Nettikoneesta yms bongattua

[Poweri]

Totta kyllä. Valtavat määrät hyvää puuta kasataan ja poltetaan hakkuilla ja siinä laanilla. Landing on nimeltään se alue missä tukeista muokataan ja raakataan rekan kyytiin lopulta menevä tavara.
Loput poltetaan.

[LPR]

Totta kyllä. Valtavat määrät hyvää puuta kasataan ja poltetaan hakkuilla ja siinä laanilla. Landing on nimeltään se alue missä tukeista muokataan ja raakataan rekan kyytiin lopulta menevä tavara.
Loput poltetaan.

Siellä myöskään ei metsää hoideta kuten Pohjoismaissa, ei harvenneta eikä raivata. Eikä taideta usein edes uudistaa istuttamalla tai kylvämällä, tms.

[Poweri]

Siellä myöskään ei metsää hoideta kuten Pohjoismaissa, ei harvenneta eikä raivata. Eikä taideta usein edes uudistaa istuttamalla tai kylvämällä, tms.

Onhan se vähemmän intensiivistä noin keskimäärin. Riippuu tietty tavoitteista mitä tehdään, harvennuksia kyllä tehdään nykyään mutta lähinnä palavan aineen määrän vähentämiseksi, ja niistä ei aiheudu kuin kustannuksia kun sitä puuta ei pystytä käyttämään.

Istutuksia tehdään riippuen luontaisen taimettumisen määristä ja puulajitoivomuksista. En suoraan osaa sanoa mikä prosentti se mahtais olla uudistusaloista.

Valtion mailla aikalailla näyttäs että vaan avohakkuu, raivaus ja jätetään silleen, näin paikallisesti.

Mutta aika hankala mennä ja sanoa että "näin siellä tehdään" kun on kaikkea kuusimetsästä mangroveen ja ohjeistukset luoja ties mitä. Ja yksityismailla tehdään eri tavalla kuin valtion mailla.

[LPR]

Onhan se vähemmän intensiivistä noin keskimäärin. Riippuu tietty tavoitteista mitä tehdään, harvennuksia kyllä tehdään nykyään mutta lähinnä palavan aineen määrän vähentämiseksi, ja niistä ei aiheudu kuin kustannuksia kun sitä puuta ei pystytä käyttämään.

Istutuksia tehdään riippuen luontaisen taimettumisen määristä ja puulajitoivomuksista. En suoraan osaa sanoa mikä prosentti se mahtais olla uudistusaloista.

Valtion mailla aikalailla näyttäs että vaan avohakkuu, raivaus ja jätetään silleen.

Juu, en kovin tarkkaan ole asiasta perillä, etenkään nykytilanteesta. Metsäalalla kun jossainmäärin vaikutan, niin näin olen kuullut

[Poweri]

Juu, en kovin tarkkaan ole asiasta perillä, etenkään nykytilanteesta. Metsäalalla kun jossainmäärin vaikutan, niin näin olen kuullut

Metsäalalla olen täällä itse ollut, keinollista uudistamista lähinnä....

[Bantam]

Veikkaisin että missä tahansa missä rinteen jyrkkyys on semmonen ettei koneella pääse. Ilmakuvasta ne hakkuut tunnistaa kyllä maastoon jäävistä viuhkamaisista kuvioista kun tukit vedetään yhteen pisteeseen laajalta alueelta.

Näin varmaankin ja jossain vielä helikopterillakin. Olin joku vuosi sitten Hankasalmella puolukassa, niin yhdessä jyrkässä rinteessä katselin moton tekemää voimalinjan reuna-aluetta, ihmettelin miten se oli pysynyt siinä rinteessä? Niin jyrkkä,, että ilman niitä puolukkamättäitä olisin itsekin liukunut rinnettä alas.

[Gary Grand]

Nämä tuntuvat ainakin näin kaupunkilaisen näkökulmasta aivan vieraanoloisilta laitteilta, vai onko tämännäköisiä Suomessa käytetty?

Kylä juontomenetelmää on Suomessakin käytetty.
-60-luvun lopulla oli jopa aika merkittävä osa päätehakkuissa sillä.

Tuossa Valmetin juontotraktori kuitupuunipun kanssa.




Täällä kun puusto on vaatimattomampaa, niin kaikki on kerätty talteen.
Tässä ihan lähistöllä on yksi viimeisiä juontamalla tehtyjä "aukkoja" ihan -70-luvun alusta. Osittain isoa metsää siis tänä päivänä, mutta pari vuotta sitten pääosa siitä hakattiin jo uudestaan. Tämän mahdollisti silloin kokeeksi istutettu puulaji, Kontortamänty, jonka kasvu oli liki puolet nopeampaa kuin kotoperäisen. Kokoa alueella oli viitisenkymmentä hehtaaria ja kaikki puut tuotiin oksineen tien varteen laanille, missä ne sitten käsiteltiin prosessorilla.

Tuolla em. hakkuualueella oli ilmeisesti tällainen Lokomo 919-Ösa ollut ainakin, mutta koneita saattoi työmaalla olla kolmekin.. Aikalaistarinat on jäänyt vähän huonolle kyselylle.



Tuo prosessorihan vanheni -70-luvun alussa konetyyppinä todella äkkiä. Se ei siis kaatanut, vaan ainoastaan karsi ja katkoi valmiiksi sille kaadetun puun.
Erikseen oli vielä kaatokoneita, mutta ne ei yleistyneet koskaan Suomessa vaan käytännössä metsurit hoitivat kaatamisen.

Samaan aikaa oli jo kehitteillä useammalla valmistajalla harvestereita, jotka hoiti puun kannolta kasaksi aukkoon ja tämä konetyyppi sitten päihitti muut varsin nopeasti.

[palontie]

Kasvaako tuota mäntyä nyt Suomessa missään?En oo ikinä kuullutkaan.

[Gary Grand]

Kasvaako tuota mäntyä nyt Suomessa missään?En oo ikinä kuullutkaan.

Jonkun verran. Kokeiluja on tosiaan tehty jo -60-luvun lopulta asti.

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kontorta-on-kalliovuorten-kasvatti/#f7fa3436

Selkeästi herkempi katkeilemaan myrskyssä kuin suomalainen mänty ja puu on hötömpää, mutta kasvu on melkoista.
Tuossa on semmonen harmaa ja siloisempi kaarna rungossa, niin erottaa aika helposti metsässä.

Tuo koeala, mistä edellä kirjottelin, oli sekaistutuksena tehty kotimaisen männyn kanssa, eikä taimikkoa hoidettu mitenkään. Ensimmäistäkään raivausta ei siis tehty 50 vuoden aikana ja olihan se melkoista ryteikköä ennen hakkuuta.
Puuta näytti kuitenkin lähtevän ihan mukavasti hakkuusta..

[LPR]

Kylä juontomenetelmää on Suomessakin käytetty.
-60-luvun lopulla oli jopa aika merkittävä osa päätehakkuissa sillä.

Tuossa Valmetin juontotraktori kuitupuunipun kanssa.




Täällä kun puusto on vaatimattomampaa, niin kaikki on kerätty talteen.
Tässä ihan lähistöllä on yksi viimeisiä juontamalla tehtyjä "aukkoja" ihan -70-luvun alusta. Osittain isoa metsää siis tänä päivänä, mutta pari vuotta sitten pääosa siitä hakattiin jo uudestaan. Tämän mahdollisti silloin kokeeksi istutettu puulaji, Kontortamänty, jonka kasvu oli liki puolet nopeampaa kuin kotoperäisen. Kokoa alueella oli viitisenkymmentä hehtaaria ja kaikki puut tuotiin oksineen tien varteen laanille, missä ne sitten käsiteltiin prosessorilla.

Tuolla em. hakkuualueella oli ilmeisesti tällainen Lokomo 919-Ösa ollut ainakin, mutta koneita saattoi työmaalla olla kolmekin.. Aikalaistarinat on jäänyt vähän huonolle kyselylle.



Tuo prosessorihan vanheni -70-luvun alussa konetyyppinä todella äkkiä. Se ei siis kaatanut, vaan ainoastaan karsi ja katkoi valmiiksi sille kaadetun puun.
Erikseen oli vielä kaatokoneita, mutta ne ei yleistyneet koskaan Suomessa vaan käytännössä metsurit hoitivat kaatamisen.

Samaan aikaa oli jo kehitteillä useammalla valmistajalla harvestereita, jotka hoiti puun kannolta kasaksi aukkoon ja tämä konetyyppi sitten päihitti muut varsin nopeasti.

Lyhyeksi jäi tuo juontokoneiden aika Suomessa. Monin paikoin loppui jo ennen kuin ehti alkaakaan.

[Gary Grand]

Vielä pitää noista prosessoreista laittaa tää kuva..



Kockums teki sitten yhden isoimmista prosessoreistakin..  Pihtihäntä. Tai ainakin avuttomimmista.
Noita olen ollut mukana pelastamassa upoksista muutaman kerran.
Ei soveltunut kuin kantaville maapohjille.

Kotitalon maillakin on yksi tekolampi, josta moista hilattiin ylös kaivinkoneen ja parin ajokoneen voimin.

[Smirkelimies]

Jenkkilän hakkuista oli Netflixissä mukava sarja:Big Timber. Siinä sahayrittäjä hommas määräajaksi tarjousten perusteella jonkun vuoristopalstan. Sinne sitte haalas vaijerisysteemit joilla kisko puuta joita metsurit kaato aukoks. Pari ukkoa rypi rinteessä paita märkänä hengen uhalla ja kiinnitti vaijereita jättipuihin. Olikohan se punanen seetri se arvokkain ja paras puu. Aika hyvin sai myös ajopuita vuorovesialueella. Niiden kokoamiseen oli pieniä veneporukoita. Rekat oli komeita!

[Smirkelimies]

Yhtään en tunne asiaa mutta luin tuossa juuri Ponssen perustajan, Einari Widgrenin, elämäkertakirjan ja siinä niinä Ponssen alkuaikoina puhuttiin juontotraktori-käsitteestä. Lienee ollut silloin jokin kehitysvaihe oikealle metsäkoneelle.

Minäkin luin Einarin tarinan! Olipa mielenkiintonen kirja. Ei tullu helpolla leipä ja viinakin vei.

[Smirkelimies]

https://m.nettikone.com/lumikko/lumikko/2374516

Joku pien telakone ois haaveilun kohteena. Mut mitähä sitte ku tuommonen vanha rohjake hajoo jonneen suon laitaan. Pitäs olla aika isolaite millä hakis pois.

Ilmotuksessa kivenporaus-lumikko. Semmostakaan ei vielä oo. Jos ois, vois mennä hankalaan paikkaan ja porata reiän kiveen jos ei ois tärkeempää puuhaa.

[LPR]

Mut mitähä sitte ku tuommonen vanha rohjake hajoo jonneen suon laitaan. Pitäs olla aika isolaite millä hakis pois.

Ei kait siinä muuta kuin työkalut kantoon ja korjataan se siellä suon reunassa. Harvemmin ne niin totaalisesti hajoaa, ettei välttävään ajokuntoon korjattua saa maastossa.