'60 Chevrolet Impala HT

[1320]

Laitetaas tästäkin jotain juttua tänne. Autohan on faijalla ollut '80 luvun loppupuolelta, tosin viime aikoina minä olen tehnyt lähes kaikki remontit siihen ja ajellutkin pääasiassa... Tässä tulee alkuun jonkin verran historiaa, kun auto on kohtuu pitkään ollut perheessä (ja jos se minusta on kiinni, niin se ei perheestä myöskään lähde.).

Auto löytyi Texasin Palestinesta 1988. Osittain purettu ja hieman kauhtuneessa kunnossa oleva Impala maalattiin ja kasattiin Texasissa ennen laivausta Suomeen. Suomeen auto saapui syksyllä 1988, jonka jälkeen se päätyikin heti faijan omistukseen. Faijahan ei itse ollut tuolloin Texasissa mukana, mutta oli antanut ohjeistuksen kavereille katsella, jos jotain mielenkiintoista tulee vastaan.

Texasissa ollessaan auto näytti tältä:




Suomeen tullessa autossa oli edelleen orkkistekniikka, eli yhdellä kaksikurkkuisella kaasarilla varustettu 283 SBC ja PowerGlide automaatti. Alla pyöri hienot Slottivanteet (joiden myyntiä faija harmittelee joskus vielä nykyäänkin!) ihan sileillä renkailla. Kuulemma vesikelillä vakio 283 jaksoi sudittaa yhtä rengasta iloisesti.   Syksyllä auto leimattiin ja sillä ajeltiinkin jonkin verran...





Talvella '88-'89 Impala sai uutta maalia pohjaan, uusia etupään niveliä ja jarruosia sun muuta perusremonttia. Etupenkin verhoilu meni kanssa uusittavien listalle, ja yhdessä isoäitinsä kanssa faija teki tyhjästä alkuperäisen mallin mukaan etuovipahvit. Niistä tulikin sen verran hyvät, että ne on autossa kiinni edelleen. Takapenkki ja takaovipahvit sen sijaan oli (ja on edelleen) alkuperäiset.

'80-'90 luvun taitteessa motti vaihtui, ja tämän jälkeen pellin alla oli ripeä 327 pikkulohko. Sen päälle oli ensin tarkoitus saada 3x2 kaasarisetuppi, mutta sen huono toiminta pakotti tyytymään Torker II imusarjaan ja yhteen nelireikäiseen kaasariin... Motti oli kuulemma aika pirteä ja kuljetti Impalaa hyvin, tosin autossa oli edelleen orkkis lukoton perä 3:08 välityksellä ja PG, joten mitään äkkilähtöjä sillä ei saanut suoritettua.

Vaihteistosta puheenollen, orkkis valurauta PG vaihtui alumiiniseen, johon faija rakenteli kaverinsa kanssa itse Shift Kitin. Kokeilu ei ihan kuitenkaan onnistunut, koska shift kitistä tuli niin raju, että laatikon hubi ei kestänyt vaihtoa ykköseltä kakkoselle, jos veto oli päällä, vaan meni joka kerta säpäleiksi.   Lisäksi kun laatikko imaisi nopeusmittarin vaijerin sisäänsä matkalla Stadin Cruisingiin, laatikkoa muutettiin paremmin ajoon soveltuvaksi.

Tässä taitaa olla Happy Days Car Show (?) ja vuosi '89 tai '90.




Taisi olla talvi '90-'91, jolloin 327 nousi pois konehuoneesta ja tilalle tuli jälleen orkkis Matching Numbers 283, jonka faija remontoi täysin. Tällöin alle tuli myös nuo Buickin vanteet:

[1320]

Jahas, viestissä oli kuulemma liikaa merkkejä, no tässä edellisen viestin loppuosa:


Seuraavassa kuvassa ollaan jo reilusti 1990 luvun puolella, jolloin auto eli sinänsä hiljaiseloa, että se kyllä leimattiin joka vuosi ja sillä ajeltiinkin, mutta melko vähän. Osasyynä saattaa olla se, että meikäläinenkin näki päivänvalon 1996. 2000 Luvun puolella alettiin Impalalla pyöriä taas aktiivisesti tapahtumissa kun meikäläinen oli hieman vanhempi. 2000 Luvun alussa autossa oli alkuperäisvanteilla alkuperäiskapselit spinnereineen, mutta eikös yksi lentänyt heti Lahden Moottoritiellä ja rekka jyräsi sen yli...Joten kapselit poistettiin.






Keväällä 2009 katsastusmies totesi, että ei voi enää katsoa läpi sormien apparinpuolen ruostevauriota takalokasuojankaaren etuosassa. Helmakotelon pohja oli kadonnut kokonaan. Tuo kesä autolla ajeltiin ja syksyllä se vietiin mökille talvisäilöön, koska rakenteilla ollut '79 Buick Skyhawk alkoi olla loppusuoralla. Buickin jälkeen kuvioihin tuli tuo meidän kilpuri eli '74 Malibu, ja koska kotitalliin ei mahdu kuin yksi auto, Impala vietti mökillä viisi vuotta hiljaiseloa ennenkuin syksyllä 2014 kilpurille saatiin vuokrattua sopiva tallipaikka ja kotitalli vapautui...

Tässä kohdassa kävi sikäli myös hyvin, että itsellä tuli joulukuussa 18 vuotta täyteen, ja olin tietysti etsinyt harrastepeliä itselleni. Etenkin Chevy II kiinnosti (silloinhan mulla ei sellaista vielä ollut), mutta muitakin hinnat-alkaen malleja tuli katseltua. Sopivaa ei kuitenkaan meinannut löytyä. Faija tarjosi mahdollisuutta, että jos saadaan Malibulle toinen talli, niin tuodaan Impala kotiin, korjaat sen ja ajelet sillä. Sehän sopi mulle mainiosti, koska '50-'60 luvun taitteen siipiautot on aina miellyttäneet silmää kovasti. Ja kun syksyllä tallipaikka kilpurille löytyi, otettiin traileri Chevy Vanin perään ja lähdettiin Impalan hakuun.....

Siitä kuitenkin lisää seuraavalla kerralla...

[Pertti K]

Hieno tarina ja auto, parasta Impalan vuosikertaa minun mielestä. Ainoastaan neliovinen vois olla tuota upeempi 

[HendriXXX]

On hieno! Yks parhaita koppia kyllä tuo. 

[Gary Grand]

Hyvää tarinaa! Lisää vaan..
Etupyöristä taaksepäin todella kaunis auto!
Mulle ei vaan jostain syystä tuo keula saa mitään positiivisia viboja aikaiseksi.

[Carpenter]

'60 Chevrolet Impala HT on mielestäni hieno auto.  

[Kalu]

Hieno tarina ja auto, parasta Impalan vuosikertaa minun mielestä. Ainoastaan neliovinen vois olla tuota upeempi 

Nojaa... Vuostuhannen molemmin puolin oli tollanen. Sama auto vaikka eri rekkari ja BelAirikin vielä.

[jariha]

noi hemmetin fenderit vai mitkä nuo ny onkaan ei kyllä mun mielestä käy tollaseen millään tavalla... mun mielipije

[Esmi]

Hyvinhän noi on sopineet! 

[jariha]

ei oo, hyi helevetti    

[Gary Grand]

Kauniimmatkin ne vois olla.. Vaikka korin väriset, niin istuis tohon koppaan mainiosti!

Mulla on Impiin vaan kuskinpuoleinen olemassa, mutta taitaa jäädä hankkimatta se toinen. Takapää alkaa siinä näyttää mn mielestä raskaalta, jos laittaa fender skirtsit paikalleen.

[Carpenter]

Fendereistä... Korinvärisenä minä tykkään.

[Kalu]

Kauniimmatkin ne vois olla.. Vaikka korin väriset, niin istuis tohon koppaan mainiosti!

Mulla on Impiin vaan kuskinpuoleinen olemassa, mutta taitaa jäädä hankkimatta se toinen. Takapää alkaa siinä näyttää mn mielestä raskaalta, jos laittaa fender skirtsit paikalleen.

Silloin nuorena raggarina oli mukamas hyvä idea päällystää ne ralliruututeipillä, kun ei rahat enää riittäny maalauttaa niitä...

Matalaan autoon ne paremmin sopii. Tämän aiheen autoon ei välttämättä, varsinkin kun stuukki nykyään vähän racemman suuntanen...

[1320]

Kiitokset kannustuksesta kaikille, tää on minunkin mielestä yksi hienoimpia koreja (enkä nyt sano sen takia, että tällainen löytyy perheestä). Pertin mainitsema neliovinen ei taas itseä oikein sytytä tässä(kään) korimallissa, mutta sen sijaan 2D Sedan olisi todella hieno.

Tosin vaikka moniovinen onkin, niin toi Kalun Bel Air on kyllä hieno. En tiennytkään, että sulla on sellainenkin ollut aikaisemmin. Carpenterin auton tiedänkin, ja sitä olen muistaakseni jossain päässyt livenäkin kuolaamaan. Fender skirtsien fani en ole, mutta muutama korimalli löytyy johon ne sopii. Mutta pääasiassa ne sopii vain vanhempiin laitteisiin, ja silloinkaan auto ei saa olla alkuperäinen.



Syksyllä 2014 lähdettiin siis Chevy Vanin ja trailerin kanssa hakemaan Impalaa mökin tallista viiden vuoden talvisäilytyksen jälkeen. Tietoa ei ollut, että toimiiko laite, mutta se oli toivottavaa, koska traileria ei saisi mitenkään ahtaan mökkitien päähän, vaan Impala pitäisi ajaa (tai hinata) muutaman kilometrin mittaisen pikkutien päähän, jossa sen saisi lastattua kyytiin.

Lauantaiaamusta saman tien tallin ovet auki ja siinähän se Chevy nökötti samassa kohtaa kun mihin se syksyllä 2009 ajettiin. Keula oli pukkien päällä, mutta perä oli maassa, koska talli on sen verran ahdas ettei perää olisi mahtunut nostamaan ylös.




Oltiin liikkeellä kolmistaan, eli minä, faija ja faijan faija.   Keula laskettiin maahan ja vanhukset meni työntämään autoa ulos tallista. Minä tunkeuduin sisään ovenraosta ja olin valmiina ohjaamaan. Autohan ei liikahtanutkaan työntämällä, mutta syykin selvisi, kuskinpuoleinen takakumi oli päässyt tyhjenemään. Sen täyttäminen kompuralla olisi ollut mahdotonta, koska talli on sen verran kapea, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kiskoa Impala Vanin voimin ulos tallista ja täyttää kumi siinä pihalla aggregaatin ja kompuran voimalla.







Otin vanhat tulpat irti ja suihkin sylintereihin hieman WD:tä voiteluksi. Uudet tulpat ja akku paikalleen ja kokeilemaan avaimesta. Hyvin pyörittää. Kaasarista annettiin huikkabensaa, mutta eihän se halunnut käymään lähteä, vaan ainoastaan hörähti pariin kertaan. Pikaisesti selvisi, että bensaa ei tule tankilta kaasarille ollenkaan. Tämä korjaantui, kun puhalsin kompuralla varovasti hieman paineilmaa tankkiin ja bensa rupesi virtaamaan konehuoneeseen asti. Sitten auto lähtikin hienosti käymään, ja kun tyhjäkäynti löytyi ja putsari laitettiin paikalleen, niin motti kävi taas ihan yhtä hienosti kuin aina ennenkin. Tyhjäkäynnillä kupukantainen ruuvari pysyi putsarin päällä pystyssä.



Vaihteistoon öljyt sisään, kun ne vuotaa aina pidemmän seisotuksen aikana pois, ja ajelin Impalan hieman tilavampaan paikkaan, jossa sai samalla poistettua vahat kromiosista. Alkoi näyttämään taas paljon paremmalta...




Ja koska kaikki tuntui toimivan, ajelin Impalan mökkitien päähän jossa se lastattiin trailerille. Kotona naapurit oli varmaan mielissään, kun taas uusi auto tuli talliin - kerkesihän se talli olla jo pari päivää tyhjänä.



...Jatkuu taas seuraavalla kerralla...

[redneck1]

Fendereistä... Korinvärisenä minä tykkään.

Melkein voisin sanoa että sama auto, mutta eri paikka.    Rauman Poroholma n. 10 vuotta sitten.