssä ja aamulla käydä nurkilla asuneelta kaverilta noutaa kolme kappaletta lukkoperiä joille oli löytynyt ottajat jo ennen matkalle lähtöä. Siitä aamiaiselle maatila eläintarhaan ja matkalla Doveriin pysähtyä Duxfordin ilmailumuseoon. Doverista oli varattu hotelli ja Doverista kuuden lautalla Dunkerque:en josta nokka kohti Puttgardenia. Lyypekissä yöpyminen AirBNB:ssä, taas aamuvarhain ylös ja Puttgarden-Rødby-Juutinrauman silta yhdistelmä lipulla Tanskan läpi pysähtymättä Ruotsin puolelle, siitä sitten Tukholmaan, Siljan terminaalin vierestä halpa hotelli ja päivä lautalla Turkuun, yölautat kun oli myyty täyteen.

Lauantai aamuna kukonlaulua aiemmin reppu selkään ja kohti lentokenttää, Finskin lennolla Heathrow kentälle, sieltä parin tunnin odottelun jälkeen etukäteen maksetulla bussilla Bournemouth:ia kohti. Odotellessa ostin molemmille 1gb eSim paketit 4€:lla per nenä. Onneks oli viikonloppu ja kova helle niin ei oltu ainoat jotka halus rannikolle, tunnin matkaamisen jälkeen sivuikkunasta sai edelleen ihailla lentokentän aktiivista toimintaa. Puolitoista tuntia myöhässä saavuttiin, mäkkärin kautta myyjän luo ja autoa ihmettelemään. Koriltaan ja kulutusosiltaan erinomaisen hyvä kuntoinen auto. Pakoputki vuoti, AFR oli pelottavat, ainut turva oli kiihdytysrikastus joka oli niin kuin pitikin, muuten hiihdeltiin 15-17 lukemissa.
Ostaja oli videopuhelussa autoon tyytyväinen, löin kättä päälle, valuutta vaihtoi omistajaa ja eikun nokka kohti Derbyä. Matkaan päästiin myöhässä joten eläintarhaan ei enään keretty, ajeltiin suorinta tietä ja läpi ruuhkien Derbyyn. Aikaa paloi enemmän kuin optimistisessa maailmassa olisi luullut, joten perillä käytiin hakemassa läheisestä mäkkäristä iltapala. Derby olikin melko räkäinen paikka, tuli käytyä ensimmäisen, viimeisen ja ainoan kerran. Aamulla aikaisin tuttavan luo hakemaan osia, samainen heppu jolta tuli ennen eläkkeelle jäämistä haettua ja ostettua osia kahmalo kaupalla. Tontti on naapureiden kauhistus ja harrastajien paratiisi. Osia ja autoja joka lähtöön ympärillä korkeat aaltopelti aidat.

You cannot view this attachment.

Siitä jatkettiin maatila aamiaiselle joka oli pojan mukaan paras mitä on ikinä syönyt, eläinrakkaana käytiin ihmettelemässä jokainen eläin ja kuvattiin vielä varuiks.
Etelään lähtiessä törmättiin ensimmäiseen ruuhkaan. Paikallaan seistessä tyhjäkäynnillä ARF hiihteli 17 nurkilla ja lämmöt nousi kohisten. Flektin sai napista päälle, muttei yksinään riittänyt, pohjamuovit ja syylarin ympäriltä puuttui tunneli joten ei auttanut kuin +28c helteessä laittaa sisätila puhallin, joka puhalsi kojelaudan sisään, ilma ei tullut yhdestäkään töttöröstä, täysille ja imeä kuumaa kabiiniin. Näin jo silmissäni Saksan STAU:t ja nahkapenkeillä hikoilevat perseet.
Ruuhkat söi aikataulua niin että päätin jättää Duxfordin väliin ja keskittyä pojan toiveeseen päästä kalastamaan Englannin kanaalissa. Matkalla poikettiin muutamaan kaupunkiin etsimään kalastusvälineitä, minä kuuntelin sydän syrjällä joko kone alkaa nakuttaa kun lämmöt nous ja hiki virtas. Sunnuntaina oli kaikki putiikit menneen tavallista aiemmin kiinni joten jäätin nuoleskelemaan jäätelöä.
Perille päästyä Folkestoneen, hotellin respaan jonottaessa muistin minkä takia humalaisista juuri Englantilaiset on erityisesti ei mieleisimpiä. Poiketen valtavirrasta kohteliaana ja selvänä asiakkaana saatiin nosto parempaa huoneeseen josta poika oli aivan pähkinöinä. Kaiken tän taustalla kyselin kavereilta apua ja ostajan tukijoukot koittivat selvittää millähän päästäisiin ECUun käsiksi jotta saataisiin säädettyä kartat järkevämmälle mallille. Ei selvinnyt koko matkan aikana ja vasta myyjä kotona löysi oikeat ajurit jolla pääsivät aivoihin käsiksi, ME221 on joltensaki parannettu Megasquirt ja RS232 johtojen kanssa saa pelata.

Käytiin iltakävelyllä pitkän allonmurtajan päähän josta kohteliaasti pyytämällä poika sai luvan heitellä laina virvelillä ja toteutettaa unelman, kalastaa Englannin kanaalissa. Aamulla 4 aikaa ylös ja Doverin satamaan jonottamaan. Mikään ei ollut muuttunut, tullia ei kiinnostanut UK auto ja Suomi passi sen enempää kuin ennenkään. Lautalla Dunkerqueen parin tunnin matka, Dover olis ollu euron halvempi joten päätin säästää ajomatkassa muutaman kymmen kilometri ja istua lautassa puolisen tuntia pidempään.
Matkattiin hikinen pitkä päivä Lyypekkiin, matkalla pysähdyttiin Belgiaan ja Hollantiin syömään että kundi sai uudet maat, matkalta kun tuli UK, Belgia, Hollanti ja Saksa uusina maina plakkariin.
Belgia oli uusinut moottoriteiden pintoja, perinteinen Tadank tadank puuttui paikoittain, Antwerpenin kehätie on samanlainen sumppu kuin aina ennenkin ja taas päästiin lämmittämään kabiinia. Hollanti oli pelkkää rekka-autojen jonoa ja norsurallia, rekkojen jatkuva ohittaminen tekee matkanteosta hitaanpuoleista ja eikä voinut kuin odottaa Saksaan pääsyä missä tiesin virkavallan ja liikennemerkkien pitävän hommaa paremmin kurissa. Autobahnilla sain kelattua huippuja 160km/h, sadanviidenkympin jälkeen kaatuin täysin naamalleen ja AFR kiipes yli 17. Ei ollut vetoja ja lämmöt nous silmissä. Sadan ja sadankahdenkympin kohdilla AFR oli jotensaki järkevä ja koko matka tulikin ajettua sataakahtakymppiä.

Alustan puolesta ja muutenkin tuntui kun olis uudella ajanut. Sen hetken mitä sateessa ajettiin ikkunat kiinni niin autossa pystyi puhumaan 120 vauhdissa korottamatta ääntä. Muutama STAU ja pari sataa tuulimyllyä myöhemmin oltiin Lyypekissä, yövyttiin omakotitalon yläkerrassa ja aamulla kohti Tukholmaa.
Aamun viileys oli miellyttävää jota kesti Puttgardeniin. Lautalla 45 minuuttia ja oltiin Tanskassa. Hyvä maa turistina, paska maa autolla. Seuraava pysähdys oli Malmön puolella jossa ojennettiin maksukuitti ja jatkettiin BurgerKingiin aamiaiselle. Ruotsin läpiajosta on kadonnut se yks kaistainen osa ja koko matkan saa yrittää ajaa omaa vauhtia. Ajokulttuuri muuttu Saksan jälkeen, Saksaan asti saat ajaa rauhassa omaa nopeutta, antaen muille ja muiden antaessa sulle tietä. Tanskassa ajettiin kuin kirkossa oltais, nopeusrajoituksia noudattaen ja kiltisti. Ruotsi toi jo tuulahduksen Suomesta, tietä ei saanu ja jonossa mentiin. Ensimmäinen jonka perässä sai ajaa ilman että sai latua oli toki Suomi kilpinen Audi. HÖLÖ MÖRKÖn kohdalla muistin että vois kuunnella jotain, ADHD aivot oli saaneet olla narikassa useamman vuorokauden nauttien hiljasuudesta. Kaivoinkin vastamelut ja laitoin podcastin pyörimään. Tähän asti puhelin oli ollut mittariston edessä toimittamassa GPS:n virkaa, tupakansytytin laturissa ei rittänyt potku niin latailin virtapankista. Auto kävi niin kuumana laihan käymisen takia etten ole aiemmin polttanu nakkeja mittaristoon. Vaihdekepin juuressa olevat kumit on rikki, ei jäänyt epäselväksi, sen verran tuiman kuuma puhallus kävi kepin juuresta.

Tukholmassa auto hotellin parkkihalliin, suihkun kautta Gröna Lundin huvipuistoon mistä olin kuullut ala-asteella monet kateutta aiheuttaneet tarinat kesälomien jälkeen tai kuinka oltiin käyty Kolmåardenissa. Paikallinen julkinen liikenne sai vanhana bussikuskina kiittelemään, pankkikortilla pystyi maksamaan suoraan ja sama kortti toimi lipun tarkastajalle lippuna, oi aikoja, oi tapoja.
Huvipuistosta lähtiessä kyselin ratikka pysäkillä SL:n liiveissä seisseiltä kaiffareilta kuinka onnistun maksamaan lapsen lipun samalla kortilla, kaveri kysyi pojan ikää joka on 12 niin kaveri kattoi kundia ja mua ja sano et ei se kyl oo, et se on 11 ja saa kulkea ilmaiseks. No näillä mentiin ja perille päästiin.
Seuraavana aamuna aamulautalle kohti Turkua, onneks oli hytti, päästiin jatkamaan kesken jääneitä unia. Retken selkeästi tylsin osuus ja puhdasta ajan tappamista. Turussa jännitti oliko Tullin liivit kiinnostuneita UK kilvistä muttei kiinnostanut siellä sen enempää kuin Doverissakaan. Huoltiksella tarrakilvet kiinni ja kotia kohti. Viis hikistä ja pitkää päivää takana, hanavesi ja suihku maistui makealta.

[samulis]

Autosta löytyi kaikenlaista, auton oli rakentanut joku katsastuskonttoria pitänyt heppu jolta myyjä oli auton ostanut.
Arvelin oikein että autossa on isompi 1.8 Torsen perä kun oltiin nähty vaivaa asentaa kallis 6 lovinen laatikko, tosin yleisimmällä 4.1 välityksellä kun kuuslovisen kanssa sopii 3.6 huomattavasti kivemmin.
Järeämpi kytkin asennettu ahtamisen ja laatikon vaihdon yhteydessä. Suuttimet on kysymysmerkki, isommat, mutta mitkä jää nähtäväksi.
Alustaltaan ja ajettavuudeltaan tuntui kun olis uudella ajellu. Ei kilinöitä, natinoita tai muuta ylimääräistä taustahälyä.

V-spec on ensimmäinen special malli autosta Japanin markkinoille. Varustukseen kuului ilmastointi, british racing green väri, Tan värinen (mikähän toi olis suomeks, kullan ruskea?) rättikatto ja nahkasisusta, Nardin puinen ratti, vaihdekepin nuppi ja käsijarrukahva. Toki ilmastointi oli purettu turbotuksen tieltä. Pakosarja oli vesijohtoputkesta tehty, jonkun monista pienistä UK pajoista tekemä ja kotiin päästyä löytyi halkeama 3 ja 4 pytyn välistä, putki vuoti myös haitarista, hierottu hidasteisiin vaikkei auto ollut mitenkään tavallista matalampi. Syylarissa oli pienen pieni pistereikä ja huohotinkannun suodatin oli asennettu kannun pohjalle jonka takia huohotus ei toiminut ja kone puski öljyä vääristä paikoista.
Johnin luona osia hakiessa sain kuulla että Japanista raahattuista autoista saa ottaa katin pois, mutta päästöistä pitää päästä. Eli auto on säädettävä katsastusta varten uskomattoman laihalle joka selitti miksi omistaja oli mennyt räpeltämään karttaa ja pilannut hyvät säädöt. Renkaina mustat ja pyöreät, 14 vuotta vanhat, alkoi vatkaamaan yli 120 vauhdeissa. Jarrut oli teräspunosletkuilla terästetyt ja toimi esimerkillisen hyvin moottoriteiden äkkipysähdyksissä. Kaiken kaikkiaan soiva peli missä on hiukan harrastettavaa. Pakettiauto pojilta joutuu tilata todistuksen että auto on sama kuin eurooppalainen sisarensa ja odotella millainen ALV raippa pyyhkäisee, tosin paha ei pitäis olla, sen verran halpa toi on kotimaan tarjontaan verrattuna.

[samulis]

Kaiken kaikkiaan mukava retki. Vaimo ilmoitti voivansa lähteä seuraavan kerran mukaan, kunhan aikataulua viilataan niin että on aikaa käydä matkan varrella vastaan tulevissa putiikeissa.

[Jussi]

Kaiken kaikkiaan mukava retki. Vaimo ilmoitti voivansa lähteä seuraavan kerran mukaan, kunhan aikataulua viilataan niin että on aikaa käydä matkan varrella vastaan tulevissa putiikeissa.

Tohon ei sit kannata ikuna suostua.

[samulis]

Jäi se edellinen penkitys vähän kaivelemaan. No tuttu, Jussi järjesti Lappeenrantaan Andrein pajalle säätö sessiot, piti säätää UK tuonti iskuun ja ottaa penkkilappu katsastusta varten, no päätin liittyä seuraan ja tarkoitus oli ottaa mikä viimeeks jäi uupumaan.
Niin kun tapaa mennä niin kaikenlaiset testi, rata ja penkkipäivät pitää sisällään jonkin sortin kirouksen ja kas kummaa kun tuontiauton turbo hajos perjantaina, kerkes vielä tilaamaan uuden muttei saatu sitä tontille ajoissa. Ei muuten ole tollaset TD04 hinnan kiroissa, 333€ uudesta ei kiinalaisesta ole paha raha. No samassa pihapiirissä UK tuonnin kanssa elelee kolme muutakin Miataa ja niistä on kaks ahdettua joten penkitettäviä riitti vaikka yks putoskin pelistä.
Andrei rakentelee pääasiassa Hondan K koneita ralli ja rata käyttöön, Jussi taas säätää laivan moottoreita niin oli timanttinen tekijä pari. Kaveri sääti ja Andrei ajo penkkiä. Hirvitti ja jännitti aivan eri tavalla kuin viimeeks, jos viimeeks jännitti niin nyt ties että otetaan mitä pelit kestää, tuli tuijotettua puhelimen ruutua kun ei uskaltanu kattoa.
Kymmenisen vetoa myöhemmin alettiin olemaan jo tontilla ja 250hp saatiin rikki ja oma ramppikuume helpotti. Ahtopaineen ohjauksen puuttuessa peliin tuli paineesta sik sakkia jota säädettiin tasaisemmaks ja sit alkoi löytymään. No ettei menis liian suora viivaiseks niin pientä prötäämistä löytyi jota korjattiin tulppien kärkiväliä pienentämällä, työkaluina oli moska ja rakotulkkia näytteli mattoveitsen terä, orkesterissa oli kolme soittajaa, yks piti, toinen löi ja kolmas komppas. Saatiin kone tulille ja laturi päätti heittäytyä huilamaan joten puhallettiin peli poikki. Aikansa pihassa jäähdyttyä, kotiin lähtöä tehdessä laturi palas henkiin ja pääsin kotiin omalla laturilla, ei tarvinnut pihan monesta lainata.
Lauantain Lahden Fitted Fest reissulla pikkuteitä kaheksaakymppiä ajellessa vei 6.8 ja tänään takasin ajaessa 130 mittarinopeutta 8 litraa, mites se sanonta meni et viritys on onnistunut kun kulutus kasvoi ja teho laski.
Kiertokankien kestoraja näissä on 320nm, samat kanget 1.6 ja 1.8. Ahdot on nyt rajoitettu yhteen bariin 5500 kierroksen asti jonka jälkeen haetaan 1.4bar.

You cannot view this attachment.

Käytiin vähän yli ja sit otettiin naksu takasinpäin niin loppu lukemiks jäi mukavat 280hp ja 308Nm, sietää olla tyytyväinen, nyt tuli se mitä pitikin ja työntää ihan kivasti, kiemurtelee kolmosella.

[samulis]

Käytiin Lappeenrannassa, taas. FinnJAE eli Finnish Japanese Auto Extravaganza, tapahtuma oli ihan mukavan leppoisa, palkinnot jaettiin kavereille ja Miatoja oli paikalla kaikki 24 kappaletta.
Kotimatkalla kuuntelin et joku tikittää.
Olin ostanu ja asentanu kohtuullisen jäykät ja järeät moottorin tukikumit, ajattelin et josko se auttais tyhjäkäynnillä ajellessa rasittavaan humppaamiseen. Tappelin "helpomman puolen" kanssa pari tuntia ennenkuin sain asiat muljahtamaan paikalleen, koneen kylkeen tulevista kolmesta pultista kaks oli aina linjassa ja kolmas näytti keskisormea.
Auttoi, hiukan, mutta pata päristi koko autoa kuin olis istunu mun vanhassa rata-Miatassa, vaihteet löytyi kuin olis heilutellu keppiä kiinteästi, runkoon asennetulla shifterillä, ei enään karkuun juoksevaa laatikkoa kun koneen heilahtaessa vaihteen hahlo hyppää sopivasti pois tulilinjalta ja koitan takoa 1&3 välistä välilihaa tuloksetta. Yks koeajo riitti, ajelin töihin ja takas. Tuttu harrastaja kävi koittamassa ja ihastui, totesin että palautan kuskin puolelle tavallisen ja pidän jäykemmän pelkääjän puolella, niin sanottu hybridi. Eikun auto ilmaan ja vaihtamaan. Meni kuin tanssi, oli se "vaikeampi puoli". Totesin että laitetaan kaverin autoon samantien kun vauhtiin oltiin päästy. Ja ei onnistunu, samaa yhden reijän metsästystä, löystettiin pelkääjän puolen tuki ja auttoi kun kyllästyin ja päätin työntää moottoria. Voilá, jo löytyi reikä ja kierteet. Romut läjään ja momenttiin.
No matkaa kotiin oltiin tultu Lappeenrannasta 15km ja kuuntelin että alakertako se siellä naputtelee terveisiään, että olisko ottanu nokkiinsa 1.4bar paineista. Kytkin pohjaan ja tikitys ei muuttunut, eli jotain on voimansiirrosta mennyt. Oliskohan kardaani ottanu itteensä perjantaisesta burniksesta? Vai oliskohan laatikko menossa samasta syystä, ei se perä voi olla. Kolke paheni ja päätin nilkuttaa kotia jos peli vain suinkin kestää. Kesti se, seuraavana päivänä, sunnuntaina, oli pakko ajaa ja kävin näyttää myytävänä ollutta e34 M5 3.8 farkkua Ruotsalaiselle ostajalle joka tykkäs ja osti, kolmen päivää myöhemmin.
Nilkutin auton kolinan ja paukkeen saattelemana kaverin tallille. Auto ilmaan kardaani irti, putki pois tieltä ja valkkaamaan kolmesta vaihto kardaanista paras paitsi ettei omassa ollu mitään vikaa. No jo nyt on saatana. Perässä oli vähän väljää, oliskohan ottanu kipeetä? Mukava että tallissa oli neljä Miataa mistä vertailla tuntumia.
Perä ja laatikko on molemmat noin tonnin paloja, mut mielummin rikon laatikon kuin perän. 5-vaihteinen on helpompi löytää kuin 3.6 perä.
Öljyt oli OK, eikun uudet tilalle. No olisko laatikko sit sippi? Muistelin et joku tyhjennys propun näköinen oli mihin ei saanut koskea tai pääs purkaa koko laatikon, oikeat auki ja ulos valui kahvimaidon väristä lientä. Voihan perseen suti, tää ei kyl nyt näytä lupaavalta. Olin kuitenkin ostanu laatikkoa varten 2 litran pönttöä, mut aikani kun muisteltiin niin ne kaks tuli kipattua ekaan 5-vaihteiseen minkä ostin ja 6-vaihteiseen oli jäänyt vaihtamatta. No nyt meni AMSoil:in parasta, josko auttais. Auto alas ja koeajolle. Ei ole todellista, vieläkin kalkattaa. Kaks äijää on pähkäilly monta tuntia eikä yhtään viisaampia. Kaveri koeajolle pihaa ympäri kun välähti. Pyörän pultit ja pelit seis. Kävelin pultit läpi ja vasen, kuskin etupultit oli löystyny vaikka olin vetänyt kiinni momenttiavaimella. No, vika löytyi ja tyytyväisenä voi nauraa omalle hölmöydelle. Kotia koitin lähteä, mut laturi oli eri mieltä, se otti penkissä nokkiinsa ja toimi viikon niin että käynnistyksen jälkeen polkas, nyt ei auttanu enään. Sai jäädä sinne ja laina autoks 350Z perseen alle ja kotia. Laturin pitäis saapua ens viikolla niin pääsis palauttaa Zetan ja pääsis ajelee omalla.
Vahvistin pitäis löytää, Antti antoi vanhat jarrut jotka oli kontissa ja ajoin hidasteeseen. Kuulin kun jarrut hyppäs ja lopputulos oli et ne murskas vahvistimen toisen pään. Semmosta.

[Harri S]

350Z omistaminen on meikäläisellä vielä haavelistalla. Vaikka onkin "liian uusi" eli katsastuksessa pakokaasumitattava.
Mä olen vaan niin tykästyny sen pyöreeseen muotoiluun.

[samulis]

350Z omistaminen on meikäläisellä vielä haavelistalla. Vaikka onkin "liian uusi" eli katsastuksessa pakokaasumitattava.
Mä olen vaan niin tykästyny sen pyöreeseen muotoiluun.

No tää on kaupan, tosin RHD. Nettiauton halvin, 11k€. Koeajo järjestyy ihan hupi mielessäkin niin tiedät millainen auto on.