Autotekniikka nyt ja tulevaisuudessa

[sämpy]

En oo kuullut yhtäkään noita vetymoottorihypetys esittelyä, että siinä olisi homman perusongelma selätetty. Tuossa ilmeisesti nojataan laihaan seokseen ja EGRään.

Käsittääkseni noissa toteutuneissa enempi kilpakoneissa on nojattu vesiruiskutukseen, joka ei luonnollisesti käy katukäyttöön.

Eli siis, kun vedyn ihan samoin kuin muidenkin kaasujen palamisnopeus on niin suuri, että palotapahtuma ei kanna sinne saakka että kampiakseli olisi oikeesti vääntöä tekevässä asennossa.

Insinöörienkään youtube selittelyssä ei ole tätä ymmärretty. Että ei se oikeesti tee tehoa, jos koko palotapahtuma on ohi kun mäntä on mennyt 5% liikeradasta. Saa sillä auton kulkemaan tasamaalla, mutta ei ylämäessä. Jotkut oikein hehkuttaa että se korkea palamisnopeus on hyvä asia moottorin toiminnan kannalta. Että räjäytetään heti maksimipaineet pyttyyn ja sitten se vaan pyörii sillä paineella sen loppu 95%.

Uskon sinänsä että tosta voi saada jotain joka toimii oikeassakin elämässä. Mutta siitä tulee melkoista monimutkaista palotapahtuman hallintaa, eikä voi vielä sanoa miten se homma pysyy kasassa kun sillä moottorilla on ajettu 5-10 vuotta arkiajoa. Että ei siitä tule sitä yksinkertaista ratkaisua mitä monet odottaa, voi olla että se sähköautokin on luotettavampi ja pitkäikäisempi laitos.

[Anza]

Ei mitään hajua vetymoottorista, mutta yllä kerrotun mukaan palotapahtuma on 5% männän liikeradasta. Eikös palotapahtuma ole vakio. Ja iskunpituus vaihtelee moottorin mukaan. Joten jossain lennokin tai radio-ohjattavan polttomoottorissa, jossa iskun pituus millejä, vety vois toimia paremmalla hyötysuhteella kuin 5% liikeradasta?

[Anza]

Sillä että isomman moottorin palotapahtuman jakaa vaikka sen 5% liikeradan sarjoihin ja polttoaineen ruiskutuksen sen mukaan. Pitää toki olla suora ruiskutus sylinteriin ja ruikutettava polttoaineen määrä kasvaa eksponentiaalisesti sitä myöden kun palotilan tila kasvaa männän liikkuessa akk kohti.

Jos palotapahtuma on nopea, silloin niitä vois olla useampi yhden sijaan. Tai riittävän hidas suhteessa kierroslukuun, silloin jatkuva siten että polttoainetta syötetään lisää palotapahtuman edetessä

[sämpy]

Käsittääkseni bensavehkeissä palotapahtuma jatkuu n. 20-30% liikeradasta ja nitrovehkeissä, koska polttoaine palaa hitaammin, jopa 50-60% ja siitä sitä tehoa tulee.

Kun ajattelee maalaisjärjellä, niin paineen kasvattaminen palotapahtuman pitkittämisellä samalla kun tilavuus kasvaa rajusti männän liikkuessa, on ehdottomasti parempi kuin mäjäyttää koko paine pyttyyn kun kampikulma on sellainen ettei voimaa edes välity kampiakseliin ja paine vähenee esponenttiaalisesti sitä mukaa kun mäntä oikeasti siirtyy vääntöalueelle.

Voin toki olla väärässä, en ole mikään guru.

[sämpy]

Niin ehkä tuollainen palotapahtuman jatko voisi toimia, mutta ei kuulosta helpolta.

Ja eniten ihmettelin että tätä käsittääkseni vetymoottorin fundamentaalista ongelmaa ei kukaan käsittele, eikä ns. "insinöörit" youtubbessakaan haasta.

[sämpy]

Oma lukunsa on vetytuotannon päästöt. Jos ajattelisi että tuotettaisiin se vety (toisin kuin nyt) edes puolivihreästi eli maakaasulaitos korvattaisiin biokaasulla ja yritettäisiin co2 talteenottoa, tai jopa aurinkoenergialla elektrolyysillä vaikka se kovin tehotonta aurinkoenergian käyttöä onkin, niin siitä tuotetusta vedystä tämän hetken arvion mukaan 1-2% pääsee lopulta karkuun vuotoina.

Ja sitä on vasta alustavasti tutkittu, että ylimääräinen vety ilmakehässä voi lisätä vesihöyryä, mikä on periaatteessa pahin kasvihuonekaasu. Ja että noiden vuotojen vaikutus voi olla pahempi kuin mitä fossiiliset polttoaineet aiheuttaa.

[Anza]

Vety on enemmin energiavarasto kuin polttoaine. Tuuli ja aurinkoenergiaa syntyy eniten silloin kun niitä ei tarvita. Tämän energian vois muuntaa vedyksi ja käyttää myöhemmin. Joten vedyn vois ajatella olevan vähän kuin akku.

Vesihöyry on tehokas kasvihuonekaasu. Pilvetön taivas talvella ja on yleensä kovempi pakkanen. Taas toisaalta kesällä pilvinen päivä on kylmempi kuin pilvetön. Joten pilviverho toimii kahteen suuntaan. Se myös estää uv säteilyn lämmittävää vaikutusta. Pilviä syntyy merien ja vesistöjen yllä auringon vaikutuksesta. Nyt jos ajettaisiin ihan valtava määrä muulla tavalla kosteutta ilmaan, olisko vaikutus lämmittävä vai viilentävä. Sitä on vaikea sanoa kun normaali haihtuminen vastaavasti heikkenisi.

[Toyopet]

Niin ehkä tuollainen palotapahtuman jatko voisi toimia, mutta ei kuulosta helpolta.

Eikös näissä nykyisissä dieseleissäkin ole monivaiheinen ruiskutus? Vähentää typenoksideja.


Ja vedyn käyttö polttomoottorissa ei ehkä ole fiksuin tapa vaan se polttokenno ja sähköllä liikettä.

[Gary Grand]

Eikös näissä nykyisissä dieseleissäkin ole monivaiheinen ruiskutus? Vähentää typenoksideja.


Ja vedyn käyttö polttomoottorissa ei ehkä ole fiksuin tapa vaan se polttokenno ja sähköllä liikettä.

Kyllä se ruiskutus on monivaiheinen ollut lähes yhtä kauan kuin yhteispaineruiskutteisia koneita on ollut.

Tuossa polttokennossa taitaa suurin paha olla tuo sana "poltto"..
Jos on yhtään viherseko, niin ei pysty koko ajatusta polttamisesta hyväksymään.. Paisti hampun..

[Caprice305]

En oo kuullut yhtäkään noita vetymoottorihypetys esittelyä, että siinä olisi homman perusongelma selätetty. Tuossa ilmeisesti nojataan laihaan seokseen ja EGRään.

Käsittääkseni noissa toteutuneissa enempi kilpakoneissa on nojattu vesiruiskutukseen, joka ei luonnollisesti käy katukäyttöön.

Eli siis, kun vedyn ihan samoin kuin muidenkin kaasujen palamisnopeus on niin suuri, että palotapahtuma ei kanna sinne saakka että kampiakseli olisi oikeesti vääntöä tekevässä asennossa.

Insinöörienkään youtube selittelyssä ei ole tätä ymmärretty. Että ei se oikeesti tee tehoa, jos koko palotapahtuma on ohi kun mäntä on mennyt 5% liikeradasta. Saa sillä auton kulkemaan tasamaalla, mutta ei ylämäessä. Jotkut oikein hehkuttaa että se korkea palamisnopeus on hyvä asia moottorin toiminnan kannalta. Että räjäytetään heti maksimipaineet pyttyyn ja sitten se vaan pyörii sillä paineella sen loppu 95%.

Uskon sinänsä että tosta voi saada jotain joka toimii oikeassakin elämässä. Mutta siitä tulee melkoista monimutkaista palotapahtuman hallintaa, eikä voi vielä sanoa miten se homma pysyy kasassa kun sillä moottorilla on ajettu 5-10 vuotta arkiajoa. Että ei siitä tule sitä yksinkertaista ratkaisua mitä monet odottaa, voi olla että se sähköautokin on luotettavampi ja pitkäikäisempi laitos.

joo egr:llä hidastetaan palotapahtumaa. Sinänsä jos "pelkällä" egr:llä hoituu ni voi olla luotettavakin. Kestäähän egr nytkin parisataa tuhatta, ja tukkeutuu nykyisellään karstasta, mitä ei taas vedystä tule.

[Caprice305]

Ei mitään hajua vetymoottorista, mutta yllä kerrotun mukaan palotapahtuma on 5% männän liikeradasta. Eikös palotapahtuma ole vakio. Ja iskunpituus vaihtelee moottorin mukaan. Joten jossain lennokin tai radio-ohjattavan polttomoottorissa, jossa iskun pituus millejä, vety vois toimia paremmalla hyötysuhteella kuin 5% liikeradasta?

ei ole vakio, siksi erilaisia ennakoita eri koneissa. Aika vakio kuitennii. Aiemmin mainitsin tbi koneen. Jotkut sanoo sen olevan jopa "fast burn" moottori, sen swirl rakenteen takia, eli selittää jos egr:n poistaa on palo "liian" nopea ja vääntö kärsii. Eli paloa hidastetaan mutta se seos sekoittuu silti nopeammin rakenteen ansiosta

[Anza]

Vedestä saadaan vetyä 700-1000 asteen tietämillä. Vesi höyrystyy 100 asteesta lähtien. Höyryllä on valtava voima. Höyryllä toimii ydinvoimalat, höyryjunat ja lentotukialusten katapulti.

Vaikka maailma on nerokas, ihmettelen ettei vedellä toimivaa vetymoottoria ole keksitty. Moottori voisi hyödyntää vedystä saatavaa lämpöenergiaa ja höyrystä saatavaa liike-energiaa.

[Caprice305]

Vedestä saadaan vetyä 700-1000 asteen tietämillä. Vesi höyrystyy 100 asteesta lähtien. Höyryllä on valtava voima. Höyryllä toimii ydinvoimalat, höyryjunat ja lentotukialusten katapulti.

Vaikka maailma on nerokas, ihmettelen ettei vedellä toimivaa vetymoottoria ole keksitty. Moottori voisi hyödyntää vedystä saatavaa lämpöenergiaa ja höyrystä saatavaa liike-energiaa.

eikö vetyä käytetty genuissa jo reilu 100v sitten? Ja lämpötila tulee nopeasti sähköllä

[sämpy]

Vety on ihan hyvä jos pusketaan kevyttä tasakierroksista käyttöä. Mutta kun pitäis tehdä voimaa niin onko ainoa vaihtoehto mennä todella laihoihin seoksiin että palo hidastuu mutta sitten taas ei oo sitä energiaa tarpeeks.

No insinöörit ratkoo ongelmat, tuohonhan kaikki luottaa kun nyt näyttää yhtälöt mahdottomilta. On se insinööri vaan viisas mies.

Entä jos ei onnistu? Maailma täyttyy akku ja elektroniikkaromuun jonka kierrätys nielee energiaa ja resursseja oikeasti tarpeelliselta, väestö kärsii nälkää, ilmastonmuutos tekee mitä tekee, pahimmillaan tosiaan vetyteknologia kärventää koko planeetan.

"Sori siitä"? "Tarkoitettiin hyvää"?

Pääasia että bisnes rullaa ja riittää myytävää, poliitikkojen tehtävä on pitää huoli ettei maailma tule vahingossa valmiiksi. Jos joku toimii ja on jo hankittu, kielletään sen käyttö.

[Gary Grand]

Menee enemmän tälle osastolle kuin hauskoihin kuviin..